Klassinen ›

Riippuu kesästä, viime vuosina on ihan mukavasti työllistänyt. Ei tosin sellistinä. Kahtena viime kesänä olen ollut lastenoopperoissa (Koirien Kalevala & Hui kauhistus) mukana kuorossa, ja joinakin kesinä harjoituspianistina. Erinäisiä laulajien säestyskeikkoja lentokentällä ym. on ollut satunnaisesti.

 
Hyvä juttu, että näin on. :)

Schubertin Paholaisen huvilinnalla saattaisi olla samankaltaisia vaikutuksia vastaanottajansa tajuntaan ja miellekykyyn mutta sääli vain että meni tarjoilemaan ooperaansa tuhlailemia kypsiä musiikillisdramaattisia ideoitaan amatööriorkesterille säveltämäänsä keijukaismaiseen sinfoniaan numero 5 D 485, josta lienee tuhatmäärin levytyksiä kun aiemmasta oopperasta vain 1.

Aivan viime hetkellä huomasin radio-ohjelmistoa selaillessani illlan hesarin musiikkiohjelmista Schubertin oopperan Alfonso ja estrella taltioinnin Euroradion oopperaillassa vuosi takaperin taltioituna berliinin filharmoniasta, ja myöhästyin 20 minuuttia alusta, ja sen kerran kun on kokemassa elämänsä musiikki-ja oopperaelämystä radiosta, niin sekin tärvellään pilkkomalla ja tiivistämällä teosta täysin surutta tehden väkivaltaa itse oopperalle, kuuntelunautinnon enemmän hävitessä kuin voittaessa huipputason esityksestä huolimatta. Pieni liioittelu sallittakoon.
 
Lyhennetty ja tiivistetty, mutta ehkä draamallisen jatkuvuuen eduksi ellei kyse olisi konserttiversiosta, vaikka finaaleja, duettojen kertauksia ja ensemblejä sekä resitatiiveja (tai muutettu niiden järjestystä) on poistettu ja pilkottu täysin surutta, kuten kyseisen muuten niin loistavan kapellimezstarin tapana joskus kieltämättä on, mutta herää kysymys miksi tässä mielessä juuri dramallisesti kaikkein mielekkäimpiä kohtauksia on peukaloitu niin rankalla kädellä, että syntyy vaikutelma, kuin levysoitimen neula tai lukupää olisi hyppinyt monta raitaa pitkiä jaksoja vähän väliä yli kuin teknisestä häiriöstä tai viasta johtuen varsinkin 2. ja kolmannen näytöksen finaaleissa siinä kohdin pahasti kuuntelunautinnon turmellen alkuperäiseen vesioon tottuneella, mutta myös monissa muissa kumma kyllä mielekkäissä numeroissa tuntui kuin lihakauppias olisi lihakirveellä pilkkonut makkararullan ohuiksi siivuiksi tai lyhyiksi pötköiksi palvellen näennäien tarkkanäköisen dramaatikon tarkoitusperiä mutta aloittanut väärästä päästä musiikin vaan ei makkararullan vahingoksi, jolle on täysin se ja sama kummasta päästä sitä leikataan
 
Mutta enhän minä mikään kiittämätön houkka ole, sillä esityshän puutteista huolimttakin oli uraa uurtavaa pioneerityötä radioaaloilla; harvinaista herkkua, josta yhtä harvoin pääsee nauttimaan.
 
Laulamisen ja soittamisen taso itsessän oli korkeaa luokkaa, ikään kuin pelkkä Harnoncourtin läsnäolo olisi valanut esittäjistöön uutta voimaa ja inspiraatiota sekä syvällisen ja alkuperäisin persoonallisen näkemyksensä musiikkiin joka huokui monista yksittäisistä numeroista lyhennetyistä versioista huolimatta.
 
Sinälläänhän teos, romanttisena oopperana säestyksellisen resitativin käytössään, joka harnoncourtin hyppysissä toimi vallan mainiosti, erääseen toiseen levytykseen verrattuna, jossa ne tuntuvat paljon irrallisemmilta, ei kuitenkaan yksin sellaisenaan anna Schubertin monipuolisuudsta eri tyylilajien moniselitteisenä taitajana ja taidokkaan ja äärimmäisen eloisan mozartilta perityn ensemblenumerojen sävellysteknisen osaamisen puolesta kaiken kattavaa tai parasta kuvaa, kun ambitiot olivat muualla; lyyrisissä äänenpainoissa, melodisessa sulavuudessa ja puoliksi toteutuneessa dramaattisuudessa
 
Fantastinen oopperaelämys silti kaikkine heikkouksineen ja puutteineen; lisää tällaista! sen veran väsyneenä muuten aloin teosta intensiivisesti kuuntelemaan, että pääni oli haljeta päänsärystä lopetettuani ja olin täysin muissa maailmoissa
 
Ehkäpä se, että nikolaus Harnoncourtilla oli niin hyvin resitatiivi hyppysissä johtuu siitä seikasta, että Harnoncourt jos kuka on todellinen Bachin musiikkiin erikoistunut expertti, joka on levyttänytkin suuren osan tämän kantaateja ja muuta kirkkomusiikkia, jotka eivät ole pitkiiin aikoihin kuulunet toiveklassikoihini tai toivelevylistalleni, sillä oopperoitahan Bach ei tunnetusti säveltänyt Tuomankirkon kanttori kun oli, ja jatkaakseni siitä mihin jäin, mitä olin sanomassa, ennen pientä Bach biografiaani - näkemään, tulkitsemaan ja painottamaan Schubertin accompagnatoresitatiivien vapaana fanbtasiana virtaavien resitativien sisäistä tekstiyhteyttä luodakseen elävää psykologista draamaa ilman ilmaisuvapauta kahlehtivaa kaavamaisen toisteisia suljettujen musiikkimuotojen, aarioiden ym.edellyttämiä musiikilisia vaatimuksia ja saamaan samalla henkilöiden sydämen ja kaikkia tahdon liikkeitä heijastelevien tunteiden koko kirjon esille

oopperakulttuurin elvytys: ihmisten houkuttelu oopperaan, tieto siitä että sitä voi seurata kuin normaalia saippuasarjaa, löytyy tekstitys...
siinäpä suurin.

Mainostettiinpa tuossa tv:ssä äsken oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen äänitettä mm. lauseella: "Koko kansan rakastama." Ottaa päähän tuollainen mainostaminen! Miten niin koko kansan rakastama? Olkoon kyse sitten vaikka kenestä ja minkä genren laulajasta tahansa, niin tuollainen mainostaminen on kornia. Onhan hän osaava ja tunnettu ammattilainen oopperalaulajana, mutta minä en aikakaan häntä rakasta.

Mainostettiinpa tuossa tv:ssä äsken oopperalaulaja Jaakko Ryhäsen äänitettä mm. lauseella: "Koko kansan rakastama." Ottaa päähän tuollainen mainostaminen! Miten niin koko kansan rakastama? Olkoon kyse sitten vaikka kenestä ja minkä genren laulajasta tahansa, niin tuollainen mainostaminen on kornia. Onhan hän osaava ja tunnettu ammattilainen oopperalaulajana, mutta minä en aikakaan häntä rakasta.
 
Kansa on jännä tyyppi kun se rakastaa aina niin kokonaisvaltaisesti. Sillä on myös tosi syvät rivit. Kansalla on myös valta ja tieto. Ja kaikkee muuta jännää.
 
Enää tarttis tavata tuo Kansa. Hitto missähän siihen törmäis.

Kansa on jännä tyyppi kun se rakastaa aina niin kokonaisvaltaisesti. Sillä on myös tosi syvät rivit. Kansalla on myös valta ja tieto. Ja kaikkee muuta jännää.
 
Enää tarttis tavata tuo Kansa. Hitto missähän siihen törmäis.
 
Sanoppa muuta! Tätä sietääkin pohtia. Oopperakin on koko kansan musiikkia, niiden syvien rivien etenkin. Onhan? Siksi sitä ei tarvitsekaan enää elvyttää.

Savonlinnan uusi kaupunginjohtaja esittää kaupungin tuesta Oopperajuhlille leikkattavaksi muistaakseni 25 000 euroa. Mitä mieltä ollaan? Kokonaistukihan on kaupungilta 375 000 euroa ja valtion tuki 600 000 euroa. Itse kannatan leikkausta, vaikka heinäkuiset Ooopperajuhlat ovatkin tärkeä tapahtuma kaupungillemme.

Savonlinnan uusi kaupunginjohtaja esittää kaupungin tuesta Oopperajuhlille leikkattavaksi muistaakseni 25 000 euroa. Mitä mieltä ollaan? Kokonaistukihan on kaupungilta 375 000 euroa ja valtion tuki 600 000 euroa. Itse kannatan leikkausta, vaikka heinäkuiset Ooopperajuhlat ovatkin tärkeä tapahtuma kaupungillemme.
 
Älkää nyt, se otetaan kaikki pois meiltä pieniltä työntekijöiltä!
 
By the way, koko palkka, minkä siinä kaupungissa tienasin, jäi siihen kaupunkiin. Ei toivoakaan, että mitään olisi saanut säästöön. Kyllä meni sen kesän jälkeen duunipaikka harkintaan, en nimittäin koskaan ollut kesäduunin jälkeen niin köyhä. :S Ainoa syy jatkaa on kokemus, joka on todella arvokasta. Joten ensi kesänä köyhäillään taas...

Savonlinnan uusi kaupunginjohtaja esittää kaupungin tuesta Oopperajuhlille leikkattavaksi muistaakseni 25 000 euroa. Mitä mieltä ollaan? Kokonaistukihan on kaupungilta 375 000 euroa ja valtion tuki 600 000 euroa. Itse kannatan leikkausta, vaikka heinäkuiset Ooopperajuhlat ovatkin tärkeä tapahtuma kaupungillemme.
 
Kaikki kulttuurileikkaukset tuntuu ikäviltä, mutta jos ajatellaan että 25000 euron leikkauksen jälkeen oopperajuhlat kumminkin vielä pysyy jaloillaan mutta moni täkäläinen kulttuuriyhdistys kaatuu paljon pienemmällä leikkauksella, esim. orkesteriyhdistys, niin suhteellisesti tuo ei tunnu mitenkään kohtuuttomalta.
 
Huvittavaa oli vaan, että heti Laineen ehdotuksen jälkeen älähti Itä-Savossa eräs kaupunginvaltuutettu, että leikkausta ei pitäisi tehdä koska se on niin marginaalisen pieni summa kaupungin kassassa ettei sillä saatu säästö ole merkittävä. No mitähän tässä on kaupungin oma kulttuuriväki yrittänyt valtuutetuille selittää koko syksyn... kulttuuritoimen osuus kaupungin budjetista on vissiin 3 % luokkaa, mutta niin vaan revitään sieltäkin kaikki mitä irtoaa. Päättäjien arvojärjestys on ainakin selvillä. Oopperajuhlat on tässä kaupungissa sellainen pyhä lehmä, että se menee KAIKEN muun kulttuurin edelle.

Tuosta ylläolevasta sellistille plussa (+) eli näinhän se on.

Mietinkin tässä juuri parhaillaan minkälaatuista strategiaa olisi sopiva käyttää hänen kohdallaan; pyhimyksen tahdon kieltäymystä vai neron puhdasta havaintoa, sillä olen vakuuttunut deliusin musiikillisen ja draamallisen ilmaisun pätevyydestä, kutuihan itse suuri Sir Thomas beecham häntä rakkauden viimeiseksi apostoliksi, ollen kuin täydellisenä kontrastina esim. arnold Schönbergin atonaaliselle ja doidekafoniselle sävelkielelle, jota omana aikanaan pitkälle 1930 luvulle asti tervehdittiin vihellyspillein konserteissa, Delius on siinäkin ehdoton ner ettei hänen musiikkiaan kuunnellessa saa minkäänlaisen outouden vaikutelmaa vaan kaikki on yksityiskohtia myöten loogisessa suhteessa kokonaisuuteen kehittyen täysin orgaanisesti ollen muotokieleltään hyvi yhtenäinen arkkitehtoninen ssavutus pienemmistä suurimpiin teoksiin auurten siunfonisten rakenteitten mestarina kuin miniatyyrienkin hienovireinen maalari