Aihe: Mozartin pianokonsertot - 3 levytyksen vertailu
1
Ondine
20.02.2011 21:10:15
Brendel on kyllä kingi. Tuubista löytyy mielenkiintoinen henkilökuva Man & Mask, en tiedä onkohan Teema koskaan näyttänyt?
 
Viimeinen, B-duuri-konsertto on sellainen salaviisas biisi, en nyt kevyeksikään sanoisi. D-molli nro 20 on paras. Ehkä.
 
Tempo on muuten lainasana ja taipuu tempo, tempon, tempossa. Niih.
kaakari
02.03.2011 10:14:03
Olet oikeassa, Mozartin viimeinen 27. konsertto (Kv 595) on kyllä hyvää musiikkia. En kuitenkaan lukisi sitä aivan parhaiden konserttojen veroiseksi. "Kruunajaiskonsertto" nr. 26 on harvinaisen köyhä teos ollakseen Mozartin kynästä. Nerolla taisi olla huono päivä sitä säveltäessään.
 
Muistan jostain lukeneeni, että Alfred Brendel on pianistina pääasiassa itseoppinut. Hän ei ole käynyt akatemioita tai konservatorioita. Niin tai näin, mutta Brendel on merkinnyt wieniläisklassiselle pianomusiikille samaa mitä Fischer-Dieskau liedille. Eräänlainen mittakeppi, jolla arvioida muiden työn laatua.
megatherium
02.03.2011 18:07:03 (muokattu 02.03.2011 18:17:06)
Enpä sanoisi niinkään että kaikki konsertot kauttaaltaan olisivat mestariteoksia edes vuosilta 1784-5, kuten jo paradiselle sävelletty 18, B-duuri, kv 456 osoittaa jonka ääriosia on sanottu pieniksi ja hauraiksi ja koko konserttoa leikkikalukonsertoksi g-molli sinfoniaan tragiikkaan viittaavasta ja ennakoivasta keskiosasta huolimatta, vaikka mozartilla on myös sovinnaisemmissa osissa konstinsa kyetä muuttamaan kaikki tavanomainen kiinnostavaksi.
 
myös esim. 14. es-duuri kv 449 kuuluu suuriin konserttoihin mutta myöhempi 22. es-duuri kv 482 on miltei keskiosansa varassa vaikka ensiosaa kutsutaankin klassisen orkesterisoitinnuksen parhaaksi oppikirjaksi mutta palaa jossain määrin galantin konserton rakenteellisille linjoille, kuten vielä selvemmin kruunajaiskonsertossa 26. kv 537 jossa mozart halusi jälleen miellyttää wienin aristokraattista yleisöä ja valloittaa sen suosion takaisin vanhalla sotaratsullaan. siitä tulikin varsin suosittu mutta mozartin käyrä oli jo laskemassa.
Ihmiskunnan historia on taiteellisen luomisen, vaan ei uskonsotien ja poliittisen vallankäytön historiaa
kaakari
04.03.2011 12:34:40
18.konserton suurenmoinen hidas osaa korvaa minulle reunaosien keveyden.
kaakari
21.06.2011 07:39:30
Tulin kuunnelleeksi Mozartin pianokonserttojen klassikkolevytyksen, unkarilaisen Geza Andan yhdessä Camerata Academica des Salzburger Mozarteums orkesterin kanssa vuosina 1961-1969 tekemän paketin. Andan levytys oli ensimmäinen pianokonserttojen kokonaislevytys. Anda toimi sekä pianistina että kapellimestarina ollen tässäkin suhteessa edelläkävijä. Kuinka pioneeri pärjää vertailussa?
Hyvin, pienin varauksin. Parasta tässä levytyksessä on kameradie soittajan ja orkesterin välillä. Molemmat tuntevat toisensa ja tämän musiikin taskunpohjia myöten. Kuunnelkaapa vaikka miten Anda ja Camerata luovat musiikkia 15. tai 16. konserton alkuosissa. Camerata Mozarteum on juuri oikean kokoinen ja kuuloinen Mozartin konserttoihin. Geza Anda soittaa spontaanisti ja puhtaasti. Sekä pianisti että orkesteri tuntuvat nauttivan yhdessä soittamisesta. Parhaimmillaan nämä esitykset ovat mozartmaisinta Mozartia mitä olen kuullut.
 
Heikkouksiakin löytyy. Orkesteri tyytyy joissain konsertoissa vain säestämään Andaa, kun sen pitäisi aktiivisesti luoda musiikkia. Tämä on kapellimestarittomien esitysten yleinen ongelma. Pianisti/kapellimestari ei ehdi johtaa kunnolla kun hänen pitää soittaa. Toiseksi Anda soittaa joskus hieman pliisusti ja anonyymisti ainakin verrattuna nykyisiin periodisoitinesityksiin Mozartin konsertoista. Kolmanneksi Andakin sortuu liian nopeisiin tempoihin etenkin konserttojen päätösosissa.
Kaiken kaikkiaan Anda levytys on ehdottomasti tutustumisen arvoinen. Deutsche Grammophon on julkaissut sen edullisena uusintapainoksena.
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)