| Aihe: Ihanin soitintaja | 1 |
|---|
 JET
09.03.2011 15:42:17 | |
|
Kuka oli paras soitintaja?
HUOM., käytän ihaninta parhaan synonyyminä otsikossa. Ihanuus on siis millä tahansa tavalla ihanaa soitinnusta: vetoaa sinuun sitten runsas ja kouriva tai hento ja mystinen.
Tähän kysymykseen voi tulla vaikka mitä vastauksia, kun miettii että soitinnus on vain yksi juttu kauniissa sävellyksessä. Vastauksesi voi siis olla eri kuin ketjuun "Suurimmat säveltäjät" tai vaikkapa "Suuret muodot parhaiten hallinnut säveltäjä". :-)
Sijoitin gallupin klassiselle foorumille, mutta myös minkä tahansa muun musiikkityylin tai -perinteen säveltäjän saa mainita.
Entäpä pelkät pianosäveltäjät? Rajaisin heidät ulos tästä kysymyksestä, sillä hehän ovat - jos en erehdy - säveltäjiä, jotka eivät soitinna. |
 sellisti
13.03.2011 23:30:48 (muokattu 13.03.2011 23:30:57) | |
|
JET: Kuka oli paras soitintaja?
Tarkoitatko nyt lähinnä orkestrointia vai jotain muutakin soitintamista..?
"Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008) |
megatherium
15.03.2011 18:17:26 (muokattu 15.03.2011 18:25:26) | |
|
sellisti: Tarkoitatko nyt lähinnä orkestrointia vai jotain muutakin soitintamista..?
Ehkä hän tarkoittaa ravelin sointintajantaituruutta jonka perillisenä suomessa on usein mainittu uuno klami joka eräässä teoksessaan kirjoitti eräänlaisen tyylipastissin tunnetusta bolerosta..
Sinulle sellisti suosittelisin tutustumista puolivuosisataa kaupunginorkesterin sellistinä toimineen melartinin oppilaan furuhjelmin ikäpolveen kuuluneen albin öfverlundin sellolle kirjoitettuun kamarimusiikkituotantoon joka on tyyliltään sujuvaa klassis-romanttista satsia. oletko koskaan esittänyt tai kuullut sitä?, myös kvartettoja ja orkesterisarjoja on hän kirjoittanut. uskon että musiikin tärkeimmällä elementillä, romanttisella tunnevoimalla, joka ei jätä kylmäksi, on keskeinen sijansa hänen repertoaarissaan.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
|
megatherium: Sinulle sellisti suosittelisin tutustumista puolivuosisataa kaupunginorkesterin sellistinä toimineen melartinin oppilaan furuhjelmin ikäpolveen kuuluneen albin öfverlundin sellolle kirjoitettuun kamarimusiikkituotantoon joka on tyyliltään sujuvaa klassis-romanttista satsia. oletko koskaan esittänyt tai kuullut sitä?
Eipä ole koskaan tullut vastaan. Mikäpä ettei jos jostain löytyy.
"Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008) |
megatherium
19.03.2011 17:34:18 (muokattu 19.03.2011 17:37:04) | |
|
sellisti: Eipä ole koskaan tullut vastaan. Mikäpä ettei jos jostain löytyy.
Öfverlundin teosluettelo on ainakin melko laaja ja sex lätta stycken opus 121 mm. aamuherätys-nimisine osineen lienee melko esitettyä musiikkia erilaisille kamarimusiikikokoonpanoille soitinnettuna duosta triioon sellostemmoineen. orkesterimusikissaan hän viljelee ruotsinkielisten seutujen kansanmusiikkilainoja.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
JET
19.03.2011 18:13:05 | |
|
sellisti: Tarkoitatko nyt lähinnä orkestrointia vai jotain muutakin soitintamista..?
Orkestraatiota joo. |
JET
21.03.2011 13:33:00 | |
|
Eivätkö tyypit vastaa, koska on niin monia hyviä?
Mitä mieltä olette Brahmsista, raskas? Mozartista, kevyt? Beethovenista, ronski? Onko Bach täydellinen??? |
levesinet
21.03.2011 18:26:22 (muokattu 21.03.2011 23:12:29) | |
|
Akateeminen soitinmusiikki: Maurice Ravel, Igor Stravinski, Nikolai Tserepnin, Väinö Raitio...
Light music: Angela Morley
Laulumusiikin (mukaanlukien oopperan) sovitukset yhteistyössä pop/jazz-artistien kanssa: Michel Legrand, Gianni Ferrio, Don Sebesky
Kuoro: Pavel Tsesnokov
JET: Mitä mieltä olette Brahmsista, raskas? Mozartista, kevyt? Beethovenista, ronski? Onko Bach täydellinen???
Ennen 1900-lukua kuolleilla säveltäjillä oli vajavaisempi paletti käytössään. Venäläisestä Viiden ryhmästä se vasta alkaa, että "musiikki on väriä", niin kuin Raitio asian ilmaisi.
Entäpä pelkät pianosäveltäjät?
