Yleistä keskustelua musiikista ›

Einherjar: Monestikaan ohjelmatoimistoilla ei ole mitään hajua heillä myynissä olevien bändien soitosta ja livemenosta. Bändi on toki saattanut jotakin pientä live-videota lähetellä toimistolle, jne. mutta nämä videot kuitenkaan hervoin kertovat koko totuutta.
Tämän takia sitten niitä huonoja ja halpoja bändejä helposti myydään niiden hyvien ja kalliimpien bändien sijasta. Rahaa olisi monesti tarjolla, mutta tarjoukseen ei sitten saada niitä "oikeita" bändejä.
Toimistoilla on monesti toki suosikkibändejä, eikä siinä nyt mitään vikaa. Realiteetit voi kuitenkin olla melkoisen hukassa bändien ammattitaidon ja live-esiintymisen suhteen, eikä ne suosikkibändit ole välttämättä mitään kummoisia tapauksia.
 
Näiden alan ammattilaisten kanssa on tullut juteltua useampaankin kertaan. Ohjelmatoimistoissa kyllä on ihan selvästi kahden kastin bändejä, mutta en silti kävisi agenttien ammattitaitoa moittimaan, kun niiden "oikeiden" bändien keikkoja ei käydä tarkistamassa. Monilla varteen otettavilla ohjelmatoimistoilla on ihan tarpeeksi myytävää, jotta elannon saa niistä A-listan bändeissä, se B-lista on usein vaan bonusta jos sillä joku harjoittelija jotain jaksaa tehdä. Jos joku B-listan bändeistä ihan oikeasti breikkaa isosti, niin kyllä se ohjelmatoimistossa huomataan.
 
Toinen asia on yleinen asenne näitä uusia bändejä kohtaan, joka johtuu ihan puhtaasti siitä, että myös ohjelmatoimistojen rostereille on paljon enemmän pyrkijöitä, kuin mitä on tilaa ottaa myytäviä bändejä. Kyse on työtavoista. Moni kokenut agentti on uransa alkuaikoina ollut mielestään paljon lojaalimpi bändejä kohtaan, jotka demojaan lähettävät päivästä toiseen. Sitten kun niitä demoja pamahtaa vuosien ajan yhä enemmän ja enemmän sähköpostiin ja perinteisen postin voimin myös toimistolle, moni ihminen laiskistuu. Etenkin kun oikean palautteen kirjoittaminen ei olekaan siinä vaiheessa kovin palkitsevaa, kun pahimmassa tapauksessa joku urpo haistattelee ammattilaisen kritiikille. Kyllä useimman agentin omatunto kolkuttaa ihan oikeasti sen takia ettei aina ole ihan perillä mitä alalla kokonaisuudessaan tapahtuu, mutta heidän ammattissaan on myös paljon tärkeämpiäkin osuuksia joihin panostettu työpanos tuottaa enemmän hyviä tuloksia firmalle.
 
Einherjar: Toinen mielenkiintoisuus sitten löytyy ostopuolelta. Siellä on tullut hoksattua, ettei bändiasioita pyörittävä tyyppi monestikaan ole edes paikalla keikkailtana, eikä siis hänelle tuleva palaute (työntekijät + harvoin yleisö) ole välttämättä erikoisen järkevää. On tullut jopa esiin tapauksia, joissa bändejä ravintolaan ostanut/ostava tyyppi ei edes ole varsinaisesti koko paikassa töissä, vaan pyörittää omaa bisnestään täysin toiselta paikkakunnalta.
Bändejä siis pyöritellään näkemättä totuutta. Siinä on sitten se vaara, että ne huonot bändit jopa pilaa paikan mainetta tulemalla uudelleen ja uudelleen keikalle. Hyviä bändejä paikassa ei nähdä välttämättä edes kahta kertaa vuodessa, vaikka budjetti voisi moisiin riittäisikin.
Sitten yksi asia on vielä, että tajuaako ostava osapuoli bändipuolesta yhtään mitään, mutta se nyt ehkä jätettäköön sikseen...
 
Tässä sama ongelma. Halukkaita bändejä on liikaa ja keikkabuukkaajan aika ihan oikeasti menee siihen keikkabuukkaamiseen. Toisinaan ollaan siinä onnellisessa tilanteessa, että keikkabuukkaaja toimii myös ravintolan baarimikkona ja näkee keikan jos työvuorolista suosii. Itse käyn keikoilla vähintään kolmesti viikossa ja en kyllä lähtis mollaamaan keikkapaikkojen työntekijöiden asiantuntemusta bändien tason arvioinnin suhteen. Kyselen missamani keikat henkilökunnalta ja lähes poikkeuksetta olen ollut tason suhteen samaa mieltä, keikkoja oppii kuuntelemaan kuuntelemalla.
 
Ravintolan kannalta keikkabuukkaajan on helppo tehdä päätöksiä illan myyntiluvuista, lipputulot kun pienemissä paikoissa lähes aina menee enimmäkseen artistille lippuriskin muodossa. Ei ole ravintolan kannalta oleellista paljonko jengiä on paikalla, vaan se, että paljonko se jengi juo. Enkä myöskään lähtisi arvostelemaan keikkabuukkaajien asennetta väliinpitämättömäksi artisteja kohtaan. Monille esimerkiksi artistien levynjulkkareiden tai kiertueiden mahdollistaminen on tärkeämpi valinta, vaikka samasta keikkapäivästä saattaisi kilpailla todennäköisesti taloudellisesti hieman kannattavampi vaihtoehto.
 

 
Itse muusikkona ja alalla toimivana yrittäjänä olen sitä mieltä, että suurin osa alan ammattilaisista on ihan oikeasti jengiä, jotka rakastaa bändejä ja musiikkia, mutta haluavat myös tehdä työnsä hyvin. Työkalut alan seuraamiseen ja oman työn tekemiseen ovat vaan parhaimmillaankin kehnot. Musiikkilehdet käsittelevät vain murto-osan artisteista, ja toisinaan juttu lehdessä ei ole menestyksen tae. Viime vuonna Suomessa n. 7,500 artistia sai keikan n. 500:ssä eri keikkapaikassa (tähän ei sisälly yksityistilaisuudet). Mitenköhän iso mahtaa olla kaikenkaikkiaan keikkaa hakeneiden bändien määrä? Entä millä mittarilla näistä pitäisi sitten pystyä olemaan perillä sen suhteen, että kuka on mitenkin iso ja kuka sitä kaljaa sitten myy? Keskittyminen varmoihin tärppeihin on tälläisellä alalla ehkä ihan ymmärrettävää?
 

 
EDIT: Hieman ketuttaa myös se median ja muiden kirjottelijoiden asenne kuvata musa-alan ammattilaisia artistien kustannuksella eläviksi onnenonkijoiksi, ainoastaan siksi, että isot tekijät mokailee toisinaan. Tässä keskustelussa homma on vielä käännetty ylösalasin: Myös harrastelijat on vihollisia, kun eivät suhtaudu musiikkiin ammattimaisesti. Moni tämän alan ammattilainen ei tee töitä alalla rahan vuoksi, vaan siksi, että saa tehdä töitä muiden siistien tyyppien kanssa joilla on hyvä asenne. En mäkään tätä firmaa perustanu eurot silmissä, vaan uskon rehellisesti, että hyvällä softalla voi tehdä live-musiikista (tai siis buukkausprosessista) ravintolalle oikeasti taloudellisesti kilpailukykyisemmän tuotteen verrattuna vaikkapa karaokeen, ja joo, ehkä sitten siinä ohessa osa muusikoista voi pyytää parempaa liksaa keikoistaan. Nostan itselleni liksaa sen verran, että sillä hädintuskin elää, mut ei haittaa kun alalla on tosi palkitsevaa olla.
 
Tässä kirjoituksessa edustan omia mielipiteitäni, enkä firmani, -Ahti Ahde