Yleistä keskustelua musiikista ›

Funkonaut: Lemmy elää, senkin pahvi.
 
Rockissa on neljä myyttistä hahmoa, Elvis Presley, Link Wray, Ringo Starr ja Lemmy Kilmister. He ovat nerojenkin yläpuolella eli esimerkiksi Lennonin ja McCartneyn kirous on että he ovat vain neroja siinä missä heidän rumpalinsa on elävä myytti. Keith Moon ei voi olla myyttinen hahmo koska oli vain nero. Kaikki mihin nero koskee muuttuu kullaksi mutta kaikki mitä myytti koskettaa muuttuu Legendaksi!

Rock N' Roll never dies!

Sehän on viimeiset 40 vuotta tiedetty, että Springsteenin Ruse on rockin tulevaisuus. Ketjun voi sulkea.

Kun tässä ketjussa oli puhetta, että nykyään tulee enemmän ns. isoja bändejä ja pienet hukkuvat marginaaliin niin olen täysin eri mieltä. Ennen tilanne oli juuri tällainen, että "kaikki" kuunteli vain jotain tiettyjä yksittäisiä isoja nimiä. Nyt taas trendi on selkeästi menossa juuri toiseen suuntaan. Isoja nimiä alkaa olemaan vähemmän ja radiossa soivat pääasiassa hetken tähden lennot. Idols ym. tuottavat juuri näitä artisteja, jotka ovat hetken pinnalla ja sitten katoavat.
 
Netin vaikutuksesta taas kaikki musiikki on helposti löydettävissä ja pienien bändien bongailu ja löytäminen paljon helpompaa kuin ennen. Toisaalta tarjontaa on nykyään niin älyttömästi, että suurin osa bändeistä jää marginaaliin. Eli ns. isoksi nimeksi on todella vaikea päästä. Usein se vaatii jonkun ilmiön siihen rinnalle, että kiinnostutaan ja huomataan.
 
Keikoillehan on jo vuosikausia ollut todella vaikea päästä jos nimeä ei ole. Tai toki nyt voi jonkun kusisen pubin nurkassa ilmaiseksi soittaa, mutta ei siitä hirveän pitkälle pötkitä. Eli jos ennen työ tehtiin keikkailemalla niin nyt sen on tehtävä netin kautta ensin ja sitten ehkä voi niitä keikkoja saada.
 
Tämä nyt liittyy toki yleisesti koko musiikkibisnekseen, ei pelkästään otsikon aiheeseen. Ns. rokkibändejä nyt ei paljon enää ole muualla kuin marginaalissa. Toisaalta se voi edelleen hyvin ja tulee aina voimaan.

Cathi777: Netin vaikutuksesta taas kaikki musiikki on helposti löydettävissä ja pienien bändien bongailu ja löytäminen paljon helpompaa kuin ennen. Toisaalta tarjontaa on nykyään niin älyttömästi, että suurin osa bändeistä jää marginaaliin. Eli ns. isoksi nimeksi on todella vaikea päästä. Usein se vaatii jonkun ilmiön siihen rinnalle, että kiinnostutaan ja huomataan.
 
Tämähän on nykymusabisneksessä samaan aikaan sekä mahdollisuus että kompastuskivi. Uusien bändien löytäminen on helppoa ja nopeaa, mutta mielenkiinto säilyy vain vähän aikaa, kun uusi bändi odottaa yhden klikkauksen takana. Muutenkin musaa kulutetaan nykyään ihan eri tavalla, eikä se "isous" aina näy levynmyynneissä tai konserttilavojen kokoluokissa.
 
Toisaalta taas tämä netti on myös mahdollistanut oman musiikin levittämisen isoille käyttäjäkanaville Soundcloudien, Spotifyn ym. muodossa. Tämä on etenkin pienille bändeille tärkeää, kun eletään aikaa jolloin lafkat signaa todella varovaisesti artisteja. Vähän kaksipiippuinen juttu tämä musiikin ja netin yhteistyö.

Cathi777:lle huomiona, että Idols yms. kisat ovat tuottaneet myös useita kestosuosikkeja, ei ainoastaan tähdenlentoja. Ja vastaavia kisoja on ollut "aina"', kautta populaarimusiikin historian. Siinä mielessä ei ole mistään uudesta ilmiöstä kyse. Mediahypetys kisojen ympärillä on toki nykymaailmassa isompaa kuin ammoisina aikoina.

sustain65: Cathi777:lle huomiona, että Idols yms. kisat ovat tuottaneet myös useita kestosuosikkeja, ei ainoastaan tähdenlentoja.
 