Sama ilmiö. Edes Chopin ei ehtinyt nauttia modernin flyygelin ajasta, toisin kuin esimerkiksi Debussy. Jos mennään ajassa kauas taaksepäin 1800-luvun viimeisistä vuosikymmenistä, niin kyseessä oli kovin erilainen instrumentti, ja jo pelkästään sen takia sen ajan säveltäjien aikaansaannokset eivät tarjoa nykypäivään parasta soinnillista hienostuneisuutta muutoin kuin sattuman ja taitavan tulkinnan kautta. Debussy kirjoitti tosi tarkkaan pianonuottinsa mutta nostan Ravelin hänen yläpuolelleen. Flyygeli on erittäin monipuolinen soolosoitin ja maailmassa on loistavia improvisoijia, jotka eivät puhtaaksikirjoita mielikuvituksellista ja soinniltaan rikasta musiikkiaan täsmällisiksi nuoteiksi. |
 baron
22.03.2011 22:46:21 (muokattu 22.03.2011 22:47:06) | |
|
levesinet:Debussy kirjoitti tosi tarkkaan pianonuottinsa mutta nostan Ravelin hänen yläpuolelleen.
Ai että Liszt ja Chopin kirjoittivat nuottinsa kuin juosten kustessa vähän sinne päin?
You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
levesinet
23.03.2011 01:08:18 (muokattu 23.03.2011 19:33:17) | |
|
baron: Ai että Liszt ja Chopin kirjoittivat nuottinsa kuin juosten kustessa vähän sinne päin?
Niin en väitä, vaan että Debussyn pedaalinkäyttö ja tuntuma flyygeliin ei olisi toteutunut parikymmentä vuotta aikaisemmilla koneistoilla.
Niin kuin ei myöskään jazzpianisti Erroll Garnerin esitykset olisi toimineet 1800-luvun alkupuolen soittimella
http://www.youtube.com/watch?v=P_tAU3GM9XI
Tuollaisen esityksen jälkeen esimerkiksi Heino Kasken Pankakoski kuulostaa ahdasmieliseltä ja mekaaniselta vaikka olisi taitavasti tulkittu.
Mun makuuni hienoin pianomusiikki perustuu siihen, että rytmin ja dynamiikan ja harmonian ja melodian rajat häilyvät ja musiikissa on samanaikaisesti useita tasoja etualasta taka-alaan. Parhaimmillaan se tarkoittaa paljon murtosointuja pedaalin kera ja dynaamisia vaihteluita ja tempon vaihteluita. Se ei ole vasaroitavaa marssimusiikkia tai perspektiivitöntä lättänää fuugaa (muutama tasa-arvoinen rinnakkainen melodia) tai klassistista yhden äänen sorminäppäryyttä. Ennemmin aaltoliikettä muutamassa rinnakkaisessa mittakaavassa ja harmoniaa ja flyygelin vapaasti värähtelevien kielten välistä resonanssia. Garner löysi kivasti tilaa tempuille hitaan swingin tahdissakin.
Debussy piti Chopinia ja Lisztiä suuressa arvossa ja sanoi soittaneensa sormensa puhki Chopinin as-duurietydiä. Debussyn pianomusiikki vaatii eli hyödyntää pidempään soivia ääniä kuin mihin Chopinin ajan soitin olisi taipunut.
Erard taisi olla Ravelille tutumpi valmistaja kuin Steinway. Jotkut kokeilevat vanhaa Erardia ihan vaan arvioidakseen originaaleja sointivärejä... mihin suuntaan pyrkiä kun soittaa modernilla vehkeellä.
http://www.youtube.com/watch?v=QizwftUab10
Staikka D:llä ja aika monella muullakin kuulostaisi paremmalta - rikkaampi sointi. ;) Garner hankki itselleen Baldwinin, Debussy suosi Bechsteinia. Chopinilla oli Pariisin-kodissaan Erardin ja Pleyelin flyygelit 1800-luvun alkupuolelta. |
megatherium
23.03.2011 18:21:32 (muokattu 23.03.2011 18:22:31) | |
|
chopin on minusta salonkimusiikkia. ei herätä intohimoja. samanlainen kansanmusiikivaikutteinen hahmo kuin sibelius omalla tavallaan vaikka ei käyttänyt suoria lainoja.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
JET
24.03.2011 15:01:21 | |
|
megatherium: chopin on minusta salonkimusiikkia. ei herätä intohimoja. samanlainen kansanmusiikivaikutteinen hahmo kuin sibelius omalla tavallaan vaikka ei käyttänyt suoria lainoja.
Chopin on nero, toista luokkaa säveltäjänä kuin Sibelius. |
megatherium
28.03.2011 18:18:16 (muokattu 28.03.2011 18:42:27) | |
|
JET: Chopin on nero, toista luokkaa säveltäjänä kuin Sibelius.
Jostain syystä kummankin musiikki jää minulle ulkonaiseksi, vieraaksi, melko etäiseksi ilman että kykenisin samastumaan siihen sydänjuuriani myöten ja kokisin tiedoitsemisen puhtaana subjektina säveltäjän teokseensa objektivoiman hengenpalon älyn puhtaalle kuvastimelle heijastuneena tahdonkiihotuksena. närppärää porvarillista salonkitaidetta. uskon kuitenkin joidenkin chopinin teosten kvaliteettiin joka vaikuttaa voimakaammin tunteisiin kuin sibeliuksen epäplastillisia ja triviaaleja sävelkulkuja teemoinaan viljelevä kotiseututaide. vallankumousetydi on eräs hieno esimerkki. Sibeliuksen kiistellyt ominaispiirteet eivät kuitenkaan estyäneet jouko tolosta käyttämästä muistumina il tempo largo osan aiheita kromaattista polyfoniaa viljelevässä 1-osaisessa sinfonian ääriosissa painopisteen ollessa burleskeja tanssirytmelä pursuavassa allegrossa sostakovitslaisittain. notku nuori neirsykäinen viittaa carl orffiin.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
