Klassinen ›

Pakko vaan kommentoida että: ahkeralle riittää aina töitä!

Tähän väliin täytyy todeta että Suomessa on ihan hyvä työllistymistilanne muusikoille kun matka Helsingistä kasvaa yli kahden tunnin. On surkuhupaisaa että vaikkapa jonkun Oulun konserttimestaripruuvissa on vain muutama hakija. Helsingin ihmelapset jää pyörimään kehä kolmosen sisälle, ja samat ihmiset käy vuositolkulla tippumassa ekalta kierrokselta koesoitoissa ja sitten ihmetellään että missä on vika. Mutta Suomi on niin iso maa...
 
Se on kyllä totta että musiikkia opiskelemaan pääsee Suomessa lähes kuka tahansa asiaa harrastanut, ja se on puhtaasti rahan haaskausta ja heikompien soittajien ajankin haaskuuta. Kyllä se karu totuus käy jossain vaiheessa ilmi, mutta onko siihen tarpeen hukata monta vuotta? Ammatikorkeiden rahoitushan pohjautuu otettuihin oppilasmääriin, joten totta ihmeessä talot ottavat väkeä jos vain on pyrkijöitä... Todella vastuutonta toimintaa ottaa ihmisiä sisään joiden pistemäärät eivät siihen riitä. Kyllä niitä töitä sitten usein löytyy, kunhan on vain paikka tarpeeksi kaukana kaikesta. Kai se on nähtävä hyvänä asiana että syrjäisimmilläkin seuduilla löytyy "ammattitaitoista" opetusta. Ja ihan oikeasti, vaikka oppisi ulkoa kaiken pedagogisen hölynpölyn niin ei oikeasti voi osata opettaa soittamaan jos ei itse osaa soittaa! Jos soittotaito on D-kurssi-tasoa niin ei se tarkoita että voi opettaa peruskurssitasoisia.
 
Ja punainen lankahan oli? Tähän loppui avautuminen, tekipä hyvää...
 
Etelä-Suomen tilanteesta en tiedä, mutta ainakin pohjoisessa on ilmeisesti heikompi tilanne työllistyä kuin Keski-Suomessa. *kuulopuhetta!*
 
jep, kuulopuhetta.
 
Erääseen oppilaitokseen pääsi sisälle peruskurssit tehnyt opiskelija pedagogiselle puolelle. Huolestuttavaa... Mutta niinhän se menee jossain vaiheessa kun on selvät kiintiöt kuinka paljon otetaan sisälle ja jos kyseiselle linjalle ei ole enempää hakijoita niin pääsee alta riman. Tässä tapauksessa opiskelija on kuitenkin ilmeisen lahjakas juuri pedagogisella puolella, hassua vaan kun oppilaat alkavat olle taitavampia kuin itse opettaja ;)
 
Olisikin ollut vain eräs oppilaitos... Mutta miten voi olla lahjakas musiikkipedagogi jos ei osaa soittaa? Muskariin? Pahus, ei avautuminen loppunutkaan! :D

Pointti onkin siinä mulla et koska Amkiin tai Akatekialle yleensä pyritään vasta parikymppisenä tai myöhemmin, on jo jotain tietoa. Periaatteessa esiintymiskokemusta pitäisi jo olla tässä vaiheessa, koska on ollut pakko jo opiskella laulua aiemmin, tietää jo vähän esiintymisestä.
 
Hyvin harva musiikkiopisto/opettaja ottaa alle 18-vuotiaita oppilaita klassisen laulun oppiin fysiologisista (äänenmurros) syistä. Jos olet opiskellut n. 2 vuotta klassista laulua ilman mitään (tai vähäisellä) teoria/historia/solfaosaamista, et ole taiteilijana sen tasoinen että esiintymiskokemusta kertyisi muualta kuin matineoista tms. iltamista. Et yksinkertaisesti voi tietää, jaksatko ja pystytkö (niin fyysisesti kuin psyykkisesti) tehdä esimerkiksi näyttämömusiikkia. Ja vaikka tietäisitkin, niin esiintymisjännitys voi syntyä myöhemminkin kuin äidinmaidon imemisen sivutuotteena. Myöskään et voi tietää, jaksatko opettaa täyspäiväisesti - harva kuitenkaan joutuu esim. 30 oppilasta/viikko -rumbaan tai 900 oppilaan yläasteelle opettajaksi ilman mitään ammattipätevyyttä. Et vaan voi tietää, onko sinusta johonkin, ennenkuin toimit k.o. ammatissa.
 
Musiikkioppilaitoksilla on kuitenkin suurin vastuu noissa sisäänottomäärissä, kai oppilaitosten määrärahat lienevät aika suorassa suhteessa opiskelijamääriin.
Osa laitoksista saa rahaa valmistuneista, ei sisäänotetuista. Jos laitoksesta valmistuu tietty prosentti sisäänotetuista, määrärahoja lisää haluttaessa otetaan lisää hakijoita > parin vuoden viiveellä myös valmistuneiden määrä toivon mukaan kasvaa. Mutta jos eivät valmistu (keskeyttävät/jäävät roikkumaan), ei myöskään tule rahaa.
 
Kuulostaa kyllä aivan hirveältä tuo keskieurooppalainen systeemi, jossa opiskelijoita karsitaan vuosittain. Omasta mielestäni tieto siitä, mitkä ovat tulevaisuuden työllistymismahdollisuudet, on ihan tarpeeksi ahdistava ja "kannustava" paine takaraivossa. Minä en luultavasti kestäisi tuollaisen vuosittaisen karsinnan paineita. Luultavasti putoaisin kelkasta viimeistään tänä keväänä, koska viime syksynä henkilökohtaiset asiat häiritsivät opiskeluani.
Nykyisillä paineilla taideopiskelijat (yli)kuormittavat YTHS:n mielenterveyspalveluita jo semmoisilla prosenttiosuuksilla, että joissain oppilaitoksissa on palkattu omat ensiapu-psykologit. YTHS:n mielenterveyspalveluihin voi joutua jonottamaan puoli vuotta - akuuttitarpeeseen.
 
Tuntematta keskieurooppalaista systeemiä sen tarkemmin, ainakin Sibelius-Akatemian suhteen on vaikea kuvitella, että nykyisestä opiskelijamäärästä lähdettäisiin noin vain pudottamaan vuosittain 'heikoimmat'. Sisäänottomäärät ovat kuitenkin sen verran pienet, vuosittain on esim. orkesterisoitinten osastolla soitinryhmiä, joihin ei oteta ketään.
Opetuksen taso on korkeampi suomalaisissa korkeakouluissa, sillä perustietojen ja -taitojen tulee olla jo korkeahkolla tasolla laitokseen hakiessa, joten nippelipuuhasteluun ei tarvi laittaa aikaa ja odotella jyvien karsiutumista akanoista. Lopullinen karsiutuminen tapahtuu kuitenkin työelämässä, valmistui millaisilla arvosanoilla hyvänsä.
 
Tuntuu aika julmalta systeemiltä tämä nykyinenkin, että vuosittain valmistuu vaikkapa 20 solistisen linjan laulajaa ja tarjolla on vain pätkätyötä.
Katsellaanpa ensin, kuinka paljon laitoksista vuosittain valmistuu ja tunnetaan julmuus vasta sitten. Ei millään pahalla, mutta tuskin yhdestäkään yksittäisestä laitoksesta "valmistuu" vuosittain 20 laulajaa. Riippuu sitten tietenkin, onko "valmistuminen" C, B- vai A-kurssi ja liittyykö valmistumiseen kirjallista työtä tai pedagogista pätevyyttä tms.