Klassinen ›

JET: Jazz-mies: Mitä mieltä olet tästä Schubertin liedistä? http://www.youtube.com/watch?v=rACDt1e1EWU
 
Et ois nyt jumalauta taas jatkanu tätä paskaa

sub zero: Et ois nyt jumalauta taas jatkanu tätä paskaa
 
Rakas zero, mitä paskaa? Anteeksi?

JET: Rakas zero, mitä paskaa? Anteeksi?
 
No minusta keskustelu, jossa jollekin klasaria dissaavalle yritetään pakkosyöttää klasaria ja katsoa sen reaktiot, tuntui lähinnä turhauttavalta.

Voi olla, että noista asetelmista keskustelu on paskaa. Mutta jazz-fanin suosikkisäveltäjä on Beethoven ja minä en osaa sijoittaa Beethovenia taidemusiikin viitekehyksen ulkopuolelle, vaan ineen. Schubert on kova mies ja jazz-miekkosenkin toivoisi snaijaavan sen.

Suurimmat säveltäjät genren mukaan lueteltuna. Lajittelut menee kyllä jossain määrin iloisesti päällekkäin.
 
Urkumusiikki - Bach. Tällä alalla herralla ei ole edes vakavaa kilpailijaa.
Kuoromusiikki - Bach. Passiot + kantaatit nostaa Bachin ykköseksi.
Soolosoitinmusiikki- Bach. Viulusonaatit ja partitat, sellosarjat, ranskalaiset ja englantilaiset sarjat jne.
Lied - Schubert.
Konsertot - Mozart. Ylivertainen pianokonsertoissa, viisi mainiota viulukonserttoa jne.
Sinfoniat - kaksoisvoitto Suomeen: Sibelius voittaa laadussa, Segerstam määrässä.
Kamarimusiikki - Joseph Haydn. Jousikvarteton "isä" + vähän tunnetut barytontriot.
Ooppera - tätä genreä en juuri kuuntele. Mozart, Verdi vai Wagner? Varhaisimmista kai vain Händel tulee lukuun.
Balettimusiikki - Tschaikovsky, kannoilla Stravinsky.

Bethoven tietysi.
Sibelius
Järvisen Heikki.
Bach.
Kemppasen Reijo.

Bachin Brandenburgilaiset ja kaksoisviulukonsertto nostavat tämän barokkiäijän suurimmaksi konserttosäveltäjäksi. Mozart on vasta toisiksi kovin konsertoissa.

Lisäyksenä:
 
Teatterimusiikki: Henry Purcell, kunniamaininta meidän Jannelle Myrsky-näyttämömusiikista.

megatherium: logiikka ontuu vain sikäli että mozart edusti täysklassismia ja oli soolosoitinkonserttomuodon nerokkaimpia kehittäjiä ja eksponentteja etenkin pianokonsertoissaan ja säveltäjistä ainoa joka näki ihmisen sieluun. henkilökohtaisesti koen bachginkin mmusiikin lähinnä museotavarana ja hyvänä viihteenä akakateemisen kontrapunktisen barokkiarkkitehtuurin edustajana monotemaattisuudessaan ja -rytmisyydessään.
 
Aivan sama miten koet Bachin, hän on suurin konserttosäveltäjä riippumatta houreistasi. Bach ja iso joukko säveltäjiä näki ihmisen sieluun, ja näkee. On totta, että Mozartin musiikki on kristallinkirkas kuva ihmisyydestä, mutta Mozart on vain yksi suurimmista säveltäjistä ja kalpenee monessa monelle.

JET: Aivan sama miten koet Bachin, hän on suurin konserttosäveltäjä riippumatta houreistasi. Bach ja iso joukko säveltäjiä näki ihmisen sieluun, ja näkee. On totta, että Mozartin musiikki on kristallinkirkas kuva ihmisyydestä, mutta Mozart on vain yksi suurimmista säveltäjistä ja kalpenee monessa monelle.
 
kalpeneeko monessa muulle? mille muulle?mistähän mahtaa johtua suomalaisten historiallisten säveltäjien jatkuva aliarvostus konserttielämässä sibeliuksen eduksi? Eiköhän näitä sibelius festivaaleja ole hieman liikaa joka vuosi suomessa kun meillä on sävelletty kosolti merkittävämpää, vaikuttavampaa kohottavampaa ja lumoavampaa sekä ammattitaitoisempaa ja modernimpaa musiikkia jo nuorellakin iällä. jonka voin todistaa todeksi.
 
