Rock, pop, alternative ›

Pahus vieköön, onpa niin himottava bägitsi että täytyy pienentää kissan ruoka-annoksia, jostain pitää riffraffin nyt rahat löytää, oteteen ne siis talouden puolustuskyvyttömimmän jäsenen suusta.
 
Ajatteles, jos jokin aamu löydät kissasi nääntyneenä ruokakupin äärelle..:)

Ajatteles, jos jokin aamu löydät kissasi nääntyneenä ruokakupin äärelle..:)
 
Eissattana, itku tulis kyllä, kirjastosta varmaan tuon DVD:n lainaan saa joskus, kissaa ei koskaan enää henkiin herättää vois. :)

"Plug Me in" : 2 DVD & 3 DVD Set availabale Oct 16th - 8/24/07
 
Kovan kuulosta kamaa, hankintaan menee.
 
E: Tsekkaa signature.

Tännehän tää kysymys kuuluu:
 
http://muusikoiden.net/keskustelu/print.php?p=7773331

Muistelen lukeneeni joltain tribuuttisivuilta että Journeyn Captured tuplalive on omistettu Bonille?

pienessä sievässä mutta kuitenkin, sekä ihan aiheesta ohi mutta pakko sanoa.
 
Jotku on morkannu tuon Fly On The Wall levyn saundimaailmaa,
No onhan se erikoinen, mutta. Jos katsoo ensin sen Fly on the wall videon ja sitten kuuntelee levyn, niin jotenkin käy järkeen (fiilikseen) nuo levyn saundit.
 
tästä tähän.

Jotku on morkannu tuon Fly On The Wall levyn saundimaailmaa,
No onhan se erikoinen, mutta. Jos katsoo ensin sen Fly on the wall videon ja sitten kuuntelee levyn, niin jotenkin käy järkeen (fiilikseen) nuo levyn saundit.
 
No kieltämättä jos kuvittelee että se olis jossain räkäsellä klubilla vedetty. Mutta kyllähän niistä biiseistä mielellään kuulis "paremmatkin" versiot, kun sieltä levyltä löytyy kumminkin hiton hyviä biisejä.
 
Laitoinpa tuon Plug Me In:in tilaukseen, kolmen levyn paketin.

AC/DC:lle avautuu vihdoinkin myös bändin viralliset kotisivut osoitteessa: http://www.acdc.com/ josta voit tilata jo uutiskirjeen jossa todetaan jo enteilevästi.. "..there will be lots more to see later this year." Eli kenties vihdoinkin kuulemme jotain virallista tietoa mitä bändille kuuluu?

AC/DC:lle avautuu vihdoinkin myös bändin viralliset kotisivut osoitteessa: http://www.acdc.com/ josta voit tilata jo uutiskirjeen jossa todetaan jo enteilevästi.. "..there will be lots more to see later this year." Eli kenties vihdoinkin kuulemme jotain virallista tietoa mitä bändille kuuluu?
 
Ihan kiva ja on aikakin. Epävirallisten sivujen epävirallisten uutislähteiden epävirallisia tietoja on saanut lukea jo ihan riittävästi.

Sanokaahan mielipiteitänne Ballbreaker-levystä. Minusta albumi on Back in Blackin ohella parasta Johnsonin aikaista AC/DC:tä, mutta jostain on vaan jäänyt sellainen kuva, että levyä pidetään keskinkertaisena tekeleenä. (näin ainakin useissa isojen musiikkilehtien arvosteluissa). Levy kuitenkin toimii loistavasti..Hard as a Rock, Furor & Whisky on the Rocks ovat suurimmat helmet. Jossain lehdessä levyn soundimaailmaa haukuttiin liian "kuivaksi". Mielenkiintoista.

Sanokaahan mielipiteitänne Ballbreaker-levystä.
 
Täytyy myöntää että viime aikoina on tuon levyn kuuntelu ollut aika vähäistä, pitääpä tilanne korjata. Muistan että ekan kuuntelun jälkeen olo oli vähän pettynyt, lähinnä levyn loppupuoleen, mutta ajan mittaan olen alkanut tykätä niistäkin kappaleista. Hard as a Rock nyt on sellainen "perus" levynavausbiisi ja toimii mainiosti. Jatkaa suoraan siitä mihin Thunderstruck jäi. Siitä muutama biisi eteenpäin (Cover You In Oil, The Furor, Boogie Man) on ihan kelpo rokkia. Honey Roll:kin menettelee, hauskat riffit. Burnin' Alive ja Hail Caesar sekä nimibiisi ovat sellaisia "ilkeämpiä" AC/DC-biisejä tyyliin Flick of the Switch tai Fire Your Guns, joista nyt ei mitään klassikkoja yleensä tule mutta toimivat tehokkaasti siellä rennomman matskun joukossa. Love Bomb, Caught With Your Pants Down ja Whiskey On the Rocks olivat ensi alkuun niitä biisejä, joista en juuri tykännyt mutta kuten sanottu, kyllä nekin nykyään maistuvat. En nyt tuosta soundimaailmasta sitten tiedä - on se ehkä vähän pelkistetympää kuin edeltäjällään mutta onko sekään nyt sitten huono asia. Vähän sellaista alkuaikojen meininkiä. Kaiken kaikkiaan; ei AC/DC:n paras albumi mutta mikäs niistä nyt huonokaan olis. :)

Minusta tuo Ballbreaker on aivan mahtava, yksi omista suosikeistani. Levyllä on vahva biisimateriaali ja soundit ovat aivan mahtavat. Ne poikkeavat vähän muista levyistä ja juuri siitä pidänkin. Soundit ovat ehkä vähän puhtaammat ja dynamiikkaa löytyy todella paljon. Ehdottomasti viiden tähden levy, vaikka olen myös huomannut tuon ettei yleisesti noteerata niin korkealle.

