Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Joulun aikoihin sain juuri ja juuri suoritettua musiikin säveltapailun tolppa ykkösen kurssin, mutta päätäni vaivaavat yhä kadenssit kaikessa kirjavuudessaan. Kyllähän minä nyt nuotteja ymmärrän, mutta kuulemisesta ei tule sitten yhtään mitään (mikä olisi näin tulevaisuuden opiskeluja ajatellan suhteellisen suotavaa).
 
Eli löytyisikö teiltä jotain vinkkejä noiden kadenssien tunnistamiseen ja toisistaan erottamiseen? Vai vaatiiko kys. taidon oppiminen vain armotonta harjoittelua päivästä toiseen, höystettynä keskimmäisten äänten liikkeiden silmä tarkkana seurailulla? Kaikenlaiset poppakonstit, suitsukkeet sun muut epämääräisetkin ideat kelpaavat mikäli niistä jotain apua mahdollisesti on.

HXY: Miten merkitään tahtilaji 4/4 josta on otettu yksi kahdeksasosa pois?
 
Luultavasti 7/8.
 
Luulen muuten juuri säveltäneeni 9/4-valssin. Mutta voin olla väärässä.

No niin, en tosiaan tiedä. Kannattaisiko tämä kirjoittaa 3/4 vai 9/4 vai 9/8?
http://maihinnousu.net/s/13324
 
Tuntuu ettei 3/4 olisi ainakaan väärin. Esiintyyhän niitä 3 tai 6 tahdin fraaseja käytännössä.
 
Kuitenkin aluksi lähdin tekemään 9/8 ja vieläkin biisiä kuunnellessani lasken iskut hitaasti, niin että yksi isku kattaa kokonaisen valssitahdin. Mielipiteitä?
 
Tanssina tuo on tavallinen valssi.
 
EDIT: Mutta niinhän täällä viisaat taisivat sanoa taannoin, että melodian rytmi ratkaisee ennemmin kuin säestystapa.

3/4. Maailma olisi täynnä 24/8-valsseja, jos tahdit jaettaisiin melodiafraasien mukaan. ;)

wavelength: 3/4. Maailma olisi täynnä 24/8-valsseja, jos tahdit jaettaisiin melodiafraasien mukaan. ;)
 
Minussa taitaa tosiaan olla kujeilijan vikaa, kun heti heräsi kiusaus poistaa bassoääni valssitahdeista 2, 5, 8, 11... ja lisätä kitarasointu ensimmäisellekin valssi-iskulle. Sitten se ei enää kuulostaisi valssilta ja ero olisi vain sovituksen tasolla. Joten ansaitsit jo plussan mutta en ole vakuuttunut. ;)

Millä sivuilla voi harjoitella kadensseja?
Nuottila.infon harjoituksista tykkäsin mahdottomasti, mutta en saa enää noita harmoniapuolen harjoituksia latautumaan
:(((((((((

http://www.youtube.com/watch?v=onGWF8mz1Zw
Tietäisikö joku miksikä tuota 0:45 kohdasta eteenpäin soivaa nopeaa jousisoitantaa kutsutaan?

CoB92: http://www.youtube.com/watch?v=onGWF8mz1Zw
Tietäisikö joku miksikä tuota 0:45 kohdasta eteenpäin soivaa nopeaa jousisoitantaa kutsutaan?
 
Siis soittotekninen termi..? Ei tuossa mun mielestä mitään erikseen nimettyä erikoistekniikkaa tarvita, siinä on vaan paljon nopeita nuotteja peräkkäin, 16-osasekstoleja tms. Kaarella ne on soitettu eli sikäli lähimpänä vois olla legato, mutta tuskinpa sitä haet.
 
Kitarapalstalla sanoisivat "tilutus". :)

sellisti: Siis soittotekninen termi..? Ei tuossa mun mielestä mitään erikseen nimettyä erikoistekniikkaa tarvita, siinä on vaan paljon nopeita nuotteja peräkkäin, 16-osasekstoleja tms. Kaarella ne on soitettu eli sikäli lähimpänä vois olla legato, mutta tuskinpa sitä haet.
 
Kitarapalstalla sanoisivat "tilutus". :)
 
Hieno vastaus nimimerkille CoB92.

sellisti: Ai hitto, olin niin varma että tuolle löytyisi joku termi että tietää mitä hakea kun moista yrittää itse opetella säveltämään.
Edes joku peruskuvio olisi ollut ihan jepa. No eikun vain kokeilemaan trial & errorilla! Kiitos vastauksesta.
 
Tonski: Ota huomioon että tää tunnus on luotu vuonna 2006 :) On kaikilla joskus ollut jokin heikompi jakso..

CoB92:
Ota huomioon että tää tunnus on luotu vuonna 2006 :) On kaikilla joskus ollut jokin heikompi jakso..
 
Kyllä kyllä! Lähtiessä säveltämään minkä tahansa tyyppistä musaa on oikeestaan aika ensisijaista kuunnella sen tyyppistä musaa tosi paljon niin, että mieleen perukoille kehittyy käsitys siitä, mitkä ovat musatyylin kulmakivet: kliseisimmät fraasit, käytetyimmät sointukierrot, olennaisimmat fraseeraukselliset seikat, jne. Tämä siis kehittyy paljon kuunnellessa ja kokeillessa säveltää sille tasolle, että ne tulevat olemaan kuulokuvaltaan sulle itsestäänselvyyksiä, sen jälkeen oman tatsin kehittäminen sen tyyppisen musan säveltämiseen on aika helppoa. Nämä siis itsestäänselvyyksiä, mut jos kuvittelet toista ääripäätä et kuuntelin Dimmu Borgiria kerran ja koetin säveltää bläggisalbumin, niin aika metsään mennään :D Carry on!

CoB92: Ai hitto, olin niin varma että tuolle löytyisi joku termi että tietää mitä hakea kun moista yrittää itse opetella säveltämään.
Edes joku peruskuvio olisi ollut ihan jepa. No eikun vain kokeilemaan trial & errorilla! Kiitos vastauksesta.
 
Ei se termien tarkka tuntemus lopulta niin välttämätöntä ole säveltämään pystyäkseen. Sen kun kirjotat ja kysyt sitten vaikka joltain viulistilta että pystyyks tällasta soittamaan. :)
 
Tonski: Päätteletkö sä jäsenten musiikillisen ymmärtämyksen nimimerkin perusteella?

sellisti: Ei se termien tarkka tuntemus lopulta niin välttämätöntä ole säveltämään pystyäkseen. Sen kun kirjotat ja kysyt sitten vaikka joltain viulistilta että pystyyks tällasta soittamaan. :)
 
Komppaan tätä. Mikäli vaan löytyy läheltä ko. soittimien taitajia, niin ehdottomasti kannattaa kysyä. Joutunut itsekin useaan otteeseen tarkistelemaan omia sovituksiani tämän takia.

sellisti:
Tonski: Päätteletkö sä jäsenten musiikillisen ymmärtämyksen nimimerkin perusteella?
 
En, päättelitkö jostain näin? Tämä on kyseenalaistava vastaus nimimerkille sellisti.

Tonski: Kyllä kyllä! Lähtiessä säveltämään minkä tahansa tyyppistä musaa on oikeestaan aika ensisijaista kuunnella sen tyyppistä musaa tosi paljon niin, että mieleen perukoille kehittyy käsitys siitä, mitkä ovat musatyylin kulmakivet: kliseisimmät fraasit, käytetyimmät sointukierrot, olennaisimmat fraseeraukselliset seikat, jne. Tämä siis kehittyy paljon kuunnellessa ja kokeillessa säveltää sille tasolle, että ne tulevat olemaan kuulokuvaltaan sulle itsestäänselvyyksiä, sen jälkeen oman tatsin kehittäminen sen tyyppisen musan säveltämiseen on aika helppoa..
 
En nyt ajattelisi ihan näin, säveltämään lähtiessä kannattais olla oikeestaan kuuntelematta yhtään mitään, tietenkin aiemmin on pitänyt kuulla (nimen omaan kuunnella) ja soittaakin paljon ko. musiikkia.
Musiikista ja luovuudesta kun on kysymys niin nämä termit "kliseisyys" jne kannattaa unohtaa, eikä pitää mitään itsestään selvyytenä, mun mielestäni.
 
sellisti: ..Sen kun kirjotat ja kysyt sitten vaikka joltain viulistilta että pystyyks tällasta soittamaan. :)
 
Swan: Komppaan tätä. Mikäli vaan löytyy läheltä ko. soittimien taitajia, niin ehdottomasti kannattaa kysyä. Joutunut itsekin useaan otteeseen tarkistelemaan omia sovituksiani tämän takia..
 
Ilman muuta joo näin kannattaa menetellä, kaikkea ei voi tietää ja ko. soittimen soittaja tietää parhaiten mikä on mahdollista ja soittimen ominaisuudet.

Swan: Komppaan tätä. Mikäli vaan löytyy läheltä ko. soittimien taitajia, niin ehdottomasti kannattaa kysyä. Joutunut itsekin useaan otteeseen tarkistelemaan omia sovituksiani tämän takia.
 
Näitä asioitahan voi tutkia kirjallisuudestakin. Esim. Adlerin The Study of Orchestration selittää tarkkaan kaikkien orkesterisoittimien mahdollisuudet, erilaiset soittotekniikat ja nuotinnuksessa käytettävät erikoismerkinnät. Tästä teoksesta itse tarkistelen tarvittessa oudompiin soittimiin liittyviä juttuja.

EP: En nyt ajattelisi ihan näin, säveltämään lähtiessä kannattais olla oikeestaan kuuntelematta yhtään mitään, tietenkin aiemmin on pitänyt kuulla (nimen omaan kuunnella) ja soittaakin paljon ko. musiikkia.
Musiikista ja luovuudesta kun on kysymys niin nämä termit "kliseisyys" jne kannattaa unohtaa, eikä pitää mitään itsestään selvyytenä, mun mielestäni.
 
Okei, tämä pitää kyllä täysin paikkansa, etenkin tuo viimeinen.

Tonski: En, päättelitkö jostain näin?
 
Mitäs muutakaan kommentistas voi päätellä? Jos tarkotukses oli vilpittömästi kehua mun vastausta niin sitten pahoittelen että sarkasmisensori on liian herkällä.
 
Sax-pappa: Näitä asioitahan voi tutkia kirjallisuudestakin. Esim. Adlerin The Study of Orchestration selittää tarkkaan kaikkien orkesterisoittimien mahdollisuudet, erilaiset soittotekniikat ja nuotinnuksessa käytettävät erikoismerkinnät. Tästä teoksesta itse tarkistelen tarvittessa oudompiin soittimiin liittyviä juttuja.
 
Ei silti haittaa kysyä joskus neuvoja niiden soittimien soittajilta, joilla on ihan omakohtaista kokemusta siitä mitä kaikkea soittimella on mukava/järkevä tehdä ja mitä ei. Näinhän säveltäjät ovat toimineet jo vuosisatoja.

sellisti:
Ei silti haittaa kysyä joskus neuvoja niiden soittimien soittajilta, joilla on ihan omakohtaista kokemusta siitä mitä kaikkea soittimella on mukava/järkevä tehdä ja mitä ei. Näinhän säveltäjät ovat toimineet jo vuosisatoja.
 
Ei todellakaan haittaa ja on suositeltavaa mikäli vain mahdollista. Kirja on kuitenkin aina tarvittaessa käsillä ja auttaa välittömästi monen kysymyksen selvittämisessä.