Laulaminen ›

Saattaa mennä vähän offtopiciksi, mutta menköön...
 
Ennen sitä kapulan vaihtoa kannattaa oikeasti vähän kattoa sitä muuta äänentuottoketjua siellä treeniksellä.
 
Ensimmäiseks kannattaa opetella laulamaan mikkiin. Oon nähny jos jonkin näköstä kapulaotetta, joista pahimmat on sellasia, että osotellaan sillä mikillä itsestä poispäin, sen lisäks, että se mikki on muutenkin noin käden päässä naamasta. Suuntaavissa mikrofoneissa on sellainen ongelma, että jos laulaa siitä mikin sivusta, niin se ei toista tasaisesti tai tarkoituksen mukaisesti eri taajuuksia, eli kuulostaa yleensä tunkkaiselta. Eli mikillä osotellaan suuhun, ja hyvä etäisyys on, laulajasta riippuen, 0-15cm.
 
Etäisyys on myös hyvinkin tärkeä soundin kannalta. Suunnatuissa mikrofoneissa kun tuppaa olemaan niin sanotty proximity effect. Joka tarkoittaa sitä, että mitä lähempää mikkiin laulaa, sitä enemmän matalat taajuudet korostuu. Usein tullut törmättyä tummaäänisiin laulajiin, jotka pitää mikkiä huulissa kiinni ja ihmettelee, et miks on tunkkanen saundi. Tää on ongelma erityisesti mieslaulajilla, minkä takia uskonkin, että ajatellaan, että SM58 on miesten mikki. SM58:ssa on valmiiks leikattu botnea pois, joten "grillissä kiinni"-laulajat kokee varmasti jonkin asteisia onnistumisen kokemuksia niillä. Eli haetaan se hyvä etäisyys omalle laulusaundille.
 
Etäisyys vaikuttaa tietysti volyymiin, joten nyt päästäänkin jo mikseriin käsiks. Gainiin kosketaan ensimmäiseks, ja jos se tehdään hyvin, niin muuhun ei tarviikaan koskea. Enemmän gainia tarkottaa periaatteessa enemmän herkkyyttä mikissä. Eli liikaa gainia tarkottaa kiertoa. Jos mikseristä löytyy ns. signal-valo, niin mulla on yleensä ollu nyrkkisääntönä, että jos valo vilkkuu, mutta ei pala yhtäjaksoisesti muuten, ku kovimmissa kohdissa, niin ok. Jos clippi-valo syttyy edes hetkittäin, niin gainia on liikaa. Clippi on siis yleensä se punainen valo.
 
Sitten muistetaan vielä se, että mikrofonista ei pidetä kiinni siitä tuulisuojan päältä. Siitä grillistä kiinnipitäminen muuttaa mikrofonin suuntakuviota, joka johtaa samalla taajuusvasteen muutokseen. Eli yleensä vetää taajuusvasteen hillittömäks vuoristoradaks, joka ilmenee paskana saundina. Tää siis johtaa yleensä mikistä riippumatta sellaseen saundiin, että konsonanteista ei saa mitään selvää ja varsinkin ässät kuulostaa äffiltä. Niin ja se tuulisuojan huputtaminen johtaa myös siihen, että se mikrofoniin kohdistuva äänenpaine moninkertaistuu ja kiertoherkkyys kasvaa.
 
Sitten kun nää hommat on kondiksessa, niin maustetaan homma vielä ripauksella reverbiä. Itse en yleensä suosi mitään katedraalikaikuja tai megadilsoja. Katedraalit ja hallit yleensä työntävät lauluääntä takalalle kuulokuvassa, joten tätä yleensä joudutaan kompensoimaan volyymin nostolla, joka johtaa taas helposti kiertoon. Kaiut tuppaavat muutenkin olemaan aikamoisia kierron aiheuttajia. Delay jättää yleensä laulun aika pintaan kuulokuvassa, mutta monella laulajalla on vaikeuksia laulaa, jos kuulevat oman äänen pienellä viivellä kaiuttimista. Ja olenpa jopa kuullut yleisön valittavan, että laulaja ei pysy bändin mukana, vaikka lauloikin oikein. Eli käytetään mausteita sopivasti, