Yleistä keskustelua musiikista ›

Lopettakaa toi vänkääminen perkele! Laittakaa esim Voice-kanava töllöön niin eiköhän se siitä selviä mikä on vitusta.

Lopettakaa toi vänkääminen perkele!
 
Oikein. Ei tapella, halitaan jooko.
 
Voicelta tulee muuten sitä itteään 24/7. Tossa yks päivä bongasin voicelta erään bändin videon. Näin bändin livenä joskus -03 tai -04. En olisi uskonut että niistä voisi ikinä tulla mitään. Enpä silti vieläkään pidä ko. bändin musiikista. Ja se pukeutumistyyli...

Laittakaa esim Voice-kanava töllöön niin eiköhän se siitä selviä mikä on vitusta.
 
Ne juontajat?

Mikäli hip-hop kaikkine sivujuonteineen(rap jne...) olisi musiikkia, vastaisin sen, mutta en voi, koska se ei ole musiikkia.
 
Tiesitkös, että hip-hop kaikkine sivujuonteineen menee ihan funkpohjaiseen ja bluuspohjaiseen räppiin asti?
 
Suurin rikos musiikkia kohtaan on mielestäni se, kun nämä rahanhimoiset mulkut 50senttiset tunkevat jotain hittejä hiphopin ja rapin nimissä median levitykseen, ja täten ihmiset luulevat saavansa yleisen käsityksen siitä mitä rap on: Sheikkaavia perseitä, isoja koruja ja nykivä biitti taustalla. eieieiei.
 
Jos olet sitä mieltä, että tuo ns. MTV-Rap-rnb on paskaa, niin muista että se ei ole todellakaan sitä, mitä rap tai hip-hop alunperin edustaa.
 
Olen bonecrusherin kanssa samoilla linjoilla. Se on tuo rahanhimo joka tappaa kaiken luovuuden musiikissa. Se tekee musiikista ainoastaan keinon hankkia rahaa, eikä itse musiikilla ole enää merkitystä.
 
Niin ja btw. Miksi tuota nykyistä Destiny's child, Usher jne. -tyyliä sanotaan RnBksi?
Eikö sekin ole alunperin jotain ihan muuta? (rhythm and blues)

Pahin rikos musiikkia kohtaan
 
Se demarien tekemä Tarja-rap. Tosta on vaikea pistää enää pahemmaksi.

Madonna.

Miksi tuota nykyistä Destiny's child, Usher jne. -tyyliä sanotaan RnBksi?
Eikö sekin ole alunperin jotain ihan muuta? (rhythm and blues)
 
Kuten moni dance-genren tyyli: hardcore, garage, psychedelic...
 
Se demarien tekemä Tarja-rap. Tosta on vaikea pistää enää pahemmaksi.
 
Laura Voutilainen: "Pidä huolta"

Tällaiset umpimieliset kommentit ovat rikos musiikkia kohtaan.

Jep - musiikin kategorisointi hyväksi ja huonoksi ovat suurin rikos.

On monenlaista musiikkia - siinä sen rikkaus - - ja kullekin löytyy se omin musiikillinen rakkaus!
 
Hmm. Eikö musiikista saa olla pitämättä? Tai tärkempää: eikö sitä pitämättömyyttään saa mainita ääneen?
 
Oikeasti, minäkin jaottelen musiikkia hyväksi ja huonoksi. Hän heittäköön nyt sen ekan kiven (lolz) joka ei samaa harrasta. Jaottelun teen ihan sillä perusteella, että sattuko kyseinen musiikkiteos meikässä aiheuttamaan mitään efektejä, joiden vuoksi voisin ihailla joko itse teosta muotoineen, soitantoa, tai tekijöitä itseään. Että onko mitään syytä kuunnella tätä useamminkin, ottaa ns. henk. koht soittolistaan mukaan.
 
Joskus mielipiteen muodostamiseen menee tuhottoman monta kuuntelukertaa. Kaikista kuulemistani musiikkiteoksista minulla ei todellakaan ole vieläkään mielipidettä. Mutta hyvin usein ratkaisu tapahtuu jo hyvin nopeasti. Esim. meikäläisellekin suurin osa kuulemastani hiphop-musiikista on ollut aika mitäänsanomatonta ja usein negatiivisiakin fiiliksiä aiheuttavaa kuunneltavaa. Koska elämme yleistysten maailmassa, sanon että hiphop-musiikki on paskaa. Pidätän oikeuteni olla tätä mieltä.
 
Mutta tämä on täysin subjektiivista. Kun sanon jonkin musiikin olevan paskaa, todellakin tarkoitan sitä. Kirjaimellisesti. Minun ei tarvitse kuitenkaan lisätä, että "tätä mieltä on herra Morttensen (ei oikea nimeni)". Kyllä ihmiset ymmärtävät, etten minä ole mikään hemmetin universaalisen totuuden tarjoava tietopankki, jolta kantsii närkästymisestä selviämisen jälkeen kysellä tulevat lottonumerotkin. Minä esitän kaiken ilmaisuni (paitsi kun viittaan ja lainaan!) ihan itsenäni, nimelläni, nimimerkilläni tai sitten ihan vaan rumalla pärstävärkilläni. Minä satun siis ihan lähtökohtaisesti ns. yksinäni edustamaan tuota hataraa mielipidettäni. Niin, se on se saakelin mielipide.
 
Uskallan jopa väittää, että dissaaminenkin on itseilmaisua. Miksei olisi? Diggaaminenkin on. Kyse on käsittääkseni aivan puhtaasti mielipiteistä. Ja mielipiteet yhdistän aina itseilmaisuun. Kun sanon pitäväni Mars Voltasta ja ns. vihaavani vaikkapa Britniä, olen ilmaissut itseäni. Hei, dissaaminen voi jopa yhdistää ihmisiä.
 
Toki myönnän, etten ole kuullut edes murto-osaksi laskettavaa määrää maailman hiphop-musiikista. Olen kuitenkin raapaissut pintaa ja kokenut koko kakun minulle vieraaksi. Täten todennäköisesti menetän paljon. Mutta eipä minulla muutenkaan olisi aikaa digata kaikesta musiikista. Rahaakin menisi tuhottomasti. Sitäpaitsi voisin sanoa huonoksi kokemieni musiikkiteosten ohjailleen paattiani musiikin meressä siinä missä hyväkin musiikki on neuvonut mielenkiintoisia reittejä uusiin satamiin.
 
Tää meni nyt tälläseks. Kaikki oikeesti järkevä pohdinta ehti jo unohtua. Mutta turhahan näin isoa pötköä on takaisin suoleen tuupata.
 
Se että musiikki otetaan liian vakavasti.
 
Tätä en ymmärrä. Siis ihan vaan ymmärrä. En todellakaan tarkoita, että olisin tästä välttämättä eri mieltä. Mutta mitä tämä tarkoittaa?
 
Mielestäni ehkäpä sitten se suurin rikos musiikkia kohtaan voisi olla vaikkapa se, että monillakaan artisteilla ei tunnu olevan riittävää itsekritiikkiä tai oman musiikkinsa tuntemusta. Ei kaikkea aina tarvitsisi julkaista. Vaikka paineitakin olisi niin... ei skeidan takana ole mukavaa seistä. Ja jos ei skeidaa tunnista, niin sehän se onkin vasta noloa.
 
Yleismaailmallinen kysymys johon on jokaisella oma vastauksensa. Musiikki on ääntä, joka kuulostaa itsestä hyvälle ja rentouttaa, virkistää, muokkaa mielialoja ja muuta mukavaa. Musiikkia on täten melkein mikä vain, mikä kuulostaa itsestä hyvälle.
 
Onnistuit mielestäni ennemminkin määrittelemään nimenomaan hyvän musiikin.

Niin ja btw. Miksi tuota nykyistä Destiny's child, Usher jne. -tyyliä sanotaan RnBksi?
Eikö sekin ole alunperin jotain ihan muuta? (rhythm and blues)
 
"R&B today defines a style of African-American music, originating after the demise of disco in 1980, that combines elements of soul music, funk music, pop music, and (after 1986) hip hop in the form known as contemporary R&B.
 
In this context only the abbreviation "R&B" is used, not the full expression." (= Rhythm And Blues)
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Rnb

Niin ja btw. Miksi tuota nykyistä Destiny's child, Usher jne. -tyyliä sanotaan RnBksi?
Eikö sekin ole alunperin jotain ihan muuta? (rhythm and blues)
 
Alkuaan "rhythm and blues" oli Billboardiin vanhempien "race music" ja "sepia" tilalle kehitetty termi, jolla eroteltiin värillisten ostamat levyt valkoisen väestön ostoksista - tällainen ostajakunnan jaottelu (enemmän tai vähemmän kuviteltujen) etnisten
taustojen mukaan on jostakin syystä amerikkalaisille edelleenkin kovin tärkeää.
 
Vasta 60-luvulla termiä alettiin käyttämään musiikkityylin nimenä, ja se tapahtui Englannissa, jossa jenkkien myyntilistojen kuviteltiin menevän musiikkityyleittäin eikä ostajakunnittain. Mutta rhythm and blues -termin käyttö musiikkityylinäkin vakiintui, alkuperäisestä virheellisyydestään huolimatta.
 
(Saisikos tämän johonkin FAQiin? 9-)

Tuotteistettu musa pahinta.

Musiikkivideoiden suuren yleistymisen jälkeen ei ole tullut musiikissa mitään mullistavaa.
 
50- luku: Rock n Roll syntyy
60- luku: Psykedeelistä hippeilyä
70- luku: Hard Rock ja Punk
80- luku: Ybertilusupersoolot ja heavy
90-luvun alku: Grunge
 
Eikä juuri mitään mullistavaa Rock- Genreissä ysikytluvun alun jälkeen. vaiko?
 
Miksi? Jokainen vetäköön omat johtopäätökset...
 
E: Unohdin pistää tuon Rock Genren tuonne. Siis kysessä on vain Rock musiikin taival.
Onhan noita hip-hoppeja ja elektronisia jotka on noussut ysikytluvun alun jälkeen.

Musiikkivideoiden suuren yleistymisen jälkeen ei ole tullut musiikissa mitään mullistavaa.
 
50- luku: Rock n Roll syntyy
60- luku: Psykedeelistä hippeilyä
70- luku: Hard Rock ja Punk
80- luku: Ybertilusupersoolot ja heavy
90-luvun alku: Grunge
 
Eikä juuri mitään mullistavaa rock-genressä ysikytluvun alun jälkeen. vaiko?
 
Miksi? Jokainen vetäköön omat johtopäätökset...
 
Hiphop on noussut aika hyvin. Kannattaa muistaa että rockhan lähti alunperin mustasta musiikista. Kulloinenkin tyyli edustaa useimmiten aika pitkälle sitä, mitä tummaihoiset päällään kantavat, pl. perushevikuteet jotka eivät ole kummemmin evolvoituneet 80-luvun alusta lähtien.
 
Jep, mielestäni pahin rikos musiikkia kohtaan on ahdasmielisyys. Sekä sillä tavoin, että ajatellaan "tämän on pakko olla hyvää kun tämä on pitämästäni musiikkigenrestä, pakko kuunnella vaikka korvat vuotaisi verta" että myöskin "en kehtaa kuunnella tätä biisiä josta diggaan, koska se on väärää genreä."
 
Kuunnelkaa biisejä älkääkä bändejä, prkl.

Kuunnelkaa biisejä älkääkä bändejä, prkl.
 
Olen samaa mieltä siitä mitä sanoit, mutta tähän tekee mieli sanoa että laittaisin tuon mieluummin "Kuunnelkaa biisejä älkääkä genrejä", sillä vaikka monesti biisimateriaali on hyvää, on se vielä parempaa jos bändin linja kokonaisuutena tukee sitä - esimerkiksi Viikatteella on erittäin kokonaisvaltaista tuo juttunsa ja omalla tavallaan varmaan kaikilla bändeillä. Onhan täällä monesti liputettu että yksittäisten biisien lataamisessa katoaa kokonaisuuksien viehätys.
 
Toisinaan on tarpeen kuunnella sitä genreäkin, jotta voi paremmin ymmärtää musiikkia. Jokin todella kokeellinen elektronimusiikkisekoilu voi "vain biisinä" kuulostaa turhanpäiväiseltä, eihän sitä voi edes hyräillä, mutta jos sitä kuuntelee suhteutettuna genreensä, voi ymmärtää niiden suhinoiden merkityksen ilmaisuvoimaisina keinoina. Enkä tässä tarkoita genrellä mitään hiton "blues on eri kuin heavy" -juttua, vaan paljon suurempia kokonaisuuksia.
 
Ehkä tämä tarkennus on turha, sillä samaa mieltä kuitenkin lienemme aika pitkälle.