| Aihe: Mainitse piirteitä, jotka heikentävät klasari-uskottavuutta | 1 |
|---|
|
Mainitse piirteitä, jotka heikentävät klasari-uskottavuutta
a gypsy woman told my mother before i was born you have a boy chile comin' gonna be alemman tason mies | |
sub zero: Mainitse piirteitä, jotka heikentävät klasari-uskottavuutta
Luovuuden peikko varmaan vaanii meitä telaketjuklasareitakin aina nurkan takana!!
I'd sell my sister to whorehouse rather than play a Korean guitar. |  sellisti
26.12.2010 21:41:43 (muokattu 26.12.2010 21:42:43) | |
|
Haha..! Tää voikin olla vaikeempi kuin vastaava rock-ketju. Etenkin kun klasarimuusikollekin ja -säveltäjälle tuntuu olevan eduksi jos jonkinlainen cross-over.
Vanhan liiton tyypit on aina kovasti kieroon katsoneet kun olen vakavalla naamalla kertonut rock-harrastuksestani. Heidän silmissään mun klasariuskottavuus on varmaan siinä vaiheessa rapissut, mutta siitä en ole erityisen huolissani.
En tiedä onko tässä kyse ihan klasariuskottavuudesta, mutta aina toisinaan klasarilaulajien pitää pyrkiä osoittamaan että he pystyvät laulamaan myös muita tyylejä uskottavasti. Joidenkin kohdalla se onnistuu paremmin, joidenkin kohdalla huonommin. Viimeksi törmäsin pieniin uskottavuusongelmiin Renee Flemingin kohdalla, joka eilen televisiossa tulkitsi ensin ooppera-aarioita ja sen jälkeen kevyttä musiikkia, osoittaen olevansa ensinmainitussa - ei ihme - huomattavasti luontevammin kotonaan, vaikka oli omien sanojensa mukaan oikein huolellisesti tutkinut miten sitä kevyttä oikein pitäisi laulaa.
samueld: Luovuuden peikko varmaan vaanii meitä telaketjuklasareitakin aina nurkan takana!!
Niinpä, vaikka sitä koulutuksella kovasti on pyritty tappamaan!!
"Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008) | |
sellisti: Vanhan liiton tyypit on aina kovasti kieroon katsoneet kun olen vakavalla naamalla kertonut rock-harrastuksestani. Heidän silmissään mun klasariuskottavuus on varmaan siinä vaiheessa rapissut, mutta siitä en ole erityisen huolissani.
Tämä tuli itselläkin heti mieleen kun otsikkoa vilkaisin, siltä tuntuu että rockmusiikin suurkuluttajan on helpompi laajentaa klasarin puolelle muiden rokkareiden silmissä kuin klasaristin rockin puolelle muiden klasaristien silmissä. Mutta toki Avanti!:n ajoista lähtien on nykyinen sukupolvi varmasti muuttanut tätäkin näkemystä jossain määrin.
Silloin joskus kun vielä kävin klasarikonserteissa niin pukeutumisellanihan (huppari & farkut) saatoin merkittävästi vähentää klasariuskottavuutta. Mutta ehkä tämäkin "kumous" alkaa ulottua jo solisteihinkin pikkuhiljaa: http://www.youtube.com/watch?v=KaQeQoAjdj4
se on toi seurustelu approval merkki mikä on näkyvillä vaan naisille -Suisiideri/
onks se suihinotto jos nainen imee kiveksiä 10 minuuttia ja menee kutomaan sukkaa? -laakeri/
oli poka kurssijuhlassaki nii aurinkoista -Ianuarius/ |  levesinet
27.12.2010 15:16:32 (muokattu 27.12.2010 19:19:42) | |
|
Klasariuskottavuutta heikentävät:
- (säveltäjän) elossaolo
- rytmitaju(n soveltaminen)
- suvaitsevaisuus useita musiikkikulttuureja kohtaan
- mikä tahansa (minkä tahansa aikakauden) nuorisokulttuuriin viittaava ulkomusiikillinen piirre
- wieniläisklassismin pyhitettyjen mestariteosten kriittinen arviointi
- etiketin tai abstraktin muodon rikkominen
Huvittavia piirteitä, jotka ylläpitävät suomalaista klasariuskottavuutta:
Jos säveltäjä on elossa, häneen ei voi suhtautua todella vakavasti.
Sinfoniaorkesterin laajentaminen rytmisoittimilla on tuomittavaa.
Afrikkalaisperäinen rytmiikka on ärsyttävää ja epäilemättä ala-arvoista, koska wieniläisklassismissa sellaista ei kuule ja hyvä niin.
Vanessa Mae ja Linda Lampenius soittavat kyykyssä ja pukeutuvat vulgaaristi, joten heidän täytyy olla kehnoja viulisteja.
Pianokonserttojen yksittäisiä osia (yleensä adagioita) ei saa esittää muista osista erillään, koska se loukkaisi abstraktia konserttomuotoa; se joka soittaa tai johtaa vain konserton yksittäistä osaa on rappiollinen ja epäklassinen muusikko. Niin kuin sinfonia, joka ei ala allegrolla, on kerettiläinen.
Bach, Händel, Haydn, Mozart, Schubert, Beethoven, ehkä myös Brahms - olivat suuria säveltäjiä. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Se joka väittää muuta ei voi olla klassisen musiikin ystävä.
Vivaldi, Verdi, Tsaikovski, Wagner - hyväksytään täydentämään ohjelmistoa; sitten kun on käynyt riittävän monta kymmentä vuotta kausikortilla kuulemassa klassikkoja, on sallittua tuoda julki henkilökohtaiset mieltymyksensä tai moitteensa näitä sekundäärisiä säveltäjiä kohtaan.
Lisäksi on sallittua kuunnella Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonsertti ja siihen sisältyvä Tonava kaunoinen Mozart-kuulia nauttien; kukapa tosi klasari ei kuuntelisi nautinnolla Berliinin ja Wienin filharmonikkojen perinteistä ohjelmistoa?
Beethovenin jälkeen sävelletty musiikki - aina epäilyttävää, eikö totta?
Maailmansotien jälkeen sävelletty musiikki - käsittämätöntä "modernia" mössöä, ei sellainen ole klassista!
Ennen Bachia sävelletty musiikki - eihän ennen Bachia ollut suuria säveltäjiä (tässä vaiheessa tosi klasari unohtaa Vivaldin, ja vaikka muistaisikin niin kirjoittamaton sääntö kehottaa jättämään mainitsematta kansalaisuudeltaan arveluttavan sekundäärisen säveltäjän; muista barokin tai renessanssin nimistä ei ole havaintoakaan, paitsi ehkä Albinonista, joka on ööh säveltänyt geemolliadagion jota on aiiina soitettu hautajaisissa...).
Suuret ranskalaiset säveltäjät - sellaisia ei ole, taitaa olla epämusikaalista kansaa kerta kaikkiaan.
Suuret englantilaiset säveltäjät - sellaisia ei ole, turhaan yrittävät omia saksalaisen Händelin itselleen.
Suuret amerikkalaiset säveltäjät - sellaisia ei ole, pitäkööt Hollywoodinsa, viihdemusiikkinsa ja jazzinsa.
Suuret espanjalaiset säveltäjät - sellaisia ei ole, rämpyttäkööt kitaraansa tuskaa ulvoen.
Suuret italialaiset säveltäjät - heitä on vain oopperan saralla; välimerellinen temperamentti selvästi estää Suurten SäveltäjäNerojen kehittymisen...
Suuret venäläiset säveltäjät - (pitkä epäröivä hiljaisuus) Jaa, ehkä tohdimme paljastaa nauttineemme niistä ja niistä Tsaikovskin teoksista niiden ja niiden tulkitsemina...
Sibelius? - Suurin suomalainen säveltäjä! (Ja sen pituinen se.)
Hehheh
Siki-Siki: + Sibeliusta voi soittaa ja johtaa oikein ainoastaan suomalainen sinfoniaorkesteri ja kapellimestari - Ulkomaan pellet painukoon suomalaisuuden ääreltä helvettiin!
Joo, maassa maan tavalla! Musiikkia, jollaista ei koskaan kuule Suomessa:
Robert Farnon, British light music, väliinputoaja, liian kevyttä taidemusiikiksi
http://www.youtube.com/watch?v=nFJHcnhsirQ
Suomessa toimii vain yksi viihdemusiikkiin suuntautunut ammattilaistason sinfoniaorkesteri, mutta sen ohjelma on täynnä täkäläistä iskelmää, mikä on ihan ymmärrettävää.
Villa-Lobos ja kielletyt perkussiot
http://www.youtube.com/watch?v=7UnVmG-DDhY
http://www.youtube.com/watch?v=UOGKSCmbCWk | |
levesinet: Sibelius? - Suurin suomalainen säveltäjä!
+ Sibeliusta voi soittaa ja johtaa oikein ainoastaan suomalainen sinfoniaorkesteri ja kapellimestari - Ulkomaan pellet painukoon suomalaisuuden ääreltä helvettiin!
se on toi seurustelu approval merkki mikä on näkyvillä vaan naisille -Suisiideri/
onks se suihinotto jos nainen imee kiveksiä 10 minuuttia ja menee kutomaan sukkaa? -laakeri/
oli poka kurssijuhlassaki nii aurinkoista -Ianuarius/ |  hörhö
27.12.2010 23:54:01 (muokattu 27.12.2010 23:54:36) | |
|
levesinet: Klasariuskottavuutta heikentävät:
- (säveltäjän) elossaolo
Kyllä mun käsittääkseni eläviä säveltäjiä arvostetaan ihan yleisesti.
Bach, Händel, Haydn, Mozart, Schubert, Beethoven, ehkä myös Brahms - olivat suuria säveltäjiä. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Se joka väittää muuta ei voi olla klassisen musiikin ystävä.
Vivaldi, Verdi, Tsaikovski, Wagner - hyväksytään täydentämään ohjelmistoa; sitten kun on käynyt riittävän monta kymmentä vuotta kausikortilla kuulemassa klassikkoja, on sallittua tuoda julki henkilökohtaiset mieltymyksensä tai moitteensa näitä sekundäärisiä säveltäjiä kohtaan.
Tämä kuulostaa tutulta.
Beethovenin jälkeen sävelletty musiikki - aina epäilyttävää, eikö totta?
Maailmansotien jälkeen sävelletty musiikki - käsittämätöntä "modernia" mössöä, ei sellainen ole klassista!
En ole klasaripiireissä ihan hirveästi törmännyt tällaiseen käsitykseen. Ohjelmistoon uutta musiikkia valitaan siksi, ettei se vaan vedä massayleisöä kuten Mozartit.
Only sick music makes money today - Friedrich Nietzsche 1844-1900 | |
levesinet: Klasariuskottavuutta heikentävät:
- (säveltäjän) elossaolo
- rytmitaju(n soveltaminen)
- suvaitsevaisuus useita musiikkikulttuureja kohtaan
- mikä tahansa (minkä tahansa aikakauden) nuorisokulttuuriin viittaava ulkomusiikillinen piirre
- wieniläisklassismin pyhitettyjen mestariteosten kriittinen arviointi
- etiketin tai abstraktin muodon rikkominen ...
Repeilin joillekin kohdille: hauska kirjoitus, jossa totuudenjyviäkin. Ehkä olen itsekin aikoinaan ajanut vähän mustavalkoista käsitystä taidemusiikista, vaikka en kuitenkaan ihan tuossa määrin - enkä usko, että moni muukaan ihan noin paljon. "Kovakalloisten" päiden yhteenlyönnistä voisi syntyäkin edellisen kaltainen lista.
Jos säveltäjä on elossa, häneen ei voi suhtautua todella vakavasti.
Olisiko tuo vähitellen muuttumassa, kun tiedon määrä maailmassa lisääntyy? Eiks Rautavaaraan, Saariahoon ja co. suhtauduta jo vakavasti?
Vanessa Mae ja Linda Lampenius soittavat kyykyssä ja pukeutuvat vulgaaristi, joten heidän täytyy olla kehnoja viulisteja.
Eivät ehkä kehnoja, mutteivät ensimmäistäkään luokkaa, jota heidän sijaan on tarjolla yllin kyllin.
Bach, Händel, Haydn, Mozart, Schubert, Beethoven, ehkä myös Brahms - olivat suuria säveltäjiä. Näin on aina ollut ja näin tulee aina olemaan. Se joka väittää muuta ei voi olla klassisen musiikin ystävä.
