Rock, pop, alternative ›

Kaverin veli toi aikoinaan RoR:n älppynä jenkeistä heti ilmestymisensä jälkeen ja sitä sitten luukutettiin kotibileissä. Ei oikein uponnut miesväkeen ja levy vaihtuikin pian Zeppelinin tai vastaavien tuotoksiin.
 
Fiksuna kaverina panin siinä merkille että pariin giltsiin upposi hyvinkin ja kiikutin sitten levyn ja yhden kappaleen ko. yksilahkeisia makuukammarin puolelle.. loppu jätettäköön arvailujen ja spekulaatioden varaan, mutta erittäin hyviä muistoja on tuosta levystä. Stekkailin tässä päivänä muanna youtubesta noita livevetoja, aikamoista tavaraa. Kyllä se paremmalta kuulosti silloin. Omalla tavallaan.

Onkos kukaan kuunnellut noita ekoja albumeja? Kohoutek jo mainittiinkin... ja La Raza del Sol on kipeän kova progebiisi... itse asiassa tuo materiaali voisi olla vaikka jollain Camelin Moonmadnessilla tai Miragella... todella hienoa ja kokeilevaa musiikkia... ja moneen kertaanhan on tullut mainittua, että äijät olivat todella kovia muusikoita.

Viime kesänä 2006 näin livenä New Yorkissa Long Islandilla. Oli yhteiskiertue Def Leppardin kanssa. Eka kertaa kuulin heidän musaa ja oikein "leppoisalta" vaikutti siihen nähden, että aikaisempaa tuttavuutta ei ollut. Jenkkeihin upposi kuin kuuma veitsi voihin. Tuntui, että jokainen biisi oli jonkin näköinen hittibiisi, kun niin hullusti huusivat mukana.
 
t. Köpe

Journeyn haastattelu viime vuoden Sweden Rockista:
 
http://nettitv.mtv3.fi/uutiset/inde … utiset/lisamateriaali?104163#104163
 
Hehheh, hauskoja sällejä, varsinki Castronovo.

Muuten en tiedä, mutta Separate Waysin musiikkivideo on ehkä maailman kornein tekele: http://www.youtube.com/watch?v=sxxOyGK1pMk

Muuten en tiedä, mutta Separate Waysin musiikkivideo on ehkä maailman kornein tekele: http://www.youtube.com/watch?v=sxxOyGK1pMk
 
Käsittämätön tekele, mut toisaalta vangitsi mun katseen kokoajaksi =) Mietin vaan et onkohan toi näyttänyt yhtä kornilta myös 80-luvulla?

Antoivat, runkkarit, Jeff Scott Sotolle kenkää. Siinä olis olu kova ukko Journeyn keulille.

Antoivat, runkkarit, Jeff Scott Sotolle kenkää. Siinä olis olu kova ukko Journeyn keulille.
 
Totta. Muutamilta keikoilta videomatskua nähneenä parasta sitten Steve Perryn. Aika kusetusta oli muutenkin tuo koko Soto-episodi. Ensin esitellään jätkä pysyväisjäsenenä ja saadaan tuvat täyteen kiertueella. Sitten vain kylmästi monoa perseeseen ja vielä erittäin ammattitaitoisesti hoidettuna. JSS Euroopassa ja kuulee jossain festaribackstagella toisen bändin jäseneltä valittelut, ettei enää ole Journeyssä. No, tää varmisti sen, ettei Schon/Cain-kaksikolla ole haluakaan saada aikaan mitään uutta, vaan pysyvät nostalgia-aktina luultavasti jostain tribuuttibändistä kaapatun Perry-soundaliken kera.

Totta. Muutamilta keikoilta videomatskua nähneenä parasta sitten Steve Perryn. Aika kusetusta oli muutenkin tuo koko Soto-episodi. Ensin esitellään jätkä pysyväisjäsenenä ja saadaan tuvat täyteen kiertueella. Sitten vain kylmästi monoa perseeseen ja vielä erittäin ammattitaitoisesti hoidettuna. JSS Euroopassa ja kuulee jossain festaribackstagella toisen bändin jäseneltä valittelut, ettei enää ole Journeyssä. No, tää varmisti sen, ettei Schon/Cain-kaksikolla ole haluakaan saada aikaan mitään uutta, vaan pysyvät nostalgia-aktina luultavasti jostain tribuuttibändistä kaapatun Perry-soundaliken kera.
 
Näin juuri, Sotolla olis saattanut olla jotain omaa tarjottavaa myös tohon juttuun, toisin kuin hiilipaperikopio-Augerilla.

Infinity on ollut kuuntelussa nyt muutaman kerran. Täytyy todeta että erinomainen lätty on kyseessä, vaikka joku miljuuna-miljuuna-ruusua-tyyppinen ryssähumppa sekaan on lipsahtanutkin. Perry ekaa kertaa messissä, Aunsley Dunbar kannuissa. Rokimpi ote kuin esim. Escapella, joka on mulle se tutuin Journey-albumi. Kuunnellessa tulee paikoitellen vahvasti mieleen Queenin alkupään tuotanto.

