Muusikoiden.net
16.10.2018
 

Yleistä keskustelua musiikista »

Keskustelualueet | Lisää kirjoitus aiheeseen | HakuSäännöt & Ohjeet | FAQ | Kirjaudu sisään | Rekisteröidy

Aihe: Urautuminen
1 2 3
Bingo
07.03.2011 13:54:16
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Taitaa soittajilla ja taiteilijoilla yleensä olla aika yleinen ongelma, että tekeminen alkaa jossain vaiheessa toistamaan itseään. On ne hyväksi todettut maneerit, biisintekotavat, sointukulut yms. joita päätyy aina toistamaan, eikä tahdo enää päästä siihen tilaan missä pää tyhjenee kaikesta jo olevasta ja keskittyy vaan uuden luomiseen.
 
Niitä hetkiä jossa onnistuu syventymään tekemiseen niin hyvin että ajantaju lähtee ja homma soljuu eteenpäin kuin virran viemänä tuntuu tulevan vaan harvemmin. Ja niitä juttuja sitten taas toistaa 99% ajasta kunnes taas joskus saa ihmeellisen inspiraation..

Onko olemassa mitään keinoa tai tekniikoita millä välttää urautuminen ja päästä siihen inspiroituneeseen mielentilaan?
 
Vai pitääkö alkaa narkkaamaan tai ottaa Ismon neuvo ja kohtuuttomasti taas rakastua.
 
sax machine
07.03.2011 14:43:07
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Maailmasta löytyy loputtomasti hienoa musiikkia mistä voi ammentaa uusia ideoita. Itse ainakin haen inspiraatiota kuuntelemalla mahdollisimman paljon erilaista musiikkia.
 
damn u
07.03.2011 16:07:56
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bingo: Taitaa soittajilla ja taiteilijoilla yleensä olla aika yleinen ongelma, että tekeminen alkaa jossain vaiheessa toistamaan itseään. On ne hyväksi todettut maneerit, biisintekotavat, sointukulut yms. joita päätyy aina toistamaan, eikä tahdo enää päästä siihen tilaan missä pää tyhjenee kaikesta jo olevasta ja keskittyy vaan uuden luomiseen.
 
Niitä hetkiä jossa onnistuu syventymään tekemiseen niin hyvin että ajantaju lähtee ja homma soljuu eteenpäin kuin virran viemänä tuntuu tulevan vaan harvemmin. Ja niitä juttuja sitten taas toistaa 99% ajasta kunnes taas joskus saa ihmeellisen inspiraation..

Onko olemassa mitään keinoa tai tekniikoita millä välttää urautuminen ja päästä siihen inspiroituneeseen mielentilaan?
 
Vai pitääkö alkaa narkkaamaan tai ottaa Ismon neuvo ja kohtuuttomasti taas rakastua.

 
Kun tekee paljon luovaa työtä, on väistämättä sen tosiasian edessä että jokainen luomus ei voi olla mestariteos, eikä tarvitsekaan.
 
Uusiutuminen kyllä helpottuu jos voi tehdä ainakin osan asioista eri tavalla kuin ennen, eli esim. eri kokoonpanolle, käyttää säveltäessä eri soitinta (jos käyttää soitinta) jne.
 
Jos haluaa koko ajan tehdä niin tekee sitten välillä huonoa. Välillä tulee sitten parempaa.
 
Kuunteleminen on hyvä apu, samoin lenkkeily on todella hyvä.
 
LoudRevo
07.03.2011 17:54:50
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Luulenpa, että urautuminen on ihan joka elämän osa-aluella ongelmana. Ongelman ydinhän on siinä, että jotain suoritusta pitäs toistaa pitemmän aikaa, mut aina siihen ei jaksa keksiä mitään uutta. Ikään kuin tekee vain sen suorituksen muttei mitään muuta.
 
Tykkään termistä aspiraatio, eli sen sijaan että sitä liekkiä hakee sisältäpäin niin pitää katella vähän ympärilleen. Tähän sisältyy musiikki, elämänkerrat ja kaikki se joka voi antaa perspektiiviä siihen omaan juttuun. Muusikkona ehkä parasta on hakea uutta löpöä ihan vieraista genreistä tai muualta joka on sen oman ydinosaamisen ulkopuolella. Yrittäjänä luen paljon tarinoita muiden yrittäjien onnistumisista ja epäonnistumisista.
 
Myöskin kannattaa miettiä sitä omaa tapaa työskennellä. Jos esimerkiksi ammattimuusikkona tekee ainoastaan asiakas-projekteja niin se inspiraation kukka saattaa heposti kuolla. Eli mallia Googlen pojista joiden viikkotunneista 20% käytetään omaan näpräämiseen tuotekehityksen sijaan. Ei nyt ihan joka organisaatiolla ole varaa laittaa 20% tunneista muualle ku tuottamiseen, mutta jos nyt esimerkiksi musiikkia pitää tehdä, niin sille ihan pelkästään musiikille pitää omistaa aikaa, ilman tavotteita, deadlinejä ja muita ulkoisia tekijöitä! Kuunnelkaa bändi treenien sijaan vaikka levy joskus, ei aina tartte soittaa.
 
Mun viis senttiä,
-Ahti Ahde, LoudRevolution
 
Karipiirto
08.03.2011 18:40:29
Kotisivu       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Itse pääsin ongelmasta ainakin hetkeksi kun kokeilin säveltää eri soittimella. Piano on yllättävän simppeli soitin logiikaltaan vaikkei motoriikkani sen sujuvaan soittoon taivukaan. Lisäksi sillä pääsee melko vaivattomasti kiinni sellaisiinkin sointuihin, joiden metsästys kitaralla on kaltaiselleni ummikolle kuin ylämäkeen hiihtämistä. Luultavasti siinä vaiheessa kun alan tällä toistaa itseäni, etsin käsiini jonkun nokkahuilun tai muun ja katson mitä sillä saa aikaan. Toki pidän sen kitaran edelleen mukana mutta riffejä väsätessä sitä tuppaa tulemaan jotain maneereja, joten koitan tehdä kappaleita siten etten keskity jatkuvasti kitarariffiin vaan saatan esim kokeilla rakentaa vaikkapa bassokuvion päälle, koittaa tehdä jonkun sointukulun pohjaksi tai soittaa jonkinmoisen intron/melodian jollain tyystin muulla soittimella ja rakentaa siltä pohjalta. Itsensä toistaminen ahdistaa ainakin minua siinä määrin että pyrin tuulettamaan säännöllisesti pääkoppani. Se etu on bändissä että aina ei tarvitse värkätä yksin vaan joitain juttuja, joihin en jostain syystä keksi mitään, voin antaa työstettäväksi muille. Lisäksi kuuntelen musiikkia etsien jatkuvasti jotain kiinnostavaa ja itselleni uutta. Jos väsäisin yksikseni 30 vuotta putkeen antamatta kenenkään muun koskea mihinkään ja kuuntelematta mitään uutta musiikkia "pitääkseni mieleni puhtaana" ulkoisilta vaikutteilta, minut saisi ruoskituttaa välittömästi. :D
 
"Sä osaat purra ja raapia mutta tapella et kyllä osaa." - 7 vuotias serkuntyttö pikkusiskolleen mummoni 91 päivillä.
Kailis
08.03.2011 22:27:37
Musiikkinäyte       Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Huumeet. Mutta sitten se on lopullisesti, ikuisesti loppu.
 
Pistäkää hinta, jos jännittää niin liian korkea. Kalliita hinnasta voi tinkiä ja jos ei mene kaupaksi niin seuraavalla kierroksella vähän halvemmalla.
Ultrasonido
09.03.2011 10:39:09 (muokattu 09.03.2011 10:53:39)
      Linkitä kirjoitukseen Tulosta  

Bingo: Onko olemassa mitään keinoa tai tekniikoita millä välttää urautuminen ja päästä siihen inspiroituneeseen mielentilaan?
 