Ko. säveltäjät ovat käyneet läpi kriittisen katsannon monelta taholta. Toki yhä sopii kritisoida. Suuria säveltäjiähän on satoja, joista pieni osa saksalaista koulukuntaa, mikä ei tietenkään vähennä "saksalaisten" perinteikkään korkealle kehittyneen kulttuurin arvoa.
Lisäksi on sallittua kuunnella Wienin filharmonikkojen uudenvuodenkonsertti ja siihen sisältyvä Tonava kaunoinen Mozart-kuulia nauttien; kukapa tosi klasari ei kuuntelisi nautinnolla Berliinin ja Wienin filharmonikkojen perinteistä ohjelmistoa.
No mikäpä jottei - heti perään voikin tosin ottaa annoksen Lulua. Siis Bergin. Ai niin, mutta sekin on niin wieniläistä.
Beethovenin jälkeen sävelletty musiikki - aina epäilyttävää, eikö totta?
Maailmansotien jälkeen sävelletty musiikki - käsittämätöntä "modernia" mössöä, ei sellainen ole klassista!
On siellä sitä mössöäkin (esim. Cage ja moni muu), minkä vuoksi on syytä olla epäileväinenkin. Mutta aivan yhtä lailla barokkia ja renessanssia löytyy moneen junaan (tuolloin mm. imitointi kehnompilahjaisten vitsauksena). Boulez joutukoon lunastamaan paikkansa (hetkessä se ei käy) siinä missä Bachkin, jonka aseman eräänä kaikkien aikojen loistavimmista muusikoista voi nähdä enemmän tai vähemmän vakiintuneen.
Ennen Bachia sävelletty musiikki - eihän ennen Bachia ollut suuria säveltäjiä
Ehkä ei ihan niin suuria. Vai oisko joku joukosta Byrd, Tallis, Josquin, Hildegard, Palestrina, Monteverdi, Lassus, Gesualdo, Pérotin? Vai vielä joku muu? Sano sää, kuka on suurempi kuin Bach. Saa sanoa Bachin jälkeisiäkin hemmoja, jos ei keksi muita.
paitsi ehkä Albinonista, joka on ööh säveltänyt geemolliadagion jota on aiiina soitettu hautajaisissa...
Albinoni sävels kaikkee muutakin kivaa, onneks ees toi adagio tunnetaan, ehkä se rohkaisee kuuntelemaan vaikka oboekonserttoja.
Suuret ranskalaiset säveltäjät - sellaisia ei ole, taitaa olla epämusikaalista kansaa kerta kaikkiaan.
Onhan nuita vaikka miten. Ei ois tarvittu ees Debussytä ja Ravelia. Kuka tommosta ees väittää? En oo törmännyt.
Suuret englantilaiset säveltäjät - sellaisia ei ole, turhaan yrittävät omia saksalaisen Händelin itselleen.
No sen voin kertoa, että Elgaria en tällä hetkellä suurimpiin laske. Pitänee kuunnella enemmän ja laajemmin, jos vaikka mieli muuttuisi. Mutta muuten: Byrd, Tallis, Purcell, Boyce, Delius, Vaughan Williams, Britten - to name but a few.
Suuret amerikkalaiset säveltäjät - sellaisia ei ole, pitäkööt Hollywoodinsa, viihdemusiikkinsa ja jazzinsa.
Coplandin, Gershwinin ja Barberin ym. lisäksi soisi tunnettavan esim. amerikkalaisia sinfonikkoja. Amerikkalaisuus tuntuu olevan joissakin taidemusiikkipiireissä rasite.
Suuret espanjalaiset säveltäjät - sellaisia ei ole, rämpyttäkööt kitaraansa tuskaa ulvoen.
Mulla ainakin nimet Albéniz, de Falla ja Granados soittavat heti hälytyskelloja. Kuinka teillä muilla?
Suuret italialaiset säveltäjät - heitä on vain oopperan saralla; välimerellinen temperamentti selvästi estää Suurten SäveltäjäNerojen kehittymisen...
