Aihe: Virveli
1 2 3 4 5 6 7 8
Tindrum
27.08.2006 02:16:27
Mikä v..un VV/TV?
 
m© Ammattilaista ei saa millään lavalle. Amatööriä ei saa millään pois sieltä.
wavelength
27.08.2006 02:32:33
 
 
Mikä v..un VV/TV?
 
Vaihtovirta/Tasavirta.
moderndrummer88
27.08.2006 11:29:41
Mikä v..un VV/TV?
 

 
AC/DC ...anyone??
Anyone using any such item will be tortured to death by making him/her listen Dave Weckl's solo material for one 24 hours
hollmi-5
27.08.2006 17:39:58 (muokattu 27.08.2006 19:41:49)
Et varmasti muista, mutta joskus ihan ´90-luvun alussa teillä oli keikka Juvalla, Sampolan nuorisotiloissa. Siellä näin teidät ja silloinen vokalistinne oli ihan kauheessa kaasussa :) Onko mitään muistikuvaa? On toki. Meillä oli iso PA (+äänimies), Valomies ja videokuvaaja mukana. Piti tehdä kunnon tallenne. Tottakai solistin piti vetää itsensä ankaksi. Lauloi pari ekaa biisiä samoilla sanoilla ja sävelillä. Sitten teki vatsalihasliikkeitä ja punnerruksia. Päälle riiteli yleisön kanssa. Luuletko, että pääsee tuommoinen unohtumaan? Asiasta ei vieläkään saa puhua solistille. VV/TV on AC/DC-covereita soittava bändi. Viikonloppuna teimme kolme keikkaa, joilla juhlistimme orkesterimme 20-vuotista "uraa". Bändi on ollut varsin vähin äänin viimeisen kymmenen vuotta. Solisti asuu Kuusamossa ja liikkuu varsin tahmeasti sieltä. Meillä oli levytysdiili, mutta emme saaneet julkaisulupaa, joten vaikeaa on sellaista bändiä promota...
 
Sonorkaan ei nykypäivänä tee itse metalliosia rumpuihin, ne teetetään alihankkijoilla, Sonor kuitenkin viimeistelee metalliosat itse. Näin siksi että Saksan ympäristösäädökset ovat tiukentuneet. No tuollaista en ole itse kuullut. Oma tietoni on, että Sonor on varannut metalliosapajansa tuotannon kokonaan Designerien, Deliten ja SQ2-rumpujen metalliosatuotantoon. Sonor on itse korostanut ympäritöystävällisyyttä ja myrkkyjen huolellista käsittelyä. Ymmärtääkseni juuri kromaus on se työvaihe, jossa on ne suurimmat myrkyt käytössä. Eihän metallin koneistaminen ja ruiskuvalu juurikaan tuota ongelmajätettä.
 
Jazzmies voisikin sitten myydä ne omat Supransa ja Gretschinsä niille (myy vaikka minulle), jotka niiden päälle ymmärtää. Vaihdossa varmaan kelpaisi vaikkapa joku Yamahan Stage Custom.
 
Oma kokemukseni noista halvemmista ja keskihintaisista virveleitä on vain 28 vuoden mittainen. Niitä tulee jatkuvasti haltuun ja menee eteenpäin. Virvelin rungon pitää olla kunnon tavaraa, muodon täydellisen pyöreä ja snarebedin kunnollinen, muuten ei tule sitä soundia, mitä on hakemassa. Kuitenkin 150 eurolla saa ihan mukavia käytettyjä Taman ja Yamahan 80-90-luvun virveleitä. Esimerkiksi 9000-sarjalaisia ja Imperialstareja. Ihan kelpo rumpuja ne on, mutta silti se ero noihin (nyt jo kirosanalta kuulostaviin) supriin on minulle selkeä. Sen verran Jazzmiestä komppaan, että varsinkin virveli on ihan hirmuisen vaikea virittää soundaamaan niin, että siitä saa sen parhaan soundin irti. Sen kuvan olen saanut, kun useiden kymmenien soittajien jäljiltä virveleitä olen kokeillut.
http://www.vistalites.com/collection/mikahollstrom.htm
J. Cool
27.08.2006 18:06:29
 