Loistava kysymys. Kyllä lapsenkaltaisen taitais tuossakin asiassa olla taivasten valtakunta sano. Itsekin tulee tuota mietittyä ja olen kuunnellut tarkkaan kun joku sanoo keinon keksineensä. Perinteisestihän moni taiteilija on hakeutunut yksinäisyyteen, kellariin tai luontoon. Nykyään näiden konstien tieteellisiä perusteluja on haettu siitä että kun aktivoidaan oikeaa aivopuoliskoa, eikä rationaalisempaa vasenta päästään paremmin luovaan tilaan. Betty Edwards on ainakin tehnyt jotain kirjoja aiheesta muistaakseni. Yksi tuttu taidemaalari sanoi maalaavansa aina huoneessa jossa ei ole kelloa, eikä pätkääkään tekstiä tai numeroita näkyvillä tai liikaa symmetrisiä elementtejä kuten palloja ja neliöitä, eikä myöskään kuuntele taustamusiikkia tai radiota kielellä jota ymmärtää. Ajatuksena tuo sama rationaalisten asioiden sulkeminen pois mielestä. Luonnossa esiintyvät muodothan vaikuttaa aivoihin ihan eri lailla kuin ihmisten tekemät rakennelmat. Samoin ihan eri lailla mieli reagoi nähdessään jotain uutta kuin nähdessään joka päivä tismalleen saman työmatkan ja lähikaupan. Liekö vuodenaikojen vaihtelu tässä suomalaisten taiteilijoiden puolella.
 
Sävellajin, parin nuotin tai soinnun arpominen jollain tavalla on tainnut olla aika tunnettu keino Mozartin ajasta lähtien. John Lennon taisi joskus tehdä sanoituksia leikaten eri lehdistä summissa paloja ja käyttäen niissä näkyviä sanoja ja lauseita pohjana. Empiirisesti tuota vaikutusta voi kokeilla pyytämällä ketä tahansa kirjoittamaan runo 3 minuutissa. Sitten jos saa runon tehtyä tai jos ei mitään synny, antaa kaksi satunnaista sanaa, ja pyytää kirjoittamaan vaikka 10 sanan runo joka sisältää nuo kaksi sanaa. Jälkimmäisellä metodilla lähes jokainen saa runon helposti aikaiseksi ja vieläpä nopeammin. Ja jos ei ole paljon runoja kirjoittanut, se saattaa olla myös paljon omaperäisempi kuin se eka vapaasti tehty runo.
 
Oma kokemukseni on se että kaikki asioiden eri lailla kuin yleensä tekeminen ja miettiminen päivän aikana edistää uusia ideoita. Tässä tulee tietysti rajansa vastaan sille mikä on yleisesti hyväksyttyä mutta sen ei saa antaa rajoittaa liikaa. Käytä veistä lusikkana, Mieti mitä ääniä joku muu(aivan kuka tahansa) soittaisi tiettyyn kohtaan, keksi sanoille uusia merkityksiä, keksi nuoteille persoonallisuuksia, käännä puolivalmis säkeistö takaperin, käytä hattuja tohveleina. Voi vaikka miettiä mitä maneereita on musiikin tekemiseen muodostunut ja sitten miettiä mikä olisi niiden vastakohta, tai että voisiko niitä maneereja jotenkin korostaa aivan yli, Kaikkea sellasta abstraktia. Bändikämpälle voi pultata sohvan kattoon ja kattolampun lattiaan...
 
Jos soittimesta katkeaa kieli tai pari, kannattaa sitä soitella päivä tai pari vajailla kielillä(jos mahdollista) voi tulla ideoita. Komppaan myös tuota monenlaisen musiikin kuuntelua, vaikutteita tulee imeä jatkuvasti, luovuus on kuitenkin yleensä enempi asioiden uudelleen järjestelyä kuin tyhjästä tekemistä. Siksi niitä asioita pitää kuulla, jotta voi järjestellä. Aika paljon aiheesta on kirjoitettu joten kannatta myös lukea luovasta ajattelusta. Varmaan tärkeintä olla näissäkään konsteissa urautumatta, vaan löytää aina uusia näkökulmia.
 
En tiedä vastasiko kysymyksesi yhtään tähän vastaukseeni mutta kerron kuitenkin vielä tämän:
 
Eräs kirjailija muisteli lapsuuttaan ja sanoi että äitinsä sanoi häne