Puccinihan on Nero, muut kuuluisimman pään it. oopperasäveltäjät eivät mielestäni niinkään. Ja barokkinimet Italiassa aika kovia, mm. Scarlattit. Mitenkäs esim. Respighi tai Busoni, ovatko ansaitusti vähän marginaalissa?
Suuret venäläiset säveltäjät - (pitkä epäröivä hiljaisuus) Jaa, ehkä tohdimme paljastaa nauttineemme niistä ja niistä Tsaikovskin teoksista niiden ja niiden tulkitsemina...
Ei missään nimessä näin. Puhutaanko tällaista missään? Venäjähän on 1800-1900-lukujen mahtavimpia musiikkikulttuureita.
Sibelius? - Suurin suomalainen säveltäjä! (Ja sen pituinen se.)
Tässä suurimpia totuudenjyviä. Häpeän tätä. Onneksi Madetoja, Melartin, Klami & co. tulevat vähitellen olemaan yhä kovemmassa huudossa. Arvokasta työtä heidän puolestaan tehdään jatkuvasti. Melartinin jousikvartettoja viime aikoina kuunnelleena taidan liittyä miehen nimeä kantavaan ja elämäntyötään edistävään seuraan. Liittykää tekin. |  sub zero
28.12.2010 09:24:13 (muokattu 28.12.2010 09:24:35) | |
|
Moz-Art: Albinoni sävels kaikkee muutakin kivaa, onneks ees toi adagio tunnetaan, ehkä se rohkaisee kuuntelemaan vaikka oboekonserttoja.
Remo Giazotto niminen musiikintutkija väitti löytäneensä Albionin Adagion nuotit Dresdenistä Toisen maailmansodan jälkeen, mutta mitään tarkempia todisteita tapahtumasta eikä itse alkuperäisiä nuotteja ole löytynyt, joten pidetään lähes varmana, että Giazotto on säveltänyt melodian itse.
a gypsy woman told my mother before i was born you have a boy chile comin' gonna be alemman tason mies | levesinet
28.12.2010 12:13:06 (muokattu 28.12.2010 15:35:36) | |
|
Moz-Art: Repeilin joillekin kohdille: hauska kirjoitus, jossa totuudenjyviäkin. Ehkä olen itsekin aikoinaan ajanut vähän mustavalkoista käsitystä taidemusiikista, vaikka en kuitenkaan ihan tuossa määrin - enkä usko, että moni muukaan ihan noin paljon. "Kovakalloisten" päiden yhteenlyönnistä voisi syntyäkin edellisen kaltainen lista.
Luettelin karrikoiden erään iäkkään tuttavani sanomisia vuosien varrelta. Hän käy kuuntelemassa myös metallimusiikkia poikiensa kanssa. Hyvä tyyppi, ei siinä mitään. :)
Moz-Art: Sano sää, kuka on suurempi kuin Bach.
En mää.
levesinet 03.10.2008 19.38.33: Bach.
En mä silti jaksa kuunnella sitä. | Thevisa
02.01.2011 01:03:09 (muokattu 02.01.2011 01:04:34) | |
|
levesinet: paitsi ehkä Albinonista, joka on ööh säveltänyt geemolliadagion jota on aiiina soitettu hautajaisissa...
Tutkippa tuota teosta vähän Wikipeediasta, ja postaa ilmeesi kun klasari-uskottavuutesi romahti kuin muodoton moderni teos kliimaksissaan.
EDIT: Jaahas, tuostahan huomautettiinkin jo. | |
sub zero: Remo Giazotto niminen musiikintutkija väitti löytäneensä Albionin Adagion nuotit Dresdenistä Toisen maailmansodan jälkeen, mutta mitään tarkempia todisteita tapahtumasta eikä itse alkuperäisiä nuotteja ole löytynyt, joten pidetään lähes varmana, että Giazotto on säveltänyt melodian itse.
Useissa lähteissä ollaan esitetty, että tuo sävellys olisi osittain Albinonin käsialaa. Mutta näin siis tuskin on. Hauskaa, että Deutsche Grammophonin ynnä muiden kuuluisien levymerkkien julkaisuja myöten jatkuvasti levitetään sanomaa "Albinonin Adagiosta". Miehen nimi ja maine lepää liikaa tuon päällä, vaikka tarjolla esitettäväksi ja kuunneltavaksi olisi esimerkiksi konserttoja.