mutta valitettavasti barokkimusioikki käsittelee vain yhtä affektia kerralla kun klassinen sävellys liikkuu vapaasti koko affektien asteikolla ja monotematiikan tilalle on tullut teemojen moninaisuus ja muodon käsittely ja melodia on vapautunut kaavamaisesta ja jäykästä kontrapunktisesta barokkiarkkitehtuurista yhsinvaltaisine fuugateemoineen rytmin irtautuessa hienosyiseen tematiikkaan ilmentyen uusina ja persoonallisina muotoratkaisuina ja tunnelmien kontrastisuutena.
 
ernst linkoa voi hyvin kutsua suomen mozartiksi ja hänen ulkonäössäänkin on havaitsevinaan huomattavaa yhdenmukaisuutta ja vastaavuutta nenän lihaksikkuuteen mozartia esittävissä öljyvärimaalauksissa.
 
lingon 3. ja 4. pianokonsertottojen ensi osa on sonaattimuotoinen. maskuliininen, klassisen ytimekäs pääteema johtaa kehittelyyn jo esittelyjaksossa. sivuteema on perinteiseen taaan dominantin sävellajissa, mutta karaktäärivastakohtaa ei sen maskuliinisuuden vuoksi synny, vaan lyyriset ja feminiiniset sävyt säästetään 2. osaan jossa näyttäytyy chopinin esikuva.
 
4. konserton alkuosa on puhdasta mozartia mutta diatoniikan keskellä poikkeamia vieraisiin sointuihin esiintyy prokofjevmaisessa rytmisessä ja tonaalisessa oikullisuudessaan pelkistettyä uusklassismia muodon käsittelyn paikallaan pysymisenä ja rapsodisuutena.

megatherium: kalpeneeko monessa muulle? mille muulle?
 
Nämähän ovat makuasioita, jonkun mielestä mahdollisesti aivan kaikessa jollekin, esim. Bachille.
 
Barokkimusiikki on suurenmoista.

JET: Nämähän ovat makuasioita, jonkun mielestä mahdollisesti aivan kaikessa jollekin, esim. Bachille.
 
Barokkimusiikki on suurenmoista.
 
nin jos mekaanisuus ja matemaattinen näpertely ovat hyveitä vaan ei emotionaalinen voima. missä aivoilla on szellainen yliomäärä että maailmasta tarkoituksetta syntyy puhdas selvä objektiivinen kuva on taipumusta nerouteen.

megatherium: nin jos mekaanisuus ja matemaattinen näpertely ovat hyveitä vaan ei emotionaalinen voima. missä aivoilla on szellainen yliomäärä että maailmasta tarkoituksetta syntyy puhdas selvä objektiivinen kuva on taipumusta nerouteen.
 
Jos sä et löydä Bachista emotionaalista voimaa niin se on yksinomaan sun menetykses.

mun mielestä kaikista paras klassinen säveltäjä on sipelius koska se on suomalainen

sellisti: Jos sä et löydä Bachista emotionaalista voimaa niin se on yksinomaan sun menetykses.
 
monorytmisyys, monotemaattisuus ja monoaffektisuus eivät kiehdo minua musiikillisina hyveinä sen enempää kuin akateemisen kontrapunktisen satsin ylivalta josta melodiakin onneksi sentään vapautui voittaen siten plastillisuudessa ja taipuisuudessa ja yksilöllisen tunneilmaisun ja rytmien ja teemojen moninaisuudessa sekä soinnullisessa ja soinnullisessa väririkkyydessä ja hienostuneisuudessa.
 
bachin musiikki maistuu teoreettiselta, tekotaitoiselta konemaiselta jumputukselta maentavaa kaavoihinsa kangistunutta museomusiikkia. joskus viihdyttävääkin. ja tottakai on hetkiä joita ei unohda.mutta taidekin sentään kehittyy eteenpäin. myöhäisromanttinnen musiikki ilmentää paljon hienovireisemmin sisäistä tunne-elämää. teknillininen briljanssi ja vankka käsityötaito eivät voi olla itsetarkoitus eivätkä korvaa sisäistä tunneilmaisua vaan vain tukevat sitä.
 
todella hienot säveltäjät toteuttavat musiikissaan efektejä ja visioita joilla ei yksinkertaisesti ole mitään tekemistä bachin edustaman akateemisen kontrapunktin kanssa vaikka vankka kontrapunktinen taito voi tukea soinnullista värkkyyttä ja ilmeikkyyttä 1900-luvun impressionistisemmassa ja uusklassisessa säveltaiteessa sekä sementoida musuiikillisen rakentee tiiviiksi polyfonialla. mutta tyylejä on niin paljon ja jokaisella on oikeutuksensa. sellaista välitöntä haltioitumise tunnetta joka salpaa hengityksen ja saa älyn mukaisia tahdonliikutuksen vastineita kiihoittaen huohottamaan ja tuntemaan rintakehässä polttavaa kipua en bachista ole kokenut. liian objektiivista musiikkia.

