Rock, pop, alternative ›

Kurtilla oli paska lapsuus ja vaimon valinta meni pieleen. Siinäpä se, noin lyhyesti.
En siis hauku vaimoa sinänsä, mutta hän ei vain ollut minusta sopiva herkälle Kurtille.
Kurt olisi tarvinnut aivan toisen tyyppisen naisen. Enempi sellaisen huolehtijatyypin.
 
Nirvana oli valtava ilmiö silloin noustessaan pinnalle. Muutti koko rockkulttuurin ja rockin soundin. Ei oikein kykene vähättelemään. Oli se 80-luvun lopun ylituotettu kaikusoundi, ja Nirvana suorastaan tuhosi sen, kun Mm. Bon Jovi on sanonut. vanhoilta bändeiltä lähti genre alta, kun Nirvana esitteli uuden kurssin.
 
Noin kymmenen metrin päästä näin Ruisrockissa. Ei vaikuttanut sekopäältä silloin. Todella rauhalliselta lähinnä. Bändi kuulosti lähinnä B-luokan autotallibändiltä, kunnes alkoi kuulua se ääni...siinä oli voimaa. Helvetin karismaattinen ja vahva ääni.

carnation: Mitä mieltä olette, kuka itsemurhasi Kurtin? Oliko se tämä "Allen Wrench"?
 
En ole oikein innostunut vaihtoehtoteorioista. Kurt oli itsetuhoinen läpi elämänsä. Varsinkin viimeisinä vuosina. In Uteron lyriikat kertoo Kurtin mielentilasta paljon. Edellisestä lääkkeillä tehdystä itsariyrityksestä ei ollut paljon aikaa. Karkasi vieroituksesta ja kova kiire oli saada haulikko ostettua. Itsemurhaviestikin oli taiteilijan tekemä pidemmän kaavan mukaan, eikä vaikuttanut pakotettuna tehdyltä. Kovat kamat ampui suoneen ennen laukaisua, mutta jos tykki ollut ladattuna valmiina vieressä niin ei mitenkään mahdotonta ollut painaa itse liipaisinta.
 
Nirvana todellakin muokkasi rock-skeneä rajusti aikoinaan, mutta näin 30 vuoden jälkeen monet Kurtin vihaamat dinosaurukset on nykyään ajankohtaisempia kuin Nirvana. Guns N Roses eikä muutkaan Kurtin mukaan fossiiliset dinosaurukset eivät ole kadonnet mihinkään. Enemmänkin grunge jäi lopulta muutaman vuoden ilmiöksi, eikä siitä jäänyt jäljelle kuin muutama bändi. Teen Spirit jäi pahemmin ajan jalkoihin kuin Livin On The Prayer tai Paradise City.

The Jack:
Teen Spirit jäi pahemmin ajan jalkoihin kuin Livin On The Prayer tai Paradise City.
 
Kuinka eri tavalla sitä voikaan asioita kokea.
Jos vaikka Gunnareihin itse vertaisin, niin Gunnareilta jäi ehkä kourallinen hyviä biisejä ja toinen kourallinen ihan ok biisejä (Eikä Paradise City ole sitä kumpaakaan). Nirvanan jokainen albumi, myös B-puoli kokis Incesticide on merkityksellinen.

Kurtilla oli paska lapsuus ja vaimon valinta meni pieleen.
 
Elämänkerran mukaan Kurtin lapsuus oli tyypillisen onnellinen jonnekin 9:een ikävuoteen saakka, mutta sitten vanhemmat erosivat ja koko elämä lähti pikkuhiljaa raiteiltaan. Mutta oli se aika vaikea ihminen ja kauhea seliveikko myöskin, perusteli mm. heroiinin käyttöään jotenkin siten, että koska häntä kiusannut ärtyneen suolen oireyhtymä pisti hänet joka tapauksessa romuksi ja oksentelemaan päivät pitkät aivan kuten vieroitusoireissa, niin sama kai se sitten on jos hän narkkariksikin rupeaa, koska jatkuvat reflatyyppiset olot vaivaavat kuitenkin koko ajan. Ziisus...
 
Courtney Lovesta en ole itse koskaan pitänyt, mutta vaimoksi sopivuutta en ala arvioimaan. Aika sekopää tuntui kuitenkin rouvakin olevan ja 2 sekopäätä kimpassa on kyllä tuhoisa yhdistelmä, joten siinä mielessä varmaankin kyllä.

Teen Spirit jäi pahemmin ajan jalkoihin
 
Näin voi hyvin olla, mutta onhan Lithium silti edelleen yksi parhaita kasarin loppupuolella-ysärillä tehtyjä biisejä.

The Jack: Nirvana todellakin muokkasi rock-skeneä rajusti aikoinaan, mutta näin 30 vuoden jälkeen monet Kurtin vihaamat dinosaurukset on nykyään ajankohtaisempia kuin Nirvana. Guns N Roses eikä muutkaan Kurtin mukaan fossiiliset dinosaurukset eivät ole kadonnet mihinkään. Enemmänkin grunge jäi lopulta muutaman vuoden ilmiöksi, eikä siitä jäänyt jäljelle kuin muutama bändi. Teen Spirit jäi pahemmin ajan jalkoihin kuin Livin On The Prayer tai Paradise City.
 
No Nirvana laittoi pillit lopullisesti pussiin vuonna 1994, mitä taas Guns n' Roses ja Bon Jovi eivät tehneet.
En siltikään allekirjoittaisi sen enempää Gunnareiden kuin Bon Jovinkaan ajankohtaisuutta millään tasolla.
 
Smells Like Teen Spirit on yhtä lailla "ajan jaloissa" kuin joku Satisfaction, My Generation tai Anarchy in the UK.
Livin' on the Prayeria lauletaan karaokessa ja häissä, mutta en nyt mitään muuta merkitystä kappaleelle näe?

Bon Jovi on jatkanut, mutta entä ne "ynnä muut" -kategorian tukkametallibändit? Historian alaviitteitä ne ovat joitakin yksittäisiä poikkeuksia lukuunottamatta, ja 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä todennäköinen keikkapaikka oli supermarketin avajaiset itäblokissa. 2010 -luvulla ehkä jotain ironiakortilla menevää suosiota, mutta se on eri asia.

Mutta kas kun sitä validiteettia, jatkuvuutta ja merkityksellisyyttä on niin monenlaista. Eikä toinen toistaan huonommasta syystä sinänsä, paitsi ehkä sosiaalisesti estyneiden elitistien sun muiden B-puoliasiantuntijoiden mielestä (vrt. mielip. "jos kukaan ei tunne sitä ja se on huonosti soitettua paskaa, se on hyvää"). Mutta kuka heitä nyt muutenkaan kuuntelee, tai ainakaan uskoo?
 
Kansan syvät rivit laulavat Living on a Prayeriä kara-Åkessa ja häissä siksi, että 1) kyseinen biisi kolisee heille paremmin kuin mikään Nirvanan tekele ja 2) koska ko. rallatus jostain helvetin käsittämättömästä syystä istuu aika helvetin paljon paremmin iloiseen juhlahumukontekstiin esimerkiksi Lithiumiin verrattuna :D

mitä tulee Nirvanaan niin olihan se nyt huikea bändi joka edelleen inspiroi nuoria ja tulee kuunneltua iteki vielä yli 30v jälkeen

phiit:
 
mitä tulee Nirvanaan niin olihan se nyt huikea bändi joka edelleen inspiroi nuoria ja tulee kuunneltua iteki vielä yli 30v jälkeen
 
Tiedä ny sit että onko siinä Teen Spiritin soittamisessa niinkään kyse siitä, että se inspiroi ku siitä että se on helppo opetella.

Vessajono: Tiedä ny sit että onko siinä Teen Spiritin soittamisessa niinkään kyse siitä, että se inspiroi ku siitä että se on helppo opetella.
 
Sanoisin, että tänkin riffin noin 99 prosenttia kitaristeista soittaa väärin. Tästä vaikka hyvä esimerkki, miten se oikeasti soitetaan: https://www.youtube.com/watch?v=Xambk1JkWrE

Tässä alkuperäinen bassokuvio vasta alkajille.
 
Lithium, by Nirvana (Bass Track)
 
https://www.youtube.com/watch?v=naTBTKgTb6Y

Ali: Sanoisin, että tänkin riffin noin 99 prosenttia kitaristeista soittaa väärin. Tästä vaikka hyvä esimerkki, miten se oikeasti soitetaan: https://www.youtube.com/watch?v=Xambk1JkWrE
Juuri näin ja tässä nähdään miten "simppeliltä" kuulostavassa riffissä on aika paljon asioita mitä tapahtuu. Tämä juuri on kitaran vahvuus komppisoitossa. Tässä oli vasemman käden demppausta jota voi tehdä plektrallakin jota suomeksi sanotaan muuten soittolehdeksi. Hauska knoppitieto. Koittakaas musaliikkeessä kun käytte pyytää soittolehtiä...

Ja toisin kuin muut isot grungebändit, Nirvana oli selkeästi eniten punk. Näin jälkikäteen sanoisin oivaltaveeni (miten tää taipuu...), että Nirvanan riffien ja biisien raskaus, tonaalisuus ja dissonanssi toimivat eräänlaisena inspiraationa ja pohjustuksena nu-metalille, kun taas muiden aikalaisten musa oli enemmän perinteiseen bluesrockiin pohjautuvaa, ja jonka tyyppinen musa kuoli hiljalleen pois mainstreamissa uudelle vuosituhannelle päästäessä.

Ali: Ja toisin kuin muut isot grungebändit, Nirvana oli selkeästi eniten punk. Näin jälkikäteen sanoisin oivaltaveeni (miten tää taipuu...), että Nirvanan riffien ja biisien raskaus, tonaalisuus ja dissonanssi toimivat eräänlaisena inspiraationa ja pohjustuksena nu-metalille, kun taas muiden aikalaisten musa oli enemmän perinteiseen bluesrockiin pohjautuvaa, ja jonka tyyppinen musa kuoli pois mainstreamissa uudelle vuosituhannelle päästäessä.
Oivaltaneeni.
 
Kurt oli myös kova Beatles fani (taisi olla A.B.B.A. fanikin), joten biisirakenteet oli hänellä aika selvät.
Niissä oli sitten se grungemauste ihan Beatles melodien päälle.

Ali: Ja toisin kuin muut isot grungebändit, Nirvana oli selkeästi eniten punk. Näin jälkikäteen sanoisin oivaltaveeni (miten tää taipuu...), että Nirvanan riffien ja biisien raskaus, tonaalisuus ja dissonanssi toimivat eräänlaisena inspiraationa ja pohjustuksena nu-metalille, kun taas muiden aikalaisten musa oli enemmän perinteiseen bluesrockiin pohjautuvaa, ja jonka tyyppinen musa kuoli hiljalleen pois mainstreamissa uudelle vuosituhannelle päästäessä.
 
Voisin aika voimallisesti väittää, että Nirvanan vaikutus nu-metalliin oli melko minimaalinen. Kyllä siellä enemmän soi rock-bändestä joku Faith No More ja jos nyt väkinäinen punk-yhteys on pakko hakea, niin Bad Brains alkaen I Against I:sta.
 
Ja miten esim. joku Soundgarden on bluesrockia? Ja mitenkäs blues-pohjaisen musan kuolemasta vuosituhannen vaihteessa kertoo esim. The White Stripesin,The Strokesin tai Queens of the Stone Agen valtavirtamenestys?
 
Tarkoitus ei ole missään nimessä vähätellä Nirvanaa, mutta kannattaa ehkä kokeilla hahmottaa isoja kuvia muunkin kuin omien oivallusten kautta.

Nirvanan vaikutus nu-metaliin varmasti kuului jossain Linkin Parkin kaltaisissa bändeissä, jotka tajusi rajujen dynamiikkaerojen ja raa'an mutta melodisen laulun voimakkuuden.
 
Taas sitten Alice in Chainsin tapa yhdistellä riffejä ja laulumelodioita on varmasti toiminut vaikuttajana Slipknotille.
 
Olen samaa mieltä siitä, että Nirvana oli eniten "punk" ja myös "pop" isoista grungebändeistä, sekä vähiten "classic rock". Esimerkiksi Pearl Jamilla ja AIC:llä oli ihan perinteisiä kitarasooloja ja rokkiriffejä. Soundgardenilla perinteisen kuuloisia rokkielementtejä ei ollut, mutta toisaalta bändi oli selkeämmin "proge" kuin muut. Ja AIC oli grungebändeistä eniten "metal" tuotantonsa ja imagonsa kautta.

jannu: Ja miten esim. joku Soundgarden on bluesrockia?
 
No sehän vähän kyllä on. Rusty Cage voisi olla Robert Johnsonin biisi.

Kun puhutaan siitä, että Nirvana tappoi hair metallin, niin silloin ei puhuta bändeistä kuten Guns''n'Rosesista tai Bon Jovista, vaan bändeistä kuten Warrant, Winger, Slaughter, Danger Danger ja monet muut. MTV:ssä amerikoissa nämä bändit oli esillä päiväsaikaan kun piti metallia soittaa. Headbangers bowlissa oli rankenpaa metallia soitossa, mutta se tuli iltaisin tai yöaikaan. Näitä bändejä oli silloin kolmetoista tusinassa videoineen. Kornit rakkausvideot näiltä bändeiltä olivat myös vakio silloin. Nämä bändit tekivät myös isoja kiertueita silloin. Kärjistäen näiden bändien sanoitukset olivat tyyliin rock you yeah and baby I love so much..
 
Itse pidän Nirvanaa lahjakkaana bändinä joten en siitä lähde väittelemään. Sitä olen kuitenkin miettinyt, että olisiko bändistä tullut niin suurta, jos sillä ei olisi ollut kahta musiikkivideota? Tarkoitan sitä, että jos bändille ei olisi tehty Teenspiritiä ja Come as you aaria, niin olisiko Nirvanasta tullut niin suurta bändiä? Silloin ei ollut somea ja bändit pääsivät tietoisuuteen joko videolla MTV:llä tai kasettien vaihtajien keskuudessa.