Myös mm. J.S.Bachin Toccatan&Fuugan BWV 565 autenttisuutta on kyseenalaistettu eri perustein. Tuskin voidaan osoittaa mitään täysin varmaa puolesta tai vastaan. Onhan kyseessä poikkeuksellisen loistava sävellys (miksi ei siis Bachia?), vaikka teoksessa on sävellysteknisiä "outouksia/yksinkertaisuuksia", joita ei välttämättä heti liitettäisi suureen mestariin. Teillä näkemyksiä asiaan? | sellisti
02.01.2011 12:11:27 (muokattu 02.01.2011 12:15:01) | |
|
Moz-Art: Useissa lähteissä ollaan esitetty, että tuo sävellys olisi osittain Albinonin käsialaa. Mutta näin siis tuskin on. Hauskaa, että Deutsche Grammophonin ynnä muiden kuuluisien levymerkkien julkaisuja myöten jatkuvasti levitetään sanomaa "Albinonin Adagiosta". Miehen nimi ja maine lepää liikaa tuon päällä, vaikka tarjolla esitettäväksi ja kuunneltavaksi olisi esimerkiksi konserttoja.
Vastaavanlainen, hieman vähemmän tunnettu esimerkki on J. Chr. Bachin sellokonsertto, jonka säveltäjäksi paljastui sen "löytäjä" Henri Casadesus joskus 1900-luvun puolivälissä. Siitä huolimatta konserttiohjelmissa tykätään puhua ennemmin J. Chr. Bachin konsertosta kuin H. Casadesus'n konsertosta J. Chr. Bachin tyyliin. Onhan se hienompi niin, eikä se suuri yleisö kuitenkaan tajuaisi että mikä Casadesus tai mikä Giazotto.
Myös mm. J.S.Bachin Toccatan&Fuugan BWV 565 autenttisuutta on kyseenalaistettu eri perustein. Tuskin voidaan osoittaa mitään täysin varmaa puolesta tai vastaan. Onhan kyseessä poikkeuksellisen loistava sävellys (miksi ei siis Bachia?), vaikka teoksessa on sävellysteknisiä "outouksia/yksinkertaisuuksia", joita ei välttämättä heti liitettäisi suureen mestariin. Teillä näkemyksiä asiaan?
Onko tämä nyt siis se "kuuluisa" d-molliteos? En tiedä sen tarinaa, mutta Bachin varhaiset fuugathan ovat ihan erilaisia kuin jossain Das Wohltemperierte Klavierissa. Itse soitin joskus jotain e-molli-toccataa ja fuugaa, ja löysin kyllä yhtäläisyyksiä teosten välillä. Fuugateema oli monta tahtia pelkkää 16-osa-tikutusta ja sellaisenaan melkoisen poukkoileva ja jopa dramaattinen. DWK:n fuugateemathan ovat aivan eri maailmaa, tiiviitä muutaman sävelen motiiveja. En mä sikäli ihmettele vaikka tuo d-mollihommakin olisi ihan autenttinen.
"Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008) | |
Thevisa: Tutkippa tuota teosta vähän Wikipeediasta, ja postaa ilmeesi kun klasari-uskottavuutesi romahti kuin muodoton moderni teos kliimaksissaan.
Niin, sehän siinä juuri oli jujuna eli juuri tästä syystä mainitsin nimeltä juuri sen teoksen. |  Zeeboo
02.01.2011 21:04:37 (muokattu 02.01.2011 21:07:05) | |
|
Elossaoleva säveltäjä, jonka teoksia muutenkin kuin vain pelkästään kantaesitetään on viihdesäveltäjä, eikä siis klasariuskottava.
White men can't Monk | hörhö
02.01.2011 21:10:05 (muokattu 02.01.2011 21:14:59) | |
|
Zeeboo: Elossaoleva säveltäjä, jonka teoksia muutenkin kuin vain pelkästään kantaesitetään on viihdesäveltäjä, eikä siis klasariuskottava.
Rautavaara? Saariaho? Boulez? Glass?
Only sick music makes money today - Friedrich Nietzsche 1844-1900 | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
