| Aihe: Yleistä keskustelua muusikon terveydestä | |
|---|
 Vobg
11.05.2014 18:25:22 | |
|
Kitarapuolella oli muutama jännetuppitopikki, joista tulikin mieleen pystyttää tällainen yleisluontoisempi muusikon terveyteen paneutuva threadi.
Joka soittimella on omat rasituskohtansa kehossa ja niihin liittyen omat tekniikkajutut. Täällä voitaisiin käsitellä yleisesti kaikkia soittajia koskevia terveysasioita ja muutenkin muusikon elämään liittyviä asioita, kuten:
Nivelet, hermoradat, jänteet ja lihaksisto ja mitäkaikkea. Niiden toiminnalle elintärkeät vitamiinit, mineraalit ym. ravinteet sekä muuta filosofiaa.
Kulumat, rappeumat ja muut terveydelliset tilat (tai se jännetuppi). Niiden ehkäisy.
Kokemuksia ulkopuolelta kehoon tulleista vaurioista (esim. bassonkielen katkeamisen seurauksena)
Mielenterveys ja työssä jaksaminen. Luovuuden etsiminen, aivokeskustelu ja biokemiat sekä (lailliset) doupit. Laittomat doupit. Työmetodit ja ergonomia.
Erilaiset "life-hackit".
Mihin asioihin itse kiinnität huomiota, mitä asioita kuumottelet muusikon työssä? |
|
Oman selkäni olen telonu suht pysyvästi nuorempana.. Nykysin joutuu soittamaan jäykemmin ja kitara/basso ylempänä tuon takia :(
~ Musiikin ei tarvitse olla kaunista ollakseen hyvää ~ |
|
Alkoholin käytön kontrollointi lienee tärkeimpiä taiteenlajeja keikkamuusikolla. Siille ei oikein ole kaavaa ja se onnistuu toisilta paremmin. Epäterveelliset elämäntavat yleisesti lienevät suurempi terveyshaitta muusikoilla, kuin varsinaiset soittamiseen liittyvät tekijät. Kun muusikko tulee töistä, lainausmerkeillä tai ilman, harrastamismahdollisuudet ovat aika vähäiset, koska on aamuyö. Vapaa-aikaansa viettävät ihmiset ovat ympärillä enimmäkseen humalassa. Nukkuminen keikan jälkeen ei monestikaan onnistu muutamaan tuntiin.. |
|
Mulla on nyt eka musiikin ammattiopiskeluvuosi mennyt hyvää soittoergonomiaa työstäessä. On ollut kyllä mageeta huomata että kun aiemmin oon ajatellut että jumit ja krampit selässä kuuluu asiaan, niin että ne onkin vain lihaksista ja jänteistä ja niiden vastuullisesta/vastuuttomasta käytöstä kiinni. Hyvä soitonopettaja, jolle itselleen ergonomia-asiat juuri sen soittimen suhteen ovat tuttuja, on kullan arvoinen. Samoin oikeasti asiansa osaava musiikkifysioterapeutti, jolla kävin pari kertaa, on ollut niin hyvä juttu ettei mitään rajaa.
Siban harjoittelu & fysiikka -sivustolla on aiheesta kiinnostuneille paljon hyvää juttua. http://www2.siba.fi/harjoittelu/index.php?id=1&la=fi
"Kaikki jotka soittavat bassoviulua tai pasuunaa, ovat useimmiten neuvottomia." -Anton Tsehov, Romaani bassoviulusta
http://soundcloud.com/hohka |
|
http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=1&t=181906&o=0
Tuollaista vastaavaa ketjua yritin aikanaan viritellä, ei oikein ottanut tulta alleen joten voidaan hyvin jatkaa täällä. Tuolta löytyy joka tapauksessa jotain vanhempaa keskustelua.
