Rock, pop, alternative ›

Zed: Luulisi tässä vaiheessa olevan jo jälkiäinen, kun ketju on koko alkuvuoden elänyt tästä uutisesta.
 
Joo mulla ei ole enää kuin jälkiäisiä mutta kuvittelen niitä itse etiäisiksi

Exhausted: Mahlanjuoksuttaja täyttää kyllä hyvin kestävän levyn merkit: ekalla kuuntelulla se oli suorastaan huono mutta parani joka kuuntelulla ja on tosiaan nyt yksi suosikeista. On myös vaikea nostaa mitään biisejä esiin, vahvuus on kokonaisuudessa
 
Ittelle se oli heti alussa hyvä ja on sitä edelleen.

Nollapisteen livekunto todistettu lauantaina Joensuun Ilovaarissa ja olihan kyllä hieno ilta. Muutama sana aiheesta alla näin jälkifiilistelyn merkeissä.
 
Tajusin tämän orkesterin ainutlaatuisen hienouden sen verran myöhään, että nämä comeback-keikat ovat ensimmäinen kerta kun keikalle lähtö tuli ajankohtaiseksi. Siispä Ilovaari-lippu hankittiin hyvissä ajoin, koska kyseinen tapahtuma oli ajankohdaltaan sopivin (sijainniltaan ei niinkään - Vaasa-Joensuu on varsin reipas siirtymä suoritettavaksi). Kesän ensimmäisen Nollapiste-keikan settilista oli varsin lupauksia herättävä, jopa täysin uutta materiaalia tarjoiltiin kahden kappaleen verran. Linkin takana Krapin Pajan keikan 27.6. settilista: https://absoluuttinennollapiste.fi/keikat/setit_2025.html#27_6_2025
 
Uudella materiaalilla aloitettiin myös Ilovaarissa. Uudet kappaleet "Rohkeus" ja "Kaatumisen jäljet" eivät jääneet kertaheitolla korvamadoksi, mutta kuulostivat kyllä ns. ehdalta tavaralta joten odotukset syksymmällä ilmestyvää uutta levyä kohtaan kasvoivat entisestään. Näiden jälkeen alkoikin sadella klassikkobiisiä toisensa perään, "Silti", "Savu meihin", "Rarmos Ybrehtar".... Settilista oli muistini mukaan 10. biisiin asti identtinen Krapin Pajan keikan kanssa, jonka jälkeen bändi lopetti iloittelun biisikaksikkoon "Ja jos"-"Suvannossa ylpeä ilme V".
 
Bändillä vaikutti olevan aidosti hauskaa ja keikka oli kaiken kaikkiaan hyväntuulinen. Soitto kulki tiukasti, Liimatta veteli useita laulumelodioita studioversioihin nähden poikkeavasti (kuitenkin melko maltillisin muutoksin) ja biiseissä kuultiin myös nokkahuilua sekä toista puhallinta jolla "Ja josin" introulinat suoritettiin - mikä lienee kyseinen soitin nimeltään? Rytmiryhmä skulasi upeasti ja vaihtoivat keikan aikana useita spontaaneja hymyjä, milloin mistäkin erityisen onnistuneesta/epäonnistuneesta fillistä johtuen. Lääkkölä on kyllä kuningas sekä kitaran että koskettimien varressa, kaivoipa mies myös vanhan punaisen Charvelinsa esille yhden biisin ajaksi.
 
Yleisöä kerääntyi keikan alettua varsin runsaasti. Taakse vilkuilu jäi sattuneesta syystä melko vähälle, mutta ilmeisesti väkeä oli tuossa pienellä katsomoalueella kutakuinkin niin paljon kuin vain mahtuu. Soundipuolikin oli kunnossa, tosin kaikkein tarkin kultakorvaisuus oli allekirjoittaneeltakin karissut muutaman urheilujuoman myötä. Välispiikeistä jäi parhaiten mieleen Liimatan vastaus yleisöstä huudettuun "Vittu että on hyvä keikka!!" -toteamukseen: Älä arvioi keikkaa ennen kuin se on loppunut. Vaikka nyt on mukavaa, niin lopussa voi jo olla ikävää.
 
Noh, eipä ollut ikävää lopussakaan. Ei varmaan pitäisi olla pelkästään ylitsevuotavan positiivinen livekeikkaa arvioidessa, mutta olipa kyllä mahtava kokemus josta jäi mielettömät vibat varmasti vielä pitkäksi aikaa. Toivottavasti tuleva levy poikii edes jonkin pituisen kiertueen, niin pääsisi uudelleen samoihin tiloihin. Kerrassaan upea yhtye, jossa soittaa upeita miehiä. Ja kauniita!

Jonubets: ...sekä toista puhallinta jolla "Ja josin" introulinat suoritettiin - mikä lienee kyseinen soitin nimeltään?
 