megatherium: monorytmisyys, monotemaattisuus ja monoaffektisuus eivät kiehdo minua musiikillisina hyveinä sen enempää kuin akateemisen kontrapunktisen satsin ylivalta josta melodiakin onneksi sentään vapautui voittaen siten plastillisuudessa ja taipuisuudessa ja yksilöllisen tunneilmaisun ja rytmien ja teemojen moninaisuudessa sekä soinnullisessa ja soinnullisessa väririkkyydessä ja hienostuneisuudessa.

 
Taidat tuntea Bachia kovin vähän... soitatko itse mitään?

gonza: Taidat tuntea Bachia kovin vähän... soitatko itse mitään?
 
saatan tunteakin mutta oletan kai maasalon tunteneen paremmin kun hän on edellä luettelemiani epiteettejä ja piirteitä bachista kirjoihin ja kansiin saanut.bach kuului teini-iän viehtymyksiini. jolloin musiikin tuntemukseni oli suurin piirtein yhtä rajallista kuin levy-yhtiöiden ohjelmistopolitiikka nykyään. siis varsin heikkoa ja vaatimatonta. berliozkin soitti vain nokkahuilua. mutta kuitenkin hän kuului siihen satavuotisperiodiin die kunst der fugen ja tristanin välillä jota kohtaan gould tuntee enintään ihailua mutta ei koskaan rakkautta. kuitenkin pitkän matkaa eteenpäin tai taaksepäin riippuen mitä tietä kuljemme kuljettuamme kohtaamme vasta puhtaan amatööritaidon. joten berliozki sentään osasi jotakin mozartin, been, mendelssohnin schubertin ja brahmsin ohella.
 
mutta professionalisti saikkolan karjala palaa sai minut huudahtamaan patarumpoupatterin tukemien vaskien jyhkeälläm fatalistisen soinnin täyttämässä 3. tempokaräktäärijaksossa hurmiossa i´m burning. kieltämättä lingon esittämä arietta bachia oikein bassoin saa tuntemaan täydemmin kuin bachin itsensä neutraalin objektiivinen taide koskaan joka on hyvin naamioitu esikuvan musiikillista tyyliä vastaavaksi. bachilla on kuitenkin sentimentaalinen puolensa jota en voi sietää mm. kantaateissaan joissa naiivi uskonnollinen julistus syäö säveltäjän musiikillista mielikuvitusta ja nerokkuutta. muutoin musiikki on kovin abstraktia kaanon ja fuugamuodoissaan ilman aistillista komplleksisen kromaattista myöhäisaromanttyista harmonista kieltä.
 
melartin muistuttaa fougstedtia säveltäjäluointeelktaan. kummallakin on herkkä lyyrinen puolensa ja monumentaalisempi polyfonise tyylin hallitsema sinfonikkoutensa. breitkopf & härtel julkaisi muutamia fougstedtin sinfonioita mutta niitä ei kyllä soiteta missään. saibelius on jätettä niiden rinnalla. mutta rahvaalle se kelpaa kuten ammattitaidoton roskaviihde yleensäkin.

tiitisen lista on nyt sitten vihdoin julkaistu. ja eipä ollut kovin yllättävä, olen vähän pettynyt
http://www.nrgm.fi/artikkelit/tiitisen-lista/

megatherium: bach kuului teini-iän viehtymyksiini. jolloin musiikin tuntemukseni oli suurin piirtein yhtä rajallista kuin levy-yhtiöiden ohjelmistopolitiikka nykyään. siis varsin heikkoa ja vaatimatonta
 
Ikävä kuulla että musiikin tuntemuksesi oli jo teini-iässä noin heikkoa ja vaatimatonta... soitatko itse mitään?
 
megatherium: muutoin musiikki on kovin abstraktia kaanon ja fuugamuodoissaan ilman aistillista komplleksisen kromaattista myöhäisaromanttyista harmonista kieltä.
 
Tunnet Bachia todella vähän... soitatko itse mitään?
 
megatherium: saibelius on jätettä niiden rinnalla. mutta rahvaalle se kelpaa kuten ammattitaidoton roskaviihde yleensäkin.
 
Asiantuntijan mittarilla?
 
Ovatko Mozartin oopperat sävelletty ei-rahvaalle? Kuulutko itse heihin? Ovatko ne ammattitaidotonta roskaviihdettä?... Soitatko itse mitään?