Montako näitä Suomesta löytyy Tuiskun ja Abreun lisäksi?

aivokuolio: Montako näitä Suomesta löytyy Tuiskun ja Abreun lisäksi?
 
No esim. Jonna Tervomaa, PMMP (tapasivat Popstarsissa), Katri Ylander, Hassisen kone (Ismo Alanko), Peer Günt, Hanna Pakarinen, Ari Koivunen (nyk. Amoralin laulaja).

sustain65: No esim. Jonna Tervomaa, PMMP (tapasivat Popstarsissa), Katri Ylander, Hassisen kone (Ismo Alanko), Peer Günt, Hanna Pakarinen, Ari Koivunen (nyk. Amoralin laulaja).
 
Eikös Kolmas nainenkin ollut samoissa skaboissa kuin Peer Günt?

Rockin SM-kisoilla ei liene ollut vastaavaa TV-näkyvyyttä kuin Idolsilla. Toisaalta, ehkä sitä ei silloin tarvittukaan.

Fletch: Rockin SM-kisoilla ei liene ollut vastaavaa TV-näkyvyyttä kuin Idolsilla. Toisaalta, ehkä sitä ei silloin tarvittukaan.
 
Tunnin mittainen pätkä loppukilpailusta ja se siinä. Radiossa pitemmästi. Tuolloinhan sitä näkyvyyttä olisi juuri tarvittu koska telkkaria katsottiinkin enemmän kuin nykyään tai ainakin enempi samoja ohjelmia eli oli tämmöisiä yhteisiä kokemuksia.
 
Sellainen muistikuva minulla on että jonnekin vuoteen 86 tai 87 asti ne kisat olivat joka kerta fiilikseltään erilaiset. Se kilpailu alettiin noteerata mediassa 82 alkaen paremmin ja kun juuri silloin voiton vei jokerikortti 22-Pp niin tämä sitten synnytti jonkinlaista vimmaa tietyissä piireissä. Vähän joka suunnalla oli näyttämisen halua mikä tietenkin oli hyvä asia. Se pöhinä kesti siis jotain viisi vuotta. 88 kisoja ei enää edes järjestetty.
 
Rockin SM-kisoihin liittyy mielenkiintoinen mediatapaus vuodelta 83, silloin Jyväskylässä pidetyn loppukilpailun yhteydessä järjestettiin paneeli joka julisti "suomalaisen rockin hätätilan". Ei kuulemma mennyt hyvin. Samaan aikaan taisi muuten olla meneillään Jyväskylän Talvi -kulttuurifestivaali, korjatkaa jos muistan väärin.
 
Jälkikäteen on helppo sanoa että hätätilavuosi 83 oli ainakin minun mielestäni erittäin hyvä vuosi suomalaisessa rockissa, olihan meillä sentään Suomen Poliisit, Ret Marut, AD, Sielun Veljet, Tohtori Pöhön Aeropix, TK:n eka LP ja muuta mukavaa. Juuri tuona vuonna alkoi sementoitua suomirockina tunnettu formu joka kiteytyy kyseenalaisella tavalla Eppujen Vuonna 85 -rallatuksissa.
 
Miksi suomalainen rock silloin sitten muka hätätilassa, oliko se koskaan missään muussa ollutkaan? En tiedä mutta noihin aikoihin kun Rockradio oli aloittanut kesällä 80 ja oli Tuuliajolla-risteilyä ja tällaista niin siinä tohinassa, joka tietenkin oli amatöörien puuhastelua, oli jotain tiettyä tunnelmaa. Ehkä nämä toimittajat ja kulttuurivaikuttajat ja ketä olivatkin muistelivat jotain kesää 79 kun oli Ypö-Viis ja Sehr Schnell niinku et se oli sitä mitä pitäis olla aina ja ikuisesti.

sustain65: Cathi777:lle huomiona, että Idols yms. kisat ovat tuottaneet myös useita kestosuosikkeja, ei ainoastaan tähdenlentoja. Ja vastaavia kisoja on ollut "aina"', kautta populaarimusiikin historian. Siinä mielessä ei ole mistään uudesta ilmiöstä kyse. Mediahypetys kisojen ympärillä on toki nykymaailmassa isompaa kuin ammoisina aikoina.
 
No ei noita kestosuosikkeja nyt kovin montaa ole Idolseista tullut. Ei mieleen tule kuin Antti Tuisku ja Anna Abreu. Kyllä muut on aika kadonneet jo kartalta.
 
