| Aihe: PJ Harvey | |
|---|
|
Löytyykö diggailijoita? Itselleni tämän naisen musa on aivan uusi "löytö". Lainasin kirjastosta Rid Of Me -levyn ja muutaman kuuntelun jälkeen tykästyin. Soundit kolisevat hyvin Nirvana -fanina, onhan tuon levyn äänittänyt Steve Albini.
Eräs puolituttu hehkutti Uh Huh Her -levyä, täytyy varmaankin seuraavaksi hommata se kuunteluun.
It's a bittersweet symphony, this life | |
PJ Harvey on niitä tapauksia joiden kaikki albumit löytyvät hyllystä! Hieno biisintekijä ja yksi lempiartisteistani. Eniten on tullut ehkä kuunneltua To Bring You My Love -albumia, mutta loistavia biisejä löytyy kaikilta muiltakin, esim. Dress, Man-Size, Perfect Day Elise, Good Fortune, This Is Love jne jne jne. Neidin musiikissa on rämebluesia, Gretschin jäljittelemätöntä twangia, verta, hikeä ja räkää, raivoa ja rakkautta.
I got stripes ^..^ | |
Polly Jean on huikea!
Olen nähnyt PJ:n Roskildessa kaksikin kertaa, ja se ensimmäinen kerta - To Bring You My Loven ilmestymisen jälkimainingeissa - oli yksi kaikkien aikojen konsertteja. Se pidettiin yhdessä pienemmistä teltoista, joka oli tupaten täynnä, mutta sopuisasti: hikinen, kesänpaljas käsivarsi kosketti yhtä hikistä käsivartta, mutta tönimättä, riehumatta. Yhteistä huojuntaa... PJ:llä oli yllään nilkkoihin asti ulottuva, kultalameinen "mateennahka", joka oli juuri sopivasti epäsynkassa (ja toisaalta synkassa) musiikin ja yleisön hikisen lihallisuuden kanssa. Loistava bändi, loistava laulaja, joka olisi tosin itsekin saanut soittaa kitaraa.
Toinen keikka oli siellä Roskiksen toiseksi suurimmalla lavalla, mikä johti siihen, että lavan valtavuus ja tilan kaikuisuus söivät tehoa melkoisesti. Ei huono silloinkaan, mutta elämänpinnan kanssa on vaikeaa kilpailla...
"Isn't the universe a wonderful place? I wouldn't live anywhere else."
-- G'Kar | |
loistava artisti, tykkään. Tutustuin häneen qotsan kautta (qotsa --> desert sessions) |  Tempura
22.01.2006 01:42:59 (muokattu 22.01.2006 01:45:34) | |
|
Jep, löytyy melkein kaikki levyt. Aivan tiukkaa tavaraa tämä. Nirvanamies itsekin olen, joskaan en tiedä vaikuttiko se asiaan, koska ensimmäinen PJ-levyni oli "Is this desire?", joka on jokseenkin hiottu soundeiltaan. Kuitenkin, tuo kyseinen levy on parhaita levyjäni ikinä, ja jos pitäisin listaa, se olisi varmasti top10-listalla.
Aivan huikeaa musiikkia. Perfect day Elise rokkaa niin perkeleen kovaa, että siinä menee pää sekaisin ja sisäelimet myös. Ja toisaalta joku Angelene melkein poruttaa.
Ensimmäinen kosketus neitiin oli tietenkin Nick Caven kanssa vedetty Henry Lee-kipale, joka löytyy Caven "Murder Ballads"-levyltä. Siitä alkoi kiinnostus.
Siitäpä sitten seuraavaksi "Stories from the city, stories from the sea" ja homma oli selvä, että PJ on semmoinen plikka minkä levyt pitää ostaa. Tämäkin levy on todella rautainen.
Varhaisemmat on aika raakaa tavaraa kyllä, ja jotenkin silti hienoa. Olen aina ollut sitä mieltä, että Harvey osaa tehdä todella kaunista ja myös todella rumaa musiikkia. Osaa laulaa kuin enkeli, ja osaa laulaa myös kuin sekopäinen narkkari.
"To bring you my love" ehkä kuunnelluin noista ns. vanhemmista, vaikkei niin vanha olekaan. "4-track demos" sitten vasta onkin rankkaa verikuraa. Tästä neidistä jää aika skitso olo päähän.
Uusin levy "Uh huh her" vaati aika perhanasti totuttelua, mutta en voi olla tykkäämättä. Vähän aikaa hakkasin päätä seinään, niin sitten napsahti. Hyvä levy on sekin, joskin aika hankala kokonaisuus ja yleissoundi. Tuollaisia levyjä ei paljoa kyllä tehdä.
THV-Klubi #7
Romantikkoitkijät #12 | |
Kaikki löytyy (sitä demolevyä lukuunottamatta) ja kyllä maistuu.
Kliseistä tietenkin sanoa, että äänessä/tulkinnassa on kiehtovasti sekoittunut koko skaala herkästä kauneudesta murskaavaan raivoon, mutta Polly Jean on yksi niistä, joiden kohdalla se pitää ehdottomasti paikkaansa, vieläpä tunnistettavalla tavalla.
Ja kun biisikynäkin on pysynyt tasaisen terävänä ja materiaali säilyttänyt omaleimaisen ilmeikkyytensä yli vuosikymmenen, kyseessä on eittämättä eräs aikansa suurista artisteista, jolle (ja jolta) sopii toivoa vielä paljon hyvää.
Henkilökohtainen suosikki taitaa olla To Bring You My Love, josta aikoinaan aloitin tutustumisen. Myös uusinta Uh Huh Heriä edeltänyt "Stories"-levy miellyttää kovasti, ja lienee myös koko tuotannon vahvin (ja kypsin) kokonaisuus. Uh Huh Her ei kokonaisuutena säväyttänyt aivan yhtä kovasti, mutta toki silläkin on hetkensä.
Onko kenenkään korviin kantautunut edes villejä huhuja mahdollisista seuraavasta projektista? Edellinen soololevyjen julkaisuväli oli neljä vuotta, toivottavasti tällä kertaa 'selvitään vähemmällä'.
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=3&t=45255
Tuossa vielä vanha Polly Jean -threadi.
"Once black, you never come back." | |
PJ:n tasoista naisartistia ei ole toista tullut vastaan.
"I can't sing and I can't dance, but still I know how to clap my hands" | |
Eka muistikuva PJ:stä on jostain vuosien takaa, kun 50ft Queenia soitettiin Headbanger's Ballissa(!) Joo, hevii shittii. Ei vielä illoin iskenyt, mutta To Bring You My Loven aikoihin alkoi Polly Jean kiinnostaa ja Desire-levystä sitten aloin "vakisuhteen" kyseisen naisen kanssa. Yksi keikka on tullut nähtyä (Oxegen 04) ja se oli kyllä sellaista herkkua että. Ihmeellistä, ettei naista ole saatu vielä Suomeen esiintymään.
Kannattaa muuten tsekata Patti Smithin tuotantoa, jos PJ potkii. PJ on siltä suunnalta hakenut aikas paljon mallia...
Emmie tiijä, ko mie oon Lappeenrannasta. | |
En ole niin älyttömästi PJ:tä kuunnellut, mutta Stories from the city, stories from the sea ainakin on kova levy.
Let us go in; The fog is rising. | |
Ihmeellistä, ettei naista ole saatu vielä Suomeen esiintymään.
Kannattaa muuten tsekata Patti Smithin tuotantoa, jos PJ potkii. PJ on siltä suunnalta hakenut aikas paljon mallia...
Sas muuta.
"Musiikki voi viedä järjen, tytöt vievät sen varmemmin. Minä hullu molempiin sorruin, hyvä että hengissä selvisin."
- Vaaralliset lelut: Kaunis laulu | |
En ole niin älyttömästi PJ:tä kuunnellut, mutta Stories from the city, stories from the sea ainakin on kova levy. | |
Mullakin ensimmäinen kuulemani piisi lienee 50 Foot Queenie joskus muinoin musateeveeltä (oi niitä aikoja, kun sieltä saattoi jopa kuulla jotain tuollaista...), ja sen kolahduksen jälkeenkään huonoja kipaleita ei ole juuri tullut vastaan. Hankala lisätä yhtään mitään jo sanottuihin, kestosuosikki-listalla ollut vuosikaudet, ja kerran olen onnistunut näkemään livenäkin, Tukholmassa. Harmi ettei ole vielä Suomeen asti ulottanut keikkailuaan. Kai? Tai oikeastaan, älkää kertoko jos on...:(
"Mun WinAmpin randomi toimii ihan miten sattuu" |  mr_b
23.01.2006 22:31:27 (muokattu 23.01.2006 22:31:42) | |
|
Miten minulla on kaikki muut levyt, mutta Stories from the city, stories from the sea on jäänyt ihan paitsioon? Pitänee korjata asia...
Kehuisin hienojen kappaleiden lisäksi myös levyjen persoonallista äänimaailmaa, joka on periaattessa todella karu mutta samalla hyvin moniuloitteinen ja omaa hienoa syvyyttä. Harvinaista herkkua.
Higgle-dy Piggle-dy. Let's do it! | |
PJ:n tasoista naisartistia ei ole toista tullut vastaan.
Mä olin kans ennen tota mieltä mut sitten törmäsin Martha Wainwrightiin.
This is what happens when I let the injured half of my brain have its way. -Johanna, a.k.a MagicMushroom | |
Mä olin kans ennen tota mieltä mut sitten törmäsin Martha Wainwrightiin.
Martha on kyllä hyvä, mutta kyllä musta PJ on kovempi.
"Musiikki voi viedä järjen, tytöt vievät sen varmemmin. Minä hullu molempiin sorruin, hyvä että hengissä selvisin."
- Vaaralliset lelut: Kaunis laulu | |
joskaan en tiedä vaikuttiko se asiaan, koska ensimmäinen PJ-levyni oli "Is this desire?", joka on jokseenkin hiottu soundeiltaan. Kuitenkin, tuo kyseinen levy on parhaita levyjäni ikinä, ja jos pitäisin listaa, se olisi varmasti top10-listalla.
Aivan huikeaa musiikkia. Perfect day Elise rokkaa niin perkeleen kovaa, että siinä menee pää sekaisin ja sisäelimet myös. Ja toisaalta joku Angelene melkein poruttaa.
Hmm.. "Is This Desire" on nyt lainassa ja ensikuuntelun jälkeen melko tylsän kuuloinen levy. "River" -biisi kolahti kuitenkin heti. Noh, pitää kuunnella levy läpi useamman kerran, ehkä se siitä aukeaa.
It's a bittersweet symphony, this life | |
loistava artisti, tykkään. Tutustuin häneen qotsan kautta (qotsa --> desert sessions)
Mulla vähä sama homma. Mulla on Uh Huh Her, josta tykkään tosi paljon. Hieno levy. Rid of Metä oon kuullu vähän, hyvältä sekin vaikutti. | |
DVD:tä pukkaa PJ:ltä piakkoin.
http://www.gigwise.com/news.asp?contentid=14934
First they steal your mind and then they steal your soul S.M.A.K.-jäsen #5 | |
4-track demos, ukkosmyrsky ja rankkasade...
Kun keksii sellaisia harrastuksia, joissa itse pärjää, ei tule pahaa mieltä. | |
Hmm.. "Is This Desire" on nyt lainassa ja ensikuuntelun jälkeen melko tylsän kuuloinen levy. "River" -biisi kolahti kuitenkin heti. Noh, pitää kuunnella levy läpi useamman kerran, ehkä se siitä aukeaa.
En ymmärrä sinua, koska itselleni kyseinen levy on mestariteos, mutta kai sitä pitää taas myöntyä siihen että ihmiset on erilaisia.
THV-Klubi #7
Romantikkoitkijät #12 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