Ainakin lempinimeltään se on kauhuputki. Sitä kuultiin levyversiollakin. Pari biisiä Krapin Pajalta näytti ilmestyneen Youtubeen:
 
Sivulla jatkuu: https://www.youtube.com/watch?v=4ZJas3dQqeU
Ja jos: https://www.youtube.com/watch?v=EYNtTEIv280
 
E: Pannaans vielä tällainen löytö: https://www.youtube.com/watch?v=-cjzjy8iUnM
 
Ihan kiinnostava ja asiantunteva podcast Nollapisteestä ja sen uudelleenaktivoitumisesta.

Tänään sitten ihastelemaan, kuinka bändin soitto rullaa. Odotan riemukasta iltaa.

Oli kyllä hieno keikka Tampereella eilen. Itsekin olen myöhäisherännäinen absolutisti. Enemmän on tullut luettua Liimattaa kuin kuunneltua. Aika harvoin on tullut oltua näin hurmoksellisella keikalla. Hauska temppu oli Krutsinin juoksukierros tamburiinin kanssa koko keikkapaikka kiertäen. Ainutlaatuinen orkesteri, jonka vetovoima on jotain tosi jännää.

Baaistin kammellinen viulubasso oli kyllä melko hupaisan näköinen ilmestys. Osaako joku kertoa siitä, minkä merkkinen yms
 
Tamburiinikierros oli kyllä 5/5.

Aivan törkeen kova veto. Jos vähääkään mietitte, että pitäiskö mennä kattomaan niin menkää: tarkempaan analyysiin en just nyt pysty enkä kykene, mutta mä oon nähnyt tämän porukan luokkaa 20 kertaa ja tää oli ihan ylivoimasesti paras keikka mitä oon niiltä nähnyt.

Funkånaut: Baaistin kammellinen viulubasso oli kyllä melko hupaisan näköinen ilmestys. Osaako joku kertoa siitä, minkä merkkinen yms
 
Tamburiinikierros oli kyllä 5/5.
 
https://www.soundi.fi/keikat/vakeva … IBFmRa6k_aem_G4E3XjJwjB1Ir4bis0nt7g
 
Eikö tuo basso Höfneriltä vähän näyttäisi.

lifer: https://www.soundi.fi/keikat/vakeva … IBFmRa6k_aem_G4E3XjJwjB1Ir4bis0nt7g
 
Eikö tuo basso Höfneriltä vähän näyttäisi.
 
Ainakin siinä on Höfnereistä tuttu lapa ja siitä lukee Höfner. Voi toki olla jokin muukin. Bigsby lienee jälkiasennettu.

Hieno keikka oli Jytäkesägogo:n päälavallakin lauantaina. Ekan kerran pääsin todistamaan livenä ja kyllä maistui!

Voi ristus, että oli hyvä.

Liimatan uusi Manse-kirja ilmestyi. Taattua laatua, vaikka toki kirjailijanura ei kiinnosta yhtä paljoa kuin bändijutut. Tuntuu myös, että tässä ryypätään vähemmän, tai ainakin kuvataan sitä vähemmän.

Exhausted: Taattua laatua, vaikka toki kirjailijanura ei kiinnosta yhtä paljoa kuin bändijutut. Tuntuu myös, että tässä ryypätään vähemmän, tai ainakin kuvataan sitä vähemmän.
 
Kyllähän tämä tälläkin kertaa yllyttää ahmivaan lukemiseen, ja yritänkin säännöstellä lukemalla vain nukkumaan mennessä; Mahlanjuoksuttajan valmistuksessa olen menossa. Rollosta lähtienhän nämä painottuvatkin hyvin vahvasti juuri bändijuttuihin, joiden ansiokas ja tarkka kuvailu saa toki lisäulottuvuutta henkilökohtaisemmistakin jutuista. Ei vaikuta keikkaan -sarjakuvalle muuten ehdoton suositus heille, joille yhtye on pelkkiä levyjä perusteellisemmin tuttu. Suorastaan hykerryttävän tarkkanäköistä ja hauskaa henkilö- ja tilannekuvausta.

Juuri aloitin Manse Markka-aikaa lukemaan. Samalla luen Päätalon Sateenkaari pakenee. Hurjan jännää, kun molemmissa liikutaan noin vuodessa1996 , kumpikin kirjailija on pohjoisesta Tampereelle muuttaneita, juuri luin M. A. Nummisen Baarien miehen, työskentelen itse Hymyn toimituksen vanhassa talossa ja kuuntelin juuri Suonna Konosen Huojuvaa Latoa. Tässä on suomalaisen kulttuurin keskeisen risteysaseman äärellä nyt ihminen kertakaikkisesti.

Kun bändi on kulkenut jokin tien loppuun ja esiin nousee jopa kysymyksiä yhtyeen jatkamisen mielekkyydestä, ryhdytään usein etsimään "uutta suuntaa" vaikka käsikopelolla. Vastuualueita jaetaan aiemmasta poikkeavalla tavalla, studiosessioihin laaditaan dogmilistauksia, ja vasta äänitysten aikana ruvetaan tarkemmin katsomaan, mitä olemassaolevasta raakamateriaalista saisi ehkä aikaiseksi. Nämä tekijät vaikuttivat kirjan mukaan olleen yksittäisinä tai yhdistelminä läsnä yhtyeen selkeästi kehnoimpia albumeja työstäessä: Sinetti oli ensimmäinen selkeä notkahdus, Iiriksellä oltiin jo ihan saatanan eksyksissä tuntemattomassa ympäristössä ja vieraissa vaatteissa, ja Musta hiekka yritti jotenkin ihan liikaa typistyen tahtojen välisiin kompromisseihin yksittäisine yrityksineen ns. tempaista. Tähän kun vielä yhdistetään tavallinen yhtyetoiminnan kryptoniitti, aikuistuminen, on lopputuloksena kolkkoa, puisevaa ja raskassoutuista jöötiä. Hieman samantyyppinen ilmiö tapahtui YUP:n kohdalla, jonka jo parin albumin verran kestänyt "kolmenkympin kriisi" huipentui Leppymättömiin, tuohon laiskanpulskeaan, ponnettomaan ja käsittämättömän ankeaan keskinkertaisuuden monumenttiin, jota tehdessä Helppoa muisteltavaa -historiikin mukaan ei ollut hauskaa, ja se kyllä kuuluu.
 
Sen sijaan Nimi muutettu ja Mahlanjuoksuttaja kuulostavat hyvin koherenteilta ja harkituilta: on ollut sanottavaa, ja selkeä visio siitä miten sanotaan. Varsinkin tekstitykset ovat näillä aiemmin mainittuihin verrattuna aivan eri tasolla, eikä tarvetta ole takuulla ollut jälkikäteispähkäilyyn, että mitähän tässä tuli tehtyä, ja saisiko levyn kappaleista puoliväkisin aasinsiltailemalla muodostettua tekosyyn kutsua sitä kokonaisuudeksi. Autarktis kuulosti levyideana hyvinkin mielenkiintoiselta, mutta sen toteuttamissunnitelmissa vastaan kimpuroi ainakin Hast, jonka mielestä teemojen olisi pitänyt keskittyä "nykypäivän Rovaniemeen". Voi jumalauta. Erinomainen muusikko, mutta ainakin mielikuvani mukaan tietynlaisessa trenditietoisuudessaan Nollapisteen ainutlaatuista persoonallisuutta laimentanut ja integriteettiä murentanut tekijä.
 
No mutta sitä vaan piti sanomani, että näissä esimerkeissä levyjen taustoitus on tukenut hätkähdyttävän vahvasti omia vaikutelmiani.

Jucciz: Suljettu tuli vinyylinä tosiaan jo vuonna 2012, onhan siitä aikaa. Ilmeisesti uusintapainosta ei ole ainakaan tällä haavaa suunnitteilla. Luulisin, että moiselle olisi kyllä tilausta.
 
Sain tässä välissä vaihdettua oman Mahlanjuoksuttajani hieman vähemmän vouvaavaan. Ei tämäkään täydellinen ole, mutta parempi kuin edellinen kopio, varmaan neljää-viittä eri kopiota siinä vertailtiin Äxän myyjän kanssa. D-puoli seilaa edelleen aika pahasti.
 
Erityismaininta: Losing Hold / Aution saaren irtain -livepläjäys ilahduttaa kovasti Wigwamin musiikin ystävää.
 
Totta kyllä. Hauskaa, miten tutun kuuloiset elementit (joko yksittäiset lauseet, melodiat tai sointukierrot) ovat paikoin aivan erilaisessa yhteydessä kuin mihin on tottunut. Tuo Suljettu (Missä on kaikki mitä rakastan?) on erityisen hauska ja outo yhdistelmä Suljetun ja lopullisen biisin tunnelmaa ja lyriikkaa, erittäin mielenkiintoinen pläjäys. Ostitko omasi muuten mustilla vai sinisillä vinyyleillä? Tsekkaapa mielenkiinnosta, minkä verran äänirasia seilaa sivusuunnassa eri levypuoliskoilla. Omassani B- ja D-puolet olivat eniten ongelmallisia.
 
Ikivanha juttu, mutta nauratti.
Jos sulla äänirasia seilaa niin on kyllä ruuvit löysällä tai surkea soitin.

https://www.hs.fi/taide/art-2000011 … E_8_Dd_z_aem_dZo5PBgx5JS9jpgaIPov-w
 
Voisko joku copypastee tän tänne kaikkien iloksi.

Welho-77: https://www.hs.fi/taide/art-2000011 … E_8_Dd_z_aem_dZo5PBgx5JS9jpgaIPov-w
 
Voisko joku copypastee tän tänne kaikkien iloksi.
 
Voisi toki, mutta juttu on maksumuurin takana ihan syystä - ethän toki jaa keikallekaan koko salille vapaalippuja, jos aie oli vähän tienatakin. Kohtuullinen lainaaminen on eri juttu kuin koko jutun kopsaaminen.