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
Löysin kylkiluistani kovan pahkuran, about parisenttisen. No, onhan sitä terveenä oltukin tinnitusta lukuunottamatta. Täytynee mennä tuota näyttämään.
markkuliini: Itse melkein näkisin että tilastollisesti on todennäköisempää saada pornoteollisuudelta moraalisesti puhdastaustaista rahaa kuin musiikkiteollisuudelta.
jazzmies: Minua aina ahdistaa arvailu ja spekulointi asioista mitä ei voi kuin arvailla |
|
Mulla on keskivaikea skolioosi. Eihän tämä soittoharrastus hyvää tälle selälle tee, mutta on henkisesti kovin tärkeää. Liikuntaa tulee tämän selän vuoksi harrastettua kuitenkin ihan runsaasti. Tähän saakka on jotenkuten pysynyt kurissa, mitä nyt unen saaminen on vaikeampaa kipuilun vuoksi. |
|
Hyvä keskusteluaihe, kiitos avaajalle!
Olen keski-ikäinen kaveri, bändihomma vaan harrastusta.
On tietenkin tärkeää huolehtia kuulostaan. Treeneillä (ja keikoilla) siis soitettava maltillisella volalla. Tähän auttaa ainakin omassa bändissä rumpalin sähkörummut, jotka tietysti voi säätää miten haluaa eikä muiden siis tarvitse kilpailla kovaäänisten rumpujen kanssa.
En aio myöskään rampauttaa selkääni tarpeettoman painavilla kamoilla. Kaapin/kombon tärkeä vaatimus on siis pieni paino. Käytössä G-K MB115 (200 W), painoa vajaa 15 kg. Toiminut hyvin kaikissa tilanteissa.
Harrastelijasoitossa bändihomman tulee olla myönteinen kokemus eli treeneihin lähdetään hyvillä mielin ja tullaan pois ehkä jopa paremmalla. Ei liikoja suorituspaineita. Porukan tulisi olla melko samantasoista tai ainakin samanmielistä. Eli minkään egoistin haukuttavaksi on turha lähteä bändiin. En tähtää sankariksi enkä tarvitse myöskään muita sankareita bändissä.
Peace!
Peace! |
Vobg
14.05.2014 23:19:45 | |
|
Syytä olisi itselläkin harjoittaa jotain tuki lihaksistoja alaselälle ja keskivartalolle kun kepittely tuntuu ottavan juuri hartioihin ja yläselkään, ja välillä kipeytyy paikat ihan vain istuessakin.
Sellisti: Mulla on esiintynyt myös pitkän aikaa pikkusormen ja nimettömän puutumista mistä ketjussasi kirjoitit, yleensä nukkuessa ja oikeassa kädessä. Arvelisin että venyttämällä jotain takaolkapään seutua lähtee, vai miten siellä?
Venyttely vois muutenkin olla ihan kova juttu. Sulkapalloliitto julkas hiljattain videon, jossa oli käypiä vinkkejä käsien venytys-ja vahvistus touhuihin. Lämmitteleekö ihmiset muuten sormia ennen soittosessiota? Jossain keskusteluissa joku taisi kertoi näin tekevänsä. Liittyyköhän ihan olennaisesti hommaan, kun kuitenkin aikamoista urheilua on välillä pitkät soitot. |
Vobg
14.05.2014 23:34:50 | |
|
Tuo maltillisella volalla soittaminen on hyvä homma keikoillakin. Kaikkien mukavampi kuunnella, ja biisien dynamiikka paranee. Ja totta puhut muutenkin. |
|
kännissä roudaaminen lienee paras tapa rikkoa itseään. itsellä dokaaminen on jäänyt iän myötä muutenkin kuin vain keikkojen tiimoilta, joten sitä vaaraa ei onneksi enää ole, mut kyllä tuo roudaaminen ja keikoilla seisominen käy selän päälle silti aina välillä...(ikää on 40v). |
|
iQD: Sellisti: Mulla on esiintynyt myös pitkän aikaa pikkusormen ja nimettömän puutumista mistä ketjussasi kirjoitit, yleensä nukkuessa ja oikeassa kädessä. Arvelisin että venyttämällä jotain takaolkapään seutua lähtee, vai miten siellä?
