Musan harrastaminen häiritsee kyllä musan kuuntelemista.
Näin tekee. Se on vähän kummallista kyllä. Joskus jonkun biisin kitarakuvioiden opettelu saa vähän sokeaksi muulle biisille, kokonaisuudelle. Tulee vaan kuunneltua sitä että mitenkä se kitarakuvio menee siinä biisissä. Tällaisen ilmiön takia jätän useinkin opettelematta joitakin biisejä ihan sen takia. On siinä jotain muutakin, hankala vain selittää sitä. I/08 Gonabeach
Recon -Always one beep ahead |
Meneeköhän offtopickiksi mutta tää ketju sai minut ajattelemaan että minkähänlainen tulos tulisi jos onnistuis vaikkapa hypnoosin avulla "unohtamaan" kaiken kuulemansa musiikin, mutta kaikki tekninen osaaminen kitaralla olisi tallessa, että minkähänlaista kamaa sieltä tulis kun kitara lykättäis kouraan. Ei ois Mnetissä ketään hypnotisoijaa? :D "I used to jog but the ice-cubes kept falling out of my glass" |
minkähänlainen tulos tulisi jos onnistuis vaikkapa hypnoosin avulla "unohtamaan" kaiken kuulemansa musiikin, mutta kaikki tekninen osaaminen kitaralla olisi tallessa, että minkähänlaista kamaa sieltä tulis kun kitara lykättäis kouraan.
Tulee seuraavaksi mieleen, että missä menee musiikillisen ja teknisen osaamisen raja. Tekninen osaaminenhan on kuitenkin paljolti sitä että hallitsee sointuja, niiden vaihdoksia, skaaloja, rytmejä ja niin edelleen. Harvalla kai tekninen osaaminen on sitä että osaa soittaa sillä kitaralla yhtä hyvin ihan mitä tahansa.
Tosi mielenkiintoiseksi menisi vasta sitten kun nuokin tekijät olisi riisuttu pis ja jäljellä olisi vain ihan neutraali tekninen osaaminen.
Menee vielä off-topikimmaksi, mutta kävin juuri Lausannessa outsidertaiteen museossa (Collection de l'art brut) eli katsomassa taidetta jota on tehty omaehtoisesti ja taiteen konventioita tuntematta. Oli melkeinpä vaikuttavin kuvataide-elämys mitä olen kokenut. kai tää on joku nettiriippuvuus, kun on tää internetti ja sitten toi klarinetti |
Strutsi
FensonGibder
Gaines
Valtsu88
Klezberg
TKT