Infinity on ollut kuuntelussa nyt muutaman kerran. Täytyy todeta että erinomainen lätty on kyseessä, vaikka joku miljuuna-miljuuna-ruusua-tyyppinen ryssähumppa sekaan on lipsahtanutkin. Perry ekaa kertaa messissä, Aunsley Dunbar kannuissa. Rokimpi ote kuin esim. Escapella, joka on mulle se tutuin Journey-albumi. Kuunnellessa tulee paikoitellen vahvasti mieleen Queenin alkupään tuotanto.
 
Infinity on loistava, ja "Winds of March" yksi kovimmista rockbiiseistä ikinä.

Arnel Pineda on Journeyn uusi laulaja. Neal on kaivanut kaverin YouTubesta. Lisää tietoa tuolta Journeyn kotisivuilta.
 
http://www.journeymusic.com/index2.html
 
Ja tässä näytettä, jos linkki toimii. Hyvä äänihän kundilla on.
 
www.youtube.com/watch?v=6HjcCzgCCX0

Arnel Pineda on Journeyn uusi laulaja. Neal on kaivanut kaverin YouTubesta. Lisää tietoa tuolta Journeyn kotisivuilta.
 
http://www.journeymusic.com/index2.html
 
Ja tässä näytettä, jos linkki toimii. Hyvä äänihän kundilla on.
 
www.youtube.com/watch?v=6HjcCzgCCX0
 
kyllä nousi kylmät väreet..kaverihan on kuin ilmetty Perry.

Vetelee muuten hienosti noita muitakin covereita, joita Tubessa Arnelilla bändeineen näyttää olevan aika läjä. Black Dogissa on rumpaliparka aika hukassa.

joululevy Steveltä..
 
http://www.youtube.com/watch?v=BY8yPJVogUs

Tulipa taas yllätetyksi silloin kun sitä vähiten odottaa. Manasin tuossa taannoin Schon/Cain-kaksikkoa Jeff Scott Soton potkimisesta ja jämähtämisestä vanhojen hittien voimalla vetäväksi nostalgia-aktiksi. No, otin kuitenkaan haltuun tuon vastikään ilmestyneen Revelation-lätyn ja kuinka ollakaan, täähän on paras post-Perry levy ylivoimaisesti eikä materiaali häpeä oikeastaan ollenkaan noitten klassikkojenkaan rinnalla. Mitään uuttahaan levyllä ei varsinaisesti ole, mutta onpahan hemmetin hyvä Journey-levy. Ja kaupan päälle saa vielä toisen cd:n, joka sisältää kaikki klassikot Arnelin vetämänä - sitä voi käyttää sitten vaikka tuopinalusena:)

Eilen sain viimein käsiini uusimman Revelation-levyn. Ensikuulemalta jäi vähän hämmentynyt olo. Välillä tuntuu, että Nealillä on pienoinen keski-iän kriisi, ja että rockvaihde on välillä liian isolla, peittäen alleen nyanssit ja melodiat. Vähän samalta tuntui jo Generations-levyllä. Arrival on mielestäni hyvä levy, jotenkin enemmän Journeymainen, rauhallisempi ja biiseille on annettu aikaa ja tilaa elää. No, uskon että uusikin levy paranee kuuntelukertojen lisääntyessä. Myös Arnelin laulu oli pienoinen pettymys, odotin näytteiden perusteella hiukan enemmän. Arnel laulaa hyvin, mutta on vielä laulajana raakile. Sellaista solistin varmuutta ja rohkeutta pikkaisen puuttuu. Tuokin korjaantunee ajan kuluessa. Pitääpä kuunnella tänään lissää!

revelation on juuri kuuntelussa ja hämmentynyt olo on minullakin.ensiksi pitää todeta että levyltä paistaa positiivinen henki ja se on selvästi kuultavissa kaikesta.sitten taas kovana perry fanina olen kovasti hämmentynyt tuosta uudesta laulajasta.kaikki fraasit ja venytykset on suoraan perryn suusta..erittäin lahjakas laulaja ja parasta journeyta pitkiin aikoihin,mutta laulaako hän oikeasti noin vai imitoiko perryä?se häiritsee minua,tulee väkisin perry klooni mieleen.mutta kuunnellaan nyt muutaman kerran läpi ensin..hienoa kamaa ja sävellykset on hyviä.
miksi nuo klassikot piti tehdä uusiksi?

revelation on juuri kuuntelussa ja hämmentynyt olo on minullakin.ensiksi pitää todeta että levyltä paistaa positiivinen henki ja se on selvästi kuultavissa kaikesta.sitten taas kovana perry fanina olen kovasti hämmentynyt tuosta uudesta laulajasta.kaikki fraasit ja venytykset on suoraan perryn suusta..erittäin lahjakas laulaja ja parasta journeyta pitkiin aikoihin,mutta laulaako hän oikeasti noin vai imitoiko perryä?se häiritsee minua,tulee väkisin perry klooni mieleen.mutta kuunnellaan nyt muutaman kerran läpi ensin..hienoa kamaa ja sävellykset on hyviä.
miksi nuo klassikot piti tehdä uusiksi?
 
Ei hyvältä kuulosta. Kaupan hyllyyn jää mun osalta toi lätty.