Ja toki kisoja on tosiaan ollut ennenkin, mutta ei todellakaan näin paljon ja näin suurta medianäkyvyttä saaneita.

sustain65: No esim. Jonna Tervomaa, PMMP (tapasivat Popstarsissa), Katri Ylander, Hassisen kone (Ismo Alanko), Peer Günt, Hanna Pakarinen, Ari Koivunen (nyk. Amoralin laulaja).
 
Jaajaa. Enpä kyllä ite osannu pistää Idolsia ja rockin SM:ää ihan samalla viivalle. Pakarisen, Koivusen jne olemassaolon kyllän tiedostan mutta myykö levyt, käykö jengi keikoilla? Anttilan alelaareista matskua on bongattu eli suosion puolesta ei näistä kyllä mitään keskotähtiä kehkeytynyt Tuiskuun ja Abreuhun verrattuna. Amoral ja Koivusen sooloura siis erikseen nyt.

Rockin SM:ssä oli aikoinaan hyvin koulutuksellinen perusvire, Idols on kykyjenetsintätapahtuma enemmän. Tietenkin levy-yhtiöt imuroivat mieleisensä myös Rock SM:stä.

Cathi777: No ei noita kestosuosikkeja nyt kovin montaa ole Idolseista tullut. Ei mieleen tule kuin Antti Tuisku ja Anna Abreu. Kyllä muut on aika kadonneet jo kartalta.
 
Onhan nyt Diandra Flores, joka sai uutta nostetta jostain uudesta telkkariohjelmasta. Ja tietysti lempivoittajani Ilkka Jääskeläinen.

velipesonen: Tunnin mittainen pätkä loppukilpailusta ja se siinä. Radiossa pitemmästi. Tuolloinhan sitä näkyvyyttä olisi juuri tarvittu koska telkkaria katsottiinkin enemmän kuin nykyään tai ainakin enempi samoja ohjelmia eli oli tämmöisiä yhteisiä kokemuksia.
 
Plus että rockia tai edes poppia soittavia radio-ohjelmiakaan ei ollut lievästi ilmaistuna kovin monta ja kaikki kiinnostuneet kuuntelivat yhdessä radiosta kaiken mitä tarjolla.
 
Anna Puu Idolsista aiemmin mainittujen lisäksi. Jesse Kaikurannasta ei varmaan vielä tiedä onko suurempi kestosuosikki. Krista Siegfrieds puskee uraansa työteliäästi.
 
Aika monta minusta kuitenkin niitä lopulta on kykykilpailuista noussut jos laskee mukaan kaikki jotka suurimman huomion kaikottua edelleen jollain tavoin kykenevät musiikilla tienaamaan. Nämä Jani Wickholmit ... Kristian Meurmankin kai keikkailee vielä? Saara Aalto. Koop Arposella kuvionsa. Kyllähän ihan normaaliakin reittiä suosioon nousseista suurehko osa putoaa muutaman levyn jälkeen pimentoon.
 
Ei sillä, että kykykilpailuja kannattaisin: päinvastoin, coverralli on ehtinyt muotoutua erittäin puuduttavaksi.

Lennu: Onhan nyt Diandra Flores, joka sai uutta nostetta jostain uudesta telkkariohjelmasta. Ja tietysti lempivoittajani Ilkka Jääskeläinen.
 
Oma suosikkini on tietty Pete Seppälä. https://www.youtube.com/watch?v=LnFZ9cuwYPM Näin vedetään Ison Maailman Malliin!
 
Mutta joo, eikös Tangomarkkinatkin ole kykykilpailu?

Lennu: Ja tietysti lempivoittajani Ilkka Jääskeläinen.
 
https://www.youtube.com/watch?v=R4e-5YD29cc
 
Niin mitenkäs se oli. Päätyikö Ilkka vetämään jotain Pikku Kakkosen sääohjelmaa tms?

Cathi777: No ei noita kestosuosikkeja nyt kovin montaa ole Idolseista tullut. Ei mieleen tule kuin Antti Tuisku ja Anna Abreu. Kyllä muut on aika kadonneet jo kartalta.
 
Ja toki kisoja on tosiaan ollut ennenkin, mutta ei todellakaan näin paljon ja näin suurta medianäkyvyttä saaneita.
 
Mutta Abreukaan ei päässyt englanninkielisellä r&b-materiaalilla yhtään minnekään joten vaihtoi suomenkieliseen iskelmäpoppiin.
 
Vai muistaako joku oikeasti Anna Abreun englanninkielisistä biiseistä edes yhtä?