Ballbreaker menee mulla samaan kategoriaan noiden 1981 vuoden jälkeisten levyjen kanssa, eli hyvin harvoin tulee kuunneltua. Stiff Upper Lip onkin sitten yks AC/DC:n parhaita levyjä. Jännä nähdä mitä seuraavaksi tulee.
 
Ballbreakerilla mun mielestäni ihan yksinkertaisesti vaan biisimateriaali on vähän mitäänsanomatonta. Soundit ihan ok, paremmat nyt ainakin kuinBlow up your videolla...
 
Stiff Upper Lip ja Powerage ovat mun mielestäni AC/DC:n parhaat levyt, ja tietysti aliarvostetuimmat.

Brianin aikaisista levyistä tuo Ballbreaker soi varmaan toisiksi eniten (BIB ekana). Vaikka ehkäpä esim. FOTS saattaakin olla kovempi levy kuin Ballbreaker, mutta se on kuitenkin enemmän samantyylinen "menolevy" kuin BIB. Ballbreaker taas tarjoaa hemmetisti rennompaa ja bluesimpaa menoa.
 
Soundit on mun mielestä todella hyvät ja lähes joka biisi levyllä toimii. The Furor on ehkäpä yksi kovimmista biiseistä koskaan kuten myös esim. Burnin' Alive, Boogie Man taas on sellanen joka ei kauheasti iske vaikka kyllä sekin ihan kuunneltava kappale on. Mulla on autossa soinut tää levy kasetilta ihan hemmetisti aikoinaan ja silloin tuli kyllä tykästyttyä, loistavaa ajomusaa.

Kassienmurskaajahan on aivan loistolevy kokonaisuutena. Ja kestää useita kuuntelukertoja käymättä tylsäksi. Häviää Johnsonin aikaisista levyistä vain Back in Blackille ja For Those About To Rockille. Biisit ovat rautaa läpi levyn. Taisi olla toinen ostamani AC/DC levy tossa nelisen vuotta sitten.

Ballbreaker jatkaa hienosti siitä, mihin The Razor's Edge jäi. Upeita piisejä jo mainittukin, Boogie Man on hyvä ZZ Top -henkinen pläjäys.

Kyllähän tuo pallinsärkijä kova levy on. Omasta mielestäni ei yhtään heikkoa kappaletta kyseiseltä levyltä löydy. Furor ja Burnin' Alive ovat etenkin omia suosikkibiisejäni. Cliff Williamsin bassottelu on myös hienon kuuloista. Aliarvostettu albumi ehdottomasti.

Ballbreaker on levy jossa palattiin Phil Ruddin aikaan (ja hyvä niin!). Bändi vaan ei ollut sama Simon Wrightin tai Chris Sladen aikana. Rudd tuo sen oman tiukan letkeän rungon näihin veljesten killeririffeihin, yhdessä Williamsin bassolinjan kanssa. Simon Wrightin aikana rumpusoundit eivät koskaan olleet jotensakin niin orgaaniset ja Chris Slade ei taas miellyttänyt soitannollisesti meikäläistä. Ja tietysti Ballbreaker-tourin Helsingin keikka oli itselleni unohtumaton elämys, levy itsessäänkin on varsin vahva paketti.

Mielenkiintoista muuten, että kun Phil Rudd palasi kehiin, niin bändi ei ole soittanut livenä mitään muuta ei-Ruddin-aikaista-tuotantoa, kuin Thunderstruckia. Olisi kiva kuulla miten Rudd soittaisi muita biisejä, joita herra ei itse ole ollut levyttämässä.
 
Thunderstruck muuten kuulostaa omaan korvaani paremmalta Sladen soittamana Ruddiin verrattuna. Muutoin Rudd onkin sitten joka tasolla parempi ratkaisu AC/DC:lle.

Sanokaahan mielipiteitänne Ballbreaker-levystä.
 
Kiitos kun muistutit! Piti oikein kuunnella läpi. Mahtava lätty kerrassaan. Menee mun listoilla samalle tasolle ku Flick Of The Switch, eli erittäin korkeelle.
 
Gaines tossa jo lohkaisikin sen hienoimman jutun: Phill Rudd is bäk! Kyllä gruuvaa. Vaikkakin Fyyrer onkin vähän lödö ja sitä myöten levyn heikointa antia, ja Love Bombista tulee mieleen Tom Jones, kokonaisuudessaan materiaali futaa ihan kympillä. Kyllähän nää sällit osaa, on aina osannu.