Kitarat: akustinen ›

Eli siis tässä on tullut heräteltyä uudelleen teinivuosien harrastusta ja nurkissa vuosikaudet pyörinyt Fender DG-4 alkaa instrumenttina olla tiensä päässä ( kaula aavistuksen korkkruuvi ja muutakin säädettävää alkaa löytymää ). Halvan peruskitaran täysimittainen huolto ei oikein tunnu järkevältä, eikä FG muutenkaan oikeen koskaan mitään suunnatonta soittamisen iloa tuottanut, joten olen tässä viimeaikoina surffaillut ahkerasti eri soitinliikkeiden verkkokauppoja läpi.
 
Vaan valikoima on räjähtänyt siitä kun viimeksi kitaraostoksiilla tuli käytyä tai sitten valintaperustet ovat muuttuneet vähemmän ulkonäkökeskeisiksi :). Voisihan tässä tietysti seuraavat puolivuotta ravata eri soitinliikkeissä sitä täydellistä tikkua, mutta koska aika on melko arvokasta itselleni, olisi ehkä hyvä rajata valikoimaa etukäteen ja yrittää tehdä vähän täsmällisempää iskua. Periferiassa kun asun, niin vierailu kitarakauppaan on aina aika pitkällinen ja suunnittelua vaativa projekti.
 
Lähdetään liikkeelle siitä, että kitaran soundi on tällä hetkellä "toissiijainen" ominaisuus. Koska tässä uudelleen lämmitellään harrastusta, en oikeen itsekään osaa sanoa minkä kuuloista kitaraa tässä haetaan. Osaamistaso on siis sellainen, että kitarasta saa ulos lähes soinnun kuin soinnun ja "nuotion ääressä" komppaaminen onnistuu kyllä jotakuinkin mille tahansa kappaleelle, kunhan sointukulusta on joku käsitys. Viimeaikainen treenaaminen on keskittynyt lähinnä oikean käden hallintaan. Soittaminen on vaan itselle, joten "soitettavuus" on erittäin korkealla ominaisuuksien listassa.
 
Kitaran koko on sinällään sivuseikka. Pitkäsormisena isona miehenä ei vielä elämän aikana ole tullut otelautaa tai kitaraa, joka olisi tuntunut liian suurelta. Kitaran pienuus itseasiassa on useimmin ongelma. Nykyisen DG:n otelauta tuntuu ehkä hetkittäin vähän ahtaalta kun vähänkään huolimattomasti tehty ote aiheuttaa yleensä kielien sammumista, kun nakkisormet tappavat avoimet kielet. Tokihan tuo pakottaa tekniikan kuntoon, mutta joskus olisi kiva soittaa enemmän fiiliksellä ja vähemmän tekniikalla.
 
Nuoruudessa olen omistanut Squierin Straton ja jonkun Gibson SG-kopion, jonka tarkka merkki on vaipunut unholaan. Noista SG oli huomattavasti parempi soittaa leveämmän kaulan takia. Tosin on sanottava, että otelaudan profiili oli ehkä hivenen lättänä omaan makuun ja olisi saanut olla vähän pyöreämpi ( niinkuin Squierissa ja Fenderissä on ollut ).
 
Osaisiko joku näiden sepustusten perusteella vähän tuupata oikeaan suuntaan, että mitä tässä pitäisi oikein lähteä etsimään? Yamahan kanssa ei varmaankaan voi hirveästi mennä pieleen ( FG 8xx )? Budjetti ei ole kiven hakattu ja käytettyjäkään en katso mitenkään kieroon.
 
edit. mallien lyhenteitä korjattu. Näemmä iloisesti menivät DG, SG ja FG sekaisin...