Tuosta on jo muutama vuosi, en muista enää ihan tarkkaan lähtikö se lopulta pikku hiljaa itsestään mutta kyllä mä yritin tuota hartia-lapaluiden seutua silloin venytellä kun jostain sen alueen hermon (ulnaris..? tms.) pinnetilasta epäiltiin olevan kysymys. En siis millään asiantuntijalla käynyt vaan ihan luotin nettivinkkeihin. :D Ja yks soittokaveri on fysioterapeutti, hän osas antaa aika hyviä ohjeita.
Venyttely on kyllä kaiken kaikkiaan erittäin suositeltavaa, liian vähän/harvoin sitä itsekin muistaa tehdä vaikka soittohommat kyllä tuntuu just tuolla selkä-hartiaseudulla ja ajoittain käsissäkin. Tuota puutumista ei ole enää sen yhden kerran jälkeen mulla esiintynyt joten ei onneksi jäänyt krooniseksi vaivaksi.
Metsän laidas munat jäi vetoketjun väliin /
Kyllä siinä joutsenemo katsoi hyvin pitkään. -M. A. Numminen |
|
Itellä käynyt jossain tosi lämpimillä ulkoilmafestareilla silleen että on kädet alkanu kramppaamaan kun ei nesteytys oo ollu kunnossa. Siinä ei pelkkä vesi eikä limu auta vaan suoloja täytyy saada. Perinteinen vissy toimii itselleni ja tietty se mis on lisättynä magnesiumia.
Crossroads calling... |
|
Pari merkittävää ongelmaa omalla kohdalla nuo pysyvät vinkunat korvissa sekä käden kipeytyminen pörinämetallia soitellessa.
Sitten on sekin että jos ja kun noin niinkuin haluaisi tehdä biisejä joistain mystisemmistä aiheista niin kaikennäköiset kemialliset keinot päästä aiheeseen paremmin sisälle saattaisi houkutella. Siinä on vaan se riskinä ettei tule semmoisilta reissuilta ihan täysin takaisin niin että etyylissä taidan pysytellä. |
Vobg
14.06.2014 14:41:08 | |
|
Berzerkowitz: Pari merkittävää ongelmaa omalla kohdalla nuo pysyvät vinkunat korvissa sekä käden kipeytyminen pörinämetallia soitellessa.
Sitten on sekin että jos ja kun noin niinkuin haluaisi tehdä biisejä joistain mystisemmistä aiheista niin kaikennäköiset kemialliset keinot päästä aiheeseen paremmin sisälle saattaisi houkutella. Siinä on vaan se riskinä ettei tule semmoisilta reissuilta ihan täysin takaisin niin että etyylissä taidan pysytellä.
Joo, itse olen kokeillut psykoaktiivisia luonnontuotteita jos jonkinmoista ja täytyy kyllä myöntää, että ei varmaan paskempaa musaa voisi tehdä edes kaatokännissä. Poikkeuksena toki hamppu, joka ei ole "oikea huume".
Ehkä joillain saattaa toimia nimenomaan mystisiin tunnelmiin pääsyn kanssa, mutta minkään asian orientoiminen on mielestäni silloin täysin mahdotonta. Tosin annoskokoa pienentämällä voisi olla tolkku hommassa. Pitäisi kai olla mikki keskellä huonetta koko reissun ajan ja sitten seuraavana päivänä poimia sieltä pätkiä, jos poimittavaa on. Ja jos totta puhutaan, tällaisten reissujen aikana ei ole tullut mieleenkään alkaa säveltämään, kun seinät heittää kärrynpyörää ja aistit ovat enemmän tai vähemmän sekaisin. |
|
iQD: Joo, itse olen kokeillut psykoaktiivisia luonnontuotteita jos jonkinmoista ja täytyy kyllä myöntää, että ei varmaan paskempaa musaa voisi tehdä edes kaatokännissä. Poikkeuksena toki hamppu, joka ei ole "oikea huume".
Ehkä joillain saattaa toimia nimenomaan mystisiin tunnelmiin pääsyn kanssa, mutta minkään asian orientoiminen on mielestäni silloin täysin mahdotonta. Tosin annoskokoa pienentämällä voisi olla tolkku hommassa. Pitäisi kai olla mikki keskellä huonetta koko reissun ajan ja sitten seuraavana päivänä poimia sieltä pätkiä, jos poimittavaa on. Ja jos totta puhutaan, tällaisten reissujen aikana ei ole tullut mieleenkään alkaa säveltämään, kun seinät heittää kärrynpyörää ja aistit ovat enemmän tai vähemmän sekaisin.
Luulisin, että tajunnantilan muutoksissa on just se, että biisit toimii usein siinä tilassa, jossa ne on tehtykin. Sikäli se voi olla epäkäytännöllistä olla ihan spaced out tehdessään musaa selväpäisille ja joku järki pitää muutenkin säilyttää tai ei tosiaan edes pysty tekemään. Jonkinlaista objektiivisuutta voi sitä kautta toki yrittää hakea.
Itellä on ihan selvänä tahi muutama kepardi -linja biisien suhteen ja se näyttäis toimivan mulle ainakin tällä hetkellä.
Suurimmat terveysongelmat taitaa tulla tästä koneella istumisesta, josta on tullut ehkä jopa merkittävin osa meikäläisen muusik.. soittimien omistusta. Joskin tälläkin hetkellä on jonkinlainen rasitusvamma olkapäässä kitaroinnista. Ei pitäisi pitää olkapäätä koholla jännitettynä pitkiä aikoja. Tuli sekin nyt opittua kantapään kautta viimein. Saattaa olla että joudun lääkärissäkin käymään tuon takia vielä. |
Vobg
14.06.2014 16:03:36 (muokattu 14.06.2014 16:04:13) | |
|
Arkka: Itellä on ihan selvänä tahi muutama kepardi -linja biisien suhteen ja se näyttäis toimivan mulle ainakin tällä hetkellä.
Muutama kepardiin olen päätynyt itsekin. Saa hieman mieltä auki menettämättä silti motoriikkaa ja hyvää harkintakykyä.
Suurimmat terveysongelmat taitaa tulla tästä koneella istumisesta, josta on tullut ehkä jopa merkittävin osa meikäläisen muusik.. soittimien omistusta. Joskin tälläkin hetkellä on jonkinlainen rasitusvamma olkapäässä kitaroinnista. Ei pitäisi pitää olkapäätä koholla jännitettynä pitkiä aikoja. Tuli sekin nyt opittua kantapään kautta viimein. Saattaa olla että joudun lääkärissäkin käymään tuon takia vielä.
Tuo on mietityttänyt itseänikin, kun olen huomannut olkapään kipeytyvän pitkään soittaessa. Jostain kuntoilufoorumeilta olen saanut käsityksen, että tällainen staattinen jännitys ei ollenkaan tee hyvää hermoille. Ratkaisuksi olen yrittänyt soittaa hyvällä tekniikalla niin, että olkapää on täysin velttona. Ei ole helppoa. Toinen merkittävä asia on mielestäni se, että soittaa seisaalteen, jolloin kulma ei ole niin tiukka. |
|
sellisti: Tuosta on jo muutama vuosi, en muista enää ihan tarkkaan lähtikö se lopulta pikku hiljaa itsestään mutta kyllä mä yritin tuota hartia-lapaluiden seutua silloin venytellä kun jostain sen alueen hermon (ulnaris..? tms.) pinnetilasta epäiltiin olevan kysymys. En siis millään asiantuntijalla käynyt vaan ihan luotin nettivinkkeihin. :D Ja yks soittokaveri on fysioterapeutti, hän osas antaa aika hyviä ohjeita.
Miulla on ollut pitkälle toista kuukautta ulnaris-hermo pinteessä. Vähän haittaa kitaransoittoa, kun on mokoma vasemmassa kädessä. Pitänee mennä fysioterapeutille, kun seuraavan kerran saan rahaa. Ärsyttävä vaiva, ja lisää ärsytystä tuo se, että ei ole varaa hoitaa sitä. |
 käsi
14.06.2014 17:47:44 | |
|
- selkä rikki. Nikamat l4 ja l5 kuluneet, välilevyt madaltunut ja nikaman l5 välilevy pullistunut.
- olkapää rikki. Lihaksisto jumissa, ilmeisesti jokin lihas revennyt ja parantunut väärin. Hermot venähtänyt.
- polvet tähystetty, ja nivel pintoja tasoitettu.
- oikea lonkka leikattu. ( tämä oli näistä pahin).
Syy on duunissa ja harrastuksessa, kaikki vammat ei ole tullut soittamisessa/roudaamisessa. Mutta, viime aikoina tullut hyvin selväksi jos haluan jatkaa musiikin parissa on paikat saatava kuntoon. Monipuolinen ruokavalio, vitamiinit ja muut hivenainelisät, treenaaminen( aerobinen ja unaerobinen), venyttely.
Ergonomian opettelu. Miten soittaa mahdollisimman "oikein", roudaaminen ja keikkamatkat kuitenkin ne pahimmat.
Kamoissa voi kiinnittää huomiota painoon ja liikuteltavuuteen. Kitaran hihna vaikuttaa paljon. Itsellä nykyään on leveä hihna joka jakaa kitaran painin fiksummin. Lisäksi käytän vaatetuksessa liiviä, joidenkin mielestä kornia mutta se auttaa siinä että pidän
Ryhtiä oikein.
Yleensä näitä asioita tulee mietittyä liian myöhään. Minä olen telonut itseni töissä. Toki raskaat keikkareissut auttanut asiaa. Hoitoalalla työskentelen, ja niin sanotusti raskaassa psykiatriassa. Useimmat naureskelee näille asioille kun puhutaan muusikoiden liikunnan tarpeesta ja siitä miten olisi fiksua huollattaa koko kehoa. Omassa tuttava piirissä on jo kourallinen muusikoita jotka ei enää pysty keikkailemaan. Tai jos keikkailee, tarvitsevat erikoisia järjestelyitä. Matkat ei saa olla pitkiä.
Yhteinen vitutus yhdistää |
|
iQD: Muutama kepardiin olen päätynyt itsekin. Saa hieman mieltä auki menettämättä silti motoriikkaa ja hyvää harkintakykyä.
Tuo on mietityttänyt itseänikin, kun olen huomannut olkapään kipeytyvän pitkään soittaessa. Jostain kuntoilufoorumeilta olen saanut käsityksen, että tällainen staattinen jännitys ei ollenkaan tee hyvää hermoille. Ratkaisuksi olen yrittänyt soittaa hyvällä tekniikalla niin, että olkapää on täysin velttona. Ei ole helppoa. Toinen merkittävä asia on mielestäni se, että soittaa seisaalteen, jolloin kulma ei ole niin tiukka.
Niin jos aikoo nauhoitella jotain niin en ehkä mäyristä enempää ottaisi pohjiksi kun siinä voi alkaa mennä jo vähän hankalaksi se nauhoitussoftan käyttäminen ja säheltämiseksi se soittaminen.
Se on sitten taas eri asia että millä annostuksilla ne biisi-ideat keksitään vai keksitäänkö ne vasta jälkitiloissa.
Rasitusvamma-jutut on kanssa vähän jänskättäneet. Alkuvuodesta rupesin treenailemaan pörinän soittoa, lämmittelin yhden jutun kanssa 16-osanuoteilla johonkin 190bpm saakka ja sitten perään 32-osanuotti-jutskaa jostain alta satasesta ylöspäin. Sitten tuli jokusen viikon tauko kokonaan soittohommiin(skeba huollettavana) ja kun uudestaan kokeilin pörinän soittoa niin rupesi sattumaan käteen jo se lämmitelykuvio. Et vähän mietityttää olenko saanut jotain vahinkoa aikaiseksi vai lähtisköhän tää homma taas sujumaan kivuitta jossain vaiheessa. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