 
virvelinpyörittelijöiden pika-ajot. järjestetään korson R-kioskin nurkalla. kun saan oman DW:ni hommattua niin tulen mukaan! sit voitas tatuoida sellanen snare-tatska porukalla. Ludarijätkien otsaan vedetään tussilla "AURINKOKUNINGAS" ennen kisoja. lopuks saunashow. miltäs kuulostaa?
Joku tykkä humpa, joku tykkä hevi.
hollmi-5
27.08.2006 19:59:51 (muokattu 27.08.2006 20:18:44)
virvelinpyörittelijöiden pika-ajot. järjestetään korson R-kioskin nurkalla. kun saan oman DW:ni hommattua niin tulen mukaan! sit voitas tatuoida sellanen snare-tatska porukalla. Ludarijätkien otsaan vedetään tussilla "AURINKOKUNINGAS" ennen kisoja. lopuks saunashow. miltäs kuulostaa? Pannaan lyhyyden vuoksi pelkkä "kuningas". Ei otsaan, vaan lapaluiden väliin aidolla Ludwig-fontilla... Tai laitetaan vain se Ludwig. Aurinkokuningasfontilla... Mie oon mukana.
http://www.vistalites.com/collection/mikahollstrom.htm
CD
27.08.2006 20:43:58
No tuollaista en ole itse kuullut. Oma tietoni on, että Sonor on varannut metalliosapajansa tuotannon kokonaan Designerien, Deliten ja SQ2-rumpujen metalliosatuotantoon. Sonor on itse korostanut ympäritöystävällisyyttä ja myrkkyjen huolellista käsittelyä. Ymmärtääkseni juuri kromaus on se työvaihe, jossa on ne suurimmat myrkyt käytössä. Eihän metallin koneistaminen ja ruiskuvalu juurikaan tuota ongelmajätettä.
 
No täytyy myöntää etten minä ole käynyt paikan päällä asiaa itse toteamassa joten 100% faktaksi en kirjoittamaani myönnä. Tässä koko teksti mistä tieto oli peräisin, tosin saksaksi... jos joku jaksaa ja viitsii voisi sen tietysti kääntää suomeksi. Ihan mielenkiintoinen pätkä tehtaan nykytilasta... :
 
Ein Rundgang durch die Firma SONOR
 
Im Jahre 1875 gründete der gelernte Drechsler und Weißgerber Johannes Link in Weissenfels an der Saale eine kleine Werkstatt zur Herstellung von Trommelfellen und einfachen Militärtrommeln. Aus bescheidenen Anfängen entstand in kurzer Zeit ein florierender Betrieb, der schon um die Jahrhundertwende ein umfassendes Sortiment verschiedener Schlaginstrumente herstellte.
 
Im Jahre 1907 wurde das Markenzeichen Sonor beim Kaiserlichen Patentamt eingetragen. Um 1925 beschäftigte Sonor bereits 145 Mitarbeiter und war eines der größten Unternehmen seiner Art.
 
Nach Ende des Zweiten Weltkriegs wurde Sonor durch die DDR verstaatlicht und die Familie Link enteignet. Aber schon 1946 begann der Neuaufbau in Aue/Westfalen durch den Sohn des Gründers, Konsul Otto Link und seinen Sohn Horst. Unter seiner Leitung stieg Sonor in den 80er Jahren zu einem der weltweit angesehensten Schlagzeugherstellern auf. Nach dem Verkauf der Firma an den Hohner-Konzern begann abermals eine schwierige Zeit. Durch die fortschreitende Globalisierung war es schon bald nicht mehr möglich die Einsteiger Serien in Deutschland zu fertigen. Man entschloss sich zu dem damals recht mutigen Schritt, die Produktion in das neu erschlossene China zu verlegen. Sicherlich verlieren die Produkte durch solche Maßnahmen eine gewisse Eigenständigkeit, jedoch bleibt einem Geschäftsführer keine andere Wahl, wenn die Endkunden keine Bereitschaft zeigen für ein Deutsches Produkt etwas mehr auszugeben.
Natürlich bildeten sich bald die wildesten Gerüchte, wie etwa dass sämtliche Serien in China gefertigt würden und nur noch in Bad Berleburg zur Endmontage kämen etc…
 
Gerne bin ich der Einladung der Geschäftsführer Karl-Heinz Menzel und Stefan Althof gefolgt mir selber ein Bild von der Produktion zu machen.
 
Zunächst überrascht den Schlagzeuger welch großer Teil der Fertigung für das Orff Instrumentarium verwendet wird. In diesem Bereich ist Sonor Weltmarktführer, auch dürfen die Bereiche Marching und Latin Perkussion nicht vergessen werden. So beginnt der Rundgang in dem riesigen Holzlager wo neben einfachen Kiefernhölzern auch Edelhölzer für Klangstäbe sowie wunderbare Furniere für die in diesen Tagen auf der NAMM-Show vorgestellte SQ2 Serie (Sound und Qualität im Quadrat?) zu finden sind. In der Holzverarbeitung werden sowohl Klangkörper für Orff Instrumente in Handarbeit gefertigt, als auch Klangplatten in Feinarbeit am Oszillograph gestimmt.
 
Ich als Drummer habe mich natürlich besonders für die Kesselherstellung interessiert und um allen Gerüchten vorzubeugen: Die Trommelkessel werden wirklich in Bad Berleburg hergestellt.
Alle Kessel der S-Class, Delite und SQ2 sowie die der Marschtrommeln kommen hier her.
 

 
Das Prinzip ist übrigens anders als bei anderen Herstellern. Wird bei anderen Druck von Innen auf den Kessel gebracht, sei es durch eine Metallpresse (DW, Pearl und Tama) oder durch einen Luftsack (Premier und Yamaha), so wird bei Sonor der Radius der Presse durch einem Exzenter verringert, dadurch üben die exakt zugeschnittenen Furniere quasi Druck auf sich selber aus, ein sehr cleveres Prinzip.
 
Weiter geht es in der Lackiererei wo in verschieden Arbeitgängen die Trommeln von Hand ihr Gesicht bekommen. Dies kann je nach Finish viele Schleifgänge erfordern bis die Trommel ihren Sonor-typischen tiefen Glanz erhalten hat.
 
Nach dem Aushärten kann mit der Bearbeitung der Kessel-Gratungen sowie der vollautomatischen Herstellung der Bohrungen begonnen werden.
Der fertige Kessel kann nun in die Endmontage wo er mit Fellen, Böckchen etc… zur Trommel gemacht wird.
 
Die Metallteile kommen aus verschiedenen Produktionsstätten ins Werk und werden hier endmontiert. Die eigene Metallverarbeitung konnte von Sonor auf Grund der strengen Umweltauflagen in Deutschland nicht mehr gewinnbringend aufrecht erhalten werden.
Der langjährige Verkaufsleiter Uli Fuhrmann, dem ich an dieser Stelle alles Gute für seinen Ruhestand wünschen möchte, erzählt mir, dass Sonor die Produktion ihrer berühmten Ferro-Mangan Snares nicht etwa aus Mangel an Nachfrage eingestellt hätten, sondern weil es einfach keinen Zulieferer mehr gibt, der bereit wäre, diese hochwertigen Stähle in vergleichsweise niedrigen Mengen, wie sie in der Schlagzeug Herstellung vorkommen, zu liefern - jedenfalls nicht zu einem Preis den irgend ein Drummer bereit wäre zu zahlen.
 
Der Rundgang endet im Lager wo alle Serien, auch die aus Fernost, aus ihre Versendung warten.
 
Eine wirklich eindrucksvolle Vorstellung, vor allem zu sehen wie viel Handarbeit in einem solchen Produkt steckt.
Gespannt kann man sicher auch auf die Vorstellung der SQ2 Serie auf der Frankfurter Musikmesse sein. Bei dieser Serie wird Sonor sicher neue Maßstäbe in Sound Qualität und Auswahlmöglichkeiten setzen.
jazzmies
27.08.2006 22:22:10
Jazzmies voisikin sitten myydä ne omat Supransa ja Gretschinsä niille (myy vaikka minulle), jotka niiden päälle ymmärtää. Vaihdossa varmaan kelpaisi vaikkapa joku Yamahan Stage Custom.
 
Eihän sitä tiedä vaikka myisinkin, koska on alkanut jotenkin miellyttää tuo perusrumpujen lo-fi-soundi. Esimerkiksi kuubalaiset soittavat kotikutoisilla härveleillä sellaiset rumbat, että länsimainen Latin Percussion -keräilijä miettii uravalintaansa vielä uudelleen. Samaisella Stage Custom -keikalla oli toinen rumpali, jolla oli uusi 6 ja puolikas pakasta vedetty Gretschin snare, mutta ei se snarebedi, jämäkkä runko ja pyöreä runko saanut hänen lyöntiään kuulostamaan hyvältä. Vire, tatsi, lyöntikulma, kapulan tyyppi ja kunto, kalvon tyyppi ja kunto, ryhti, ajoitus, fraseeraus, rebound ja tarkkuus ovat vähintään 75 % hyvästä virvelisoundista.
Amatöörit eivät oikeasti nauti musiikista ammattilaisia enempää - amatöörit eivät vain oikeasti osaa soittaa.
Jaska
27.08.2006 23:10:28
^^ Onhan esim. Puentella ja Sanchezilla sopimukset isojen lafkojen kanssa, mutta näillä peruskatusoittajilla tuskin on rahaakaan mihinkään Meinlin kyrbäkamoihin.
Analuuk
27.08.2006 23:12:08
tosiaan, ihmetyttää vähän, miten kovat tekijätkin vetää aika krhm epälaadukkailla soundeilla
 
Jep, kyllä "paskatkin" soundit toimii jos soittaa hyvin. Esimerkkinä Antti Lehtinen. Jätkä vetää livenä melkoisilla tumppusoundeilla virveliä myöten, mut siitä huolimatta soitto potkii ja bändi toimii. Joskus muinoin katselin Ultra Bran keikkaa lavan edestä ja rummut kuulostivat pahvilaatikoilta...
Ei sillä niin väliä, kunhan ne on siniset!
J. Cool
27.08.2006 23:35:54 (muokattu 27.08.2006 23:39:56)
 
 
^^ Onhan esim. Puentella ja Sanchezilla sopimukset isojen lafkojen kanssa, mutta näillä peruskatusoittajilla tuskin on rahaakaan mihinkään Meinlin kyrbäkamoihin.
 
kenestä puentesta puhut? titohan oli timbaliero ja kuoli jo 2000. Antonio(?) Sanchez on jenkkiläistyny, kuten myös el negro ja ignacio berroa. Ne jotka lyö jenkeissä läpi ni saa kyllä sponsorinsa. Kyse kuitenkin käsittääkseni oli kuubalaisista tyypeistä, jotka soittaa kotimaassaan. Ei oo hirveesti hälyä niistä sälleistä vaikka ne on ihan killereitä soittajia ja kepittää millon vaan jenkkiläiset wannabe-lattarityypit. Eli jos puhuttiin ihan siis kuubalaisista, espanjaksi lauletuista tai instrumentaalilevyistä, niin niissä on usein aika vaatimattomat soundit. ei oo varmaan studiotkaan mitään isoja, eikä pro toolsit onneksi esitä pääroolia levyillä... Pellit kuulostaa olevan aina ok (kyllä niillä meinleihin varmaankin varat olis, mutta veikkaisin, että enemmän siellä zildjianit ja sabianit pyörii..), mutta varsinkin tomit on aikamoisia kissanpieruja, ja tuntuu monesti, ettei niitä ehkä oo viritetty ihan vähään aikaan...
Joku tykkä humpa, joku tykkä hevi.
hollmi-5
27.08.2006 23:37:07
Vire, tatsi, lyöntikulma, kapulan tyyppi ja kunto, kalvon tyyppi ja kunto, ryhti, ajoitus, fraseeraus, rebound ja tarkkuus ovat vähintään 75 % hyvästä virvelisoundista. Totta totisesti. Silloin, kun pilkkua viilaillaan, ovat pienimmätkin yksityiskohdat tärkeitä. Se viimeinen 25% on joillekin niin tärkeä asia, että jaksavat panostaa myös instrumenttinsa laatuun.
http://www.vistalites.com/collection/mikahollstrom.htm
J. Cool
27.08.2006 23:43:50
 
 
Vire, tatsi, lyöntikulma, kapulan tyyppi ja kunto, kalvon tyyppi ja kunto, ryhti, ajoitus, fraseeraus, rebound ja tarkkuus ovat vähintään 75 % hyvästä virvelisoundista.
 
Totta totisesti. Silloin, kun pilkkua viilaillaan, ovat pienimmätkin yksityiskohdat tärkeitä. Se viimeinen 25% on joillekin niin tärkeä asia, että jaksavat panostaa myös instrumenttinsa laatuun.
 
sekin on ehkä huomionarvoinen seikka, että huonosti halvoilla soittimilla soundaava rumpali kuulostaa huomattavasti paljon paremmalta, jos alla on pro-tason kamat. vaikkei noihin ekan lainauksen juttuihin oliskaan kiinnitetty kovin paljoa huomiota.
 
--> eli hyvät kamat kannattaa ;D
Joku tykkä humpa, joku tykkä hevi.
hollmi-5
27.08.2006 23:48:40
--> eli hyvät kamat kannattaa ;D Huono rumpali kuullostaa huonolta, vaikka sillä olisi kullatu olkatoppaukset ja timanttitiara. Minun pointtini on se, että sen viimeisen silauksen saa soundiin niillä hyvillä vehkeillä. Hyvästäkin rummusta on paljon helpompaa onkia se huono soundi esdiin, kuin huonosta hyvä...
http://www.vistalites.com/collection/mikahollstrom.htm
vapauskauppias
28.08.2006 01:27:28 (muokattu 28.08.2006 01:31:43)
Eihän sitä tiedä vaikka myisinkin
 
Hienoa! Varaan sen 18" basarilla varustetun Gretsch settisi ja sen 6,5" syvän Gretsch virvelisi.
 
Ymmärrän kyllä Jazzmiehen ja Hollmin pointit kummatkin, ja olen kummankin kanssa osittain samaa mieltä. Jatkakaa ihmeessä keskusteluanne. Sitä on todella mielenkiintoista seurata.
 
Niin, ja täytyy vielä lisätä, että olen J.Coolin kanssa samaa mieltä siitä, että huono rumpali kuulostaa paremmalta, kun on hyvä setti alla. Miksikö? 1) Soundit ovat paremmat ja 2) soittaja soittaa paremmin kuin yleensä, koska soittotunnelma nousee toiseen potenssiin hyvän instrumentin ja hyvien soundien ansiosta.
"Tuo fraasi-sana on kyllä vähän pikkurilliosastoa rumpujen soiton yhteydessä, myönnän. Komppi, filli, kalja."
Jupi57
28.08.2006 09:13:56
Eikö aloitteleva rumpali kuulosta aloittelevalta setin laadusta riippumatta?
hollmi-5
28.08.2006 10:16:22
Ja hyvä rumpali soittaa vaikka puupenalilla ja pahvilaatikolla svengaavasti. Varsinkin aloittelijalle soisi sellaiset rummut, joilla voi soittaa:
-kunnolliset kalvot (reboundin vuoksi)
-jonkun kokenemman virittämä ja settaama (kuulostaa rummulta ja on oikeassa asennossa)
-paikallaan pysyvä setti (rumpujen liikkuminen haittaa keskittymistä itse soittoon)
http://www.vistalites.com/collection/mikahollstrom.htm
Rockster
28.08.2006 11:26:35
Kolme helvetin kallista settiä omaavat kaverit puhuu siitä kuinka setillä ei juuri ole merkitystä. Tämähän on mielenkiintoista... Ludarit, Sonorit ja Gretshit myyntiin ja Exportit tilalle.
"Alle 18-tuumaiset on splasheja, paitsi haikat!"
Jupi57
28.08.2006 11:28:01 (muokattu 28.08.2006 11:30:40)
Hyvästäkin rummusta on paljon helpompaa onkia se huono soundi esdiin, kuin huonosta hyvä...
Tästä omakohtainen esimerkki. Älkää tehkö tätä kotona!
Sattui joskus samalle pöydälle eräs täälläkin kehuttua mallia oleva halpisvirveli osina ja supra.
Olin ajatellut vaihtaa supran lyöntikalvon, mutta vaihdoinkin halpisvirvelin maton (kunnossa) Ludwigin alkuperäisen (kunnossa) tilalle kokeilumielessä.
Kyllä kyykähti supran sointi ja otti aimo askelen halpiksen suuntaan. Enkä nyt tarkoita, että supran alkuperäinen olisi ainut oikea, mutta ...
Eli
sitä voi pilata hyvänkin virvelin tahallaan puhumattakaan tahattomasti. : )
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)