Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Olin jo ostamassa karhun siitinluuta jokunen vuosi sitten, nimittäin olin varma että siitä saisi varsin munakkaat soundit :P Kosolti heikkoa oli vaan saatavuus ja hinnatkin varsin kohtuuttomat satulaa varten. Harmi.
 
...Mutta jos joskus teetätte custom-soittimen lottovoiton jälkeen, niin pistäkää harkintaan..

Vaikee sanoa, kun olen alihankkijoilla aina mm. hirven luut putsannu. Vie sinne pajalle ja hakee viikon-parin päästä pois.. (muurahaispesä siis kyseessä, niinku tuolla Jannella) Tunnissa voi keittäen saada kyllä ytimen pehmeeks..että saa sen kaavittua pois.
Ja: jokainen on samaan asiaan kiinnittänyt huomiota: se haju on melko voimakas, työstäessä. Teräviä sahoja kannattaa käyttää, eli hienohampaisia rautasahan teriä ostamaan!
Hajuhan ei oo se ainoa ongelma, siitä luusta on melkoisen työläs oikeesti satulaa väsätä, tulet huomaamaan, kun niitä aihioita teet. Tämä lähinnä, sekä tietty luun muut ominaisuudet, on aika pitkälle rajoittaneet ihan "oikean" luun käyttöä tehdastekosissa sarjatuotantokitaroissa, vaan käyttävät helpompia "synteettisiä luita" niinkuin esim. juuri tusq ja corian.. Tasalaatuisempiakin ovat, nimittäin, jos se elikko ei oo pitänyt huolta kalsiumin saannista, voi luissa olla huokoisuutta ja "pehmeämpiä kohtia"..
Mutta totta kai perinteinen luusatula soi nätisti, ja onpa sitten palkitsevaa sanoa että satula on muuten hirven/lehmän/hevosen koipea. Hirven leukaluuta käyttävät myös...
 
Juu siis satuloita olen kyllä luusta tehnyt, eikä siinä puuhassa sinänsä mitään kummallista, tommoisen verisen koiven kanssa ensiaskelten ottamista pähkäilen tässä tällä hetkellä lähinnä. Tai siis: ketarat (2 kpl sääriä) saapuivat juuri tätä kirjoittaessa, ja karvatkin ovat näemmä edelleen paikallaan.:D Pitänee siis kai kokeilla nylkeä nuo ensin. Rautasahan kävin jo aiemmin päivällä hakemassa...
 
Mutta koittanen pistää koipeloisia pienemmäksi, mikäli sieltä tosiaankin tulee kovin iso ketara, ja keittelen kunnes yrjöttää (tai no, ilmeisesti hyvän aikaa senkin jälkeen vielä), ja raportoin tuloksista. Ei se pahemmalta voi haista kuin eläintentäyttäjän työhuoneessa...

Olin jo ostamassa karhun siitinluuta jokunen vuosi sitten, nimittäin olin varma että siitä saisi varsin munakkaat soundit :P Kosolti heikkoa oli vaan saatavuus ja hinnatkin varsin kohtuuttomat satulaa varten. Harmi.
 
...Mutta jos joskus teetätte custom-soittimen lottovoiton jälkeen, niin pistäkää harkintaan..
 
Kyllähän tosi hevikeppiin pitäisi ihmisen luuta saada. Kaipa niitäkin jostain saisi ostaa?

Kyllähän tosi hevikeppiin pitäisi ihmisen luuta saada. Kaipa niitäkin jostain saisi ostaa?
 
http://www.boneroom.com/bone/bone.html tuttu paikka mm. joista mythbusters jaksoista.

http://www.boneroom.com/bone/bone.html tuttu paikka mm. joista mythbusters jaksoista.
 
Mutta mitähän sais aikaseks ihemisen leukaluusta.. Näyttivät olevan kiinalaista porukkaa kaikki..

Ei todellakaan. ;) Ja itse asiassa perinteisen luuliimankin pohjaan keittäminen on verrattomasti aromitäyteisempi kokemus...
Kyllä uskoisin että tunnin-parin keittäminen riittänee tuohon ydinongelmaan, ydinjätteen voi sitte käyttää johonkin.. (Toivottavasti tuota ei väärinymmärretä..)
 
Tack! Siispä kokeilen tuota parin tunnin keittosessiota. Nythän olisi oiva hetki ostaa myös se hieman parempi hengityssuojain, mitä olen monet kerrat harkinnut lakkauspuuhiin..:)
 
Opinahjon kuvataideopetuksen tiloissa on kylläkin tuon luuliiman keittoa silmällä pitäen tilat myös, ja eräs ystäväni ehdottikin, josko raahaisin luuni sinne keitettäväksi. Olisi kuulemma tuuletuskin ja kaikki. Mutta pitää katsoa. Nyt luut on stripattuna jääkaapissa odottamassa keittelyä ja sorkat on irroitettu myös. En tässä illanpäälle tehnyt muuta vielä. Mutta enpäs kyllä ole ikinä ennen nylkenyt mitään, kiintoisaa puuhaa oli. Katkoteräveitsistä on moneen, näemmä... Onko kukaan muuten keksinyt mitään hyötykäyttöä noille itse sorkille?