Kitarat: kitarakamat ›

Vaikka tätä aihetta on kaluttu jo tässäkin sivutolkulla, ihan asiastakin välillä ja monissa muissakin ketjuissa. Heitetään lisää tarinaa kehiin.
 
Minusta kitara joka maksaa 1500 euroa on jo niin arvokas, että siinä pitäisi olla suurimmaksi osaksi kaikki asiat soittajalle mieluisia. Olipa sitten uusi tai käytetty. Mitään_todella_kalliita mikkiremppoja tai muitakaan ei, minusta, tämän hintaiseen kannata tehdä.
Sitten jos on taas muutaman kympin/satasen(voi myös olla uusi tai käytetty) soitin joka istuu käteen ja siinä on joitakin soundillisia tms. joista ei niin innostu, mutta soitin on todellakin muutoin omiin käsiin istuva. Sellaiseen ehkä kannattaakin tehdä_pientä_remonttia, jos se soitin tulee muuten soittoon. Ei toki satasen kitaraankaan ole järkeä tehdä useiden satasien remontteja, jos ei sitten ole todella todella hyvä yksilö, soittajan itsensä mielestä. Toki niitä osia saa myös käytettynäkin ja ei kaikki hyvä ja toimiva tarkoita aina pelkästään suurta hintalappua. Koskee ihan valmiita soittimiakin, mutta jokainen varmaan löytää mieleisensä vehkeet ja maksaa sitten niistä mitä pyydetää tai jättää ostamatta...
 
Toki voihan noita osia vaihdella ja laittaa sitten soittimia seinälle tai laukkuun takaisin, jos tykkää sellaisestakin harrastuksesta. Kukin tyylillään.
 
Minusta vaan monesti on järkevämpää modailla halvempia kitaroita ja niistä saattaa saada jopa hintaisekseen yllättävänkin hyviä soittimia. Jos taas joku usean tonnin kitara ei ole ominaisuuksiltaan itseä miellyttävä, niin enemmin laittaisin kiertoon koko soittimen kuin alkaisin siihen vaihtamaan lähes kaikkia metalliosia, mikkejä jne.
Jonkun yhden mikin vaihtamisen tai muun vielä muutamissa satasissa olevan remontin voi maksaa jos se kalliimpi vehje on tosiaan muutoin kovassa käytössä.
 
Vaikka kitaran soittoa huonompia ja kalliimpiakin harrastuksia on, niin ei näitä soittimien vaihtamisia ja uusien hommaamisia voi aina oikein järjellä perustella. En tiedä oikein, onko sillä niin väliäkään. Kaikki harrastuksethan kuitenkin maksaa ja jos on jostain tyytyväinen ja siihen raha löytyy, niin kukapa sitä estää.
 
Oikeasti hyvä soittaja saa kyllä niin 500 euron kuin 1500 euronkin kitaralla hyvän kuuloista jälkeä aikaiseksi, ettei se varsinainen musan soitto ole ihan pelkästään euroista kiinni.
Kokemusta erilaisista soittimista, vahvareista, efekteistä ja kaapeistakin ei kuitenkaan saa ihan ilmaiseksi. Ja jos joku pärjää sillä ensimmäisellä Landolallaan koko ikänsä, niin ei sekään keltään ole pois. Jos haluaa kokeilla monenlaisia vehkeitä ja etsiä niistä niitä itselle sopivampia laitteita, niin itsehän sen kuitenkin maksaa senkin.
Musiikin soitto on muutenkin aina jossain määrin myös aikamatkustamista ajassa taaksepäin, kun aletaan soittamaan uutta musaa ja mietitään myöskin jo mitä tähän asti on jo tehty. Aika usein se "uusi" on jo harmonisessa mielessä kauan sitten tehty, tosin ehkä erisoundeilla ja muutenkin toisenlaisessa musagenressä. Skaaloja on monenlaisia ja niitä on soitettu hyvin kauan muuallakin kuin vain länsimaissa ja satoja tai jopa tuhansia vuosia ennen ensimmäisiä äänilevyjä. Näitä juttuja kun musiikillisesti ottaa selvää, niin siinä monesti saattaa vaihtua soittimet tai tulee kitaran rinnalle myös muitakin kielisoittimia. Kokemus kasvaa, mutta rahaakin palaa.
Joskus voidaan palata aika yksinkertaisienkin asioiden äärelle, eli soitetaan bluesia akustisella tai resonaattorilla. On toki jazz puolellakin omat juttunsa, mutta kyllä nekin voidaan bluesiksi vääntää jos soittaja vaan haluaa ja muuten osaa sellaisen soiton. Ja tosiaan etniseltä puoleta erilaisia kansamusiikkityylejä löytyy vielä erilaisempaa ja vanhempaa musaa kuin 1900-luvun alun blues ja jazz musiikki.
 
Ehkäpä koko kysymys on aika älytön(verrata 1500 euron kitaraa 500 euron soittimeen ja kysyä mikä on parempaa?) , varsinkin jos soittamista harrastaa ihan tosissaan. Euroja menee, enemmän tai vähemmän, mutta ei se varsinaisesti siihen itse musiikin soittamiseen paljoakaan vaikuta. Soittamisen opiskeluun kuuluu, mielestäni myös hieman erilaisten kitaroiden kanssa kokeilua ja ei ne kaikki soittimet aina ole jokaiselle niin täydellisiä. Sitten kun sen oman soittotyylin löytää, niin ehkä silloin on jo tilanne muutoinkin aika sama soittaako 500 euron vai 1500 euron kitaralla. Molemmilla kuulostaa vain itseltään ja osaa soittaa niillä niin, että kulloisenkin soittimen parhaat ominaisuudet pääsevät myös kuulijan korvaan. Soittajanhan täytyy tietysti kyllä ensisijaisesti tykätä itse siitä soitosta(jonkun verran myös siitä soittimesta, mutta ei se ole niin tärkeää kuin tykätä soittamisesta), mutta tämä nyt on varmaan muutenkin ihan selvä asia.

Åboensis: No juu, näinhän se joskus menee XD. Ja kyllähän sitä välillä täytyy yrittää kamoillakin elvistellä, kun naamalla ei siihen pysty (puhun nyt siis itsestäni) - tosin keskivertoyleisö harvoin ymmärtää arvostaa lavalle rontattujen vehkeiden hienouden päälle, mutta onneksi joukossa on silloin tällöin joku kamarunqvist, jolle voi väläyttää vuosikertakitaraansa ja vinkata silmää... ;D.
 
Mä taas hinaan tota Rysiä tollasessa normi Tradin/Stankun boxissa, kun siinä ei lue mitään Custom Shoppeja ja ihan täysillä menee läpi Tradina...vieläkin voi joku kuitata, et tolla on tollanen kallis Traditional, eikä se osaa ees soittaa....naamalle taas ei oo mitään tehtävissä (siis omalle).

Mun mielestä kitarassa kannattaa eritoten lähinnä maksaa vain käytetystä puusta, nauhoista ja yleisesti työnjäljestä, kaiken muun kun voi helposti vaihtaa itselleen mielyttäväksi paitsi nämä. Luonnollisesti halvassa kitarassa saat laminoidun mistälie puusta tehdyn bodyn ja kaulan joka on enemmän tai vähemmän suora, kalliimmassa on sitten mahonkia/amerikan leppää/mitä muita näitä "kunnollisia" puita nyt onkaan. Jos olisi mahdollista, ostaisin itse "paljaita" kitaroita jotka on vain kasattu, maalattu, lakattu ja muuten viimeistelty ilman mitään muita osia, tykkään väkertää.

Minun mielestä kitarassa kannattaa maksaa merkistä ja siitä maksan itse kaikkein mieluiten. Ensinnäkin tunnettu merkki auttaa soittamaan paremmin kuten kylätohtori tuolla aikaisemmin linkkasi. Toiseksi tunnetun merkin kitaroilla (joka ei ala A,B,C,D,E,F,H,I,J,K,L,M,N,O,P,Q,R,S,T,U,V,X,Y,Z,Å,Ä tai Ö kirjaimilla) on paras jälleenmyyntiarvo.
 
Vastaus otsikon kysymykseen on siis merkki. Merkki on parempaa 1500 euron kitarassa kuin 500 euron kitarassa.

hallu: Minun mielestä kitarassa kannattaa maksaa merkistä ja siitä maksan itse kaikkein mieluiten. Ensinnäkin tunnettu merkki auttaa soittamaan paremmin kuten kylätohtori tuolla aikaisemmin linkkasi. Toiseksi tunnetun merkin kitaroilla (joka ei ala A,B,C,D,E,F,H,I,J,K,L,M,N,O,P,Q,R,S,T,U,V,X,Y,Z,Å,Ä tai Ö kirjaimilla) on paras jälleenmyyntiarvo.
 
Vastaus otsikon kysymykseen on siis merkki. Merkki on parempaa 1500 euron kitarassa kuin 500 euron kitarassa.
 
Kukin tyylillään, mutta saatan olla itse hullu kun ostan kitaroita ihan käyttöä ja pitämistä varten kun jälleenmyyntiä ja sen arvoa miettien.

Sanotaanko nyt ihan faktana tällainen asia, se kitara pitää osata ostaa, jolloin 1500€ sijoittamalla saa takuuvarmasti paremman kitaran, kuin 500€ maksanut, vaikka senkin olisi osannut ostaa parhaalla hinta/laatu-suhteella, se onko se tonnin kalliimpi sen arvoinen, on sitten ostajan asia.
Tämä on kuitenkin 100% varma asia, jos mun pitäisi hankkia 2 samanmallista keppiä, noilla 500€ ja 1500€ budjeteilla, niin aivan takuulla löytäisin tuolla isommalla summalla paremman.

Jukka Häikiö: Tämä on kuitenkin 100% varma asia, jos mun pitäisi hankkia 2 samanmallista keppiä, noilla 500€ ja 1500€ budjeteilla, niin aivan takuulla löytäisin tuolla isommalla summalla paremman.
 
Joo... paremmuutta on monenlaista ja jotkut paremmuudet ovat makuasioita.

Kefiiri: Joo... paremmuutta on monenlaista ja jotkut paremmuudet ovat makuasioita.
 
Toikin on aivan totta, makuasioista tuskin voi kiistellä, lähinnä tarkoitin tuota niin sanottua "laadullisuutta", jollekin se laadullisesti heikompi, voi kuitennii olla enemmän mieleen.

Jukka Häikiö: Sanotaanko nyt ihan faktana tällainen asia, se kitara pitää osata ostaa, jolloin 1500€ sijoittamalla saa takuuvarmasti paremman kitaran, kuin 500€ maksanut, vaikka senkin olisi osannut ostaa parhaalla hinta/laatu-suhteella, se onko se tonnin kalliimpi sen arvoinen, on sitten ostajan asia.
Tämä on kuitenkin 100% varma asia, jos mun pitäisi hankkia 2 samanmallista keppiä, noilla 500€ ja 1500€ budjeteilla, niin aivan takuulla löytäisin tuolla isommalla summalla paremman.
 
Näinhän se tuppaa menemään. Alle viidellä sadalla saa sitä hinta-laatusuhdetta ja päälle 1500e saa laatu-laatua..
 
Pitkältihän se on kiinni siitä paljonko: a) On halukas tinkimään soittimen laadussa, b) On halukas maksamaan siitä, ja c) Paljonko ylipäätään on rahaa käyttää. Varmasti jokainen ostaa niin laadukkaan soittimen kuin vaan peppu kestää..

Ja, sitten vielä se, että 1500 - 2500 € on pikkuraha, kun verrataan mihin tahansa muuhun soittimeen kuin sähkökitaraan. Se hinta millä saa näissä kuvioissa mojoa tihkuvaa premiumia, on raha jolla nauretaan maakuntaorkesterin piccolo-rivistä pihalle. Tai käytettyjen autojen kaupasta.

tuskiz: Mun mielestä kitarassa kannattaa eritoten lähinnä maksaa vain käytetystä puusta, nauhoista ja yleisesti työnjäljestä, kaiken muun kun voi helposti vaihtaa itselleen mielyttäväksi paitsi nämä. Luonnollisesti halvassa kitarassa saat laminoidun mistälie puusta tehdyn bodyn ja kaulan joka on enemmän tai vähemmän suora, kalliimmassa on sitten mahonkia/amerikan leppää/mitä muita näitä "kunnollisia" puita nyt onkaan. Jos olisi mahdollista, ostaisin itse "paljaita" kitaroita jotka on vain kasattu, maalattu, lakattu ja muuten viimeistelty ilman mitään muita osia, tykkään väkertää.
 
nyt täytyy kertoa että ainoat sähkökitarat mitkä on laminoitua puuta mitä tiedän, on gibsonin ja muiden 335 jne kitarat.
jos tiedät muita niin kerro ihmeessä.

aristoteles666: nyt täytyy kertoa että ainoat sähkökitarat mitkä on laminoitua puuta mitä tiedän, on gibsonin ja muiden 335 jne kitarat.
jos tiedät muita niin kerro ihmeessä.
 
Firebird. Se on laminoitua mahonki/ pähkinäpuu meiningiä.

jra: Ja, sitten vielä se, että 1500 - 2500 € on pikkuraha, kun verrataan mihin tahansa muuhun soittimeen kuin sähkökitaraan. Se hinta millä saa näissä kuvioissa mojoa tihkuvaa premiumia, on raha jolla nauretaan maakuntaorkesterin piccolo-rivistä pihalle. Tai käytettyjen autojen kaupasta.
 
Juu, pakko se on jatkaa tästä, kun päästiin autopuolelle, se kun tuntuu aiheuttavan närää/kroonista kipua ja olevan kielletty vertailukohta. Monelle tuntuu olevan 2500€ kitarasta päätähuimaava summa, mut 50 000€ autosta on ihan jees, vaikka vuositasolla tulee kymmenessä vuodessa 4000€/vuosi takkiin, käyttöasteen ollessa monestakin alle 2h/vrk, siihen vielä käyttökustannukset päälle, niin hopsloikkaa. Aika halvalta tuntuu 2500€:n keppi tämän yhtälön rinnalla, etenkin kun sama keppi soi 20 vuotta myöhemmin paremmin kuin uutena ja se nykypeltilehmä on paalattu jo aikapäiviä sitten. Kukin tietty toimii sen mukaan, minkä kokee itselleen arvotuksessa tärkeäksi. Moni kova luu vetää halpisvehkeillä, sama myös kääntäen, kukin tavallaan. Sama tuolla liikenteessä, mut ilman ajonvakautuksia ois aika monta (a)udia enemmän ojassa
 
"Where is your heart, there is your treasure"

Mr. Speed: Yllättävän asiallista vastailua tullut ottaen huomioon, että kyseessä on ihan puhtaasti rölöketju :D
 
Voi tällaiseen aiheeseen hinnanmuodostusta jossain määrin perustella rationalisestikin niin ettei kaikki ole pelkkää mojoa.

jra: Ja, sitten vielä se, että 1500 - 2500 € on pikkuraha, kun verrataan mihin tahansa muuhun soittimeen kuin sähkökitaraan.
 
No tämä 500e-1500e budjetilla kun menet vaikkapa F-Musiikkiin flyygeliostoksille niin nauravat pihalle.

Gabe: No tämä 500e-1500e budjetilla kun menet vaikkapa F-Musiikkiin flyygeliostoksille niin nauravat pihalle.
 
Niin tai jos taloa yrittää ostaa niin 1500 euroa ei riitä edes käsirahaksi:-). Ainoa asia mihin 1500 euroa riittää on sellaisten ihmisten verot, jotka ostelee 50000 euron autoja, taloja tai flyygeleitä taloonsa :-D.
 
Eikös se vitsi mennyt niin, että kitaristi on henkilö joka vie 5000 eurona kamat 500 euron autolla 100 km päähän, jossa soittaa pizzerian nurkassa kaljapalkalla ja ostaa itse bensat :-D.

Flyygeli nyt vissiin on hiukka isompitöinen valmistettava kuin kitara :)
 
Mitä autoihin tulee niin ei mun mielestäni 30k o mikään paha hinta uudesta ja alle 10k hirvityksiä en ostais ollenkaan, menee korjauksiin äkkiä sama raha.

Saahan niitä asuntojakin 1e:llä ;)
 
http://www.tallinna24.ee/artikkeli/ … olla-tallinnassa-halvin-600-eurolla

antnis: Flyygeli nyt vissiin on hiukka isompitöinen valmistettava kuin kitara :)
 
Mitä autoihin tulee niin ei mun mielestäni 30k o mikään paha hinta uudesta ja alle 10k hirvityksiä en ostais ollenkaan, menee korjauksiin äkkiä sama raha.
 
Korjauksiin mene sama raha helposti jos et osaa itse korjata ja jos ajat sakasalaisella. Joku WV tai bemari on järkyttävän kalliita korjattavia, mutta vaikkapa Toytota on huomattavasti halvempi. Siksi vanhoja saksalaisia saa taskurahalla ja vanhasta japsista joutuu pulittamaan enemmän. Saksalaisista ehkä vanhemmat mersut on tehty korjattaviksi ja siksipä niitä näkeekin enemän liikenteessä. Uudet mersut ilmeisesti on yhtä kertakäyttöisiä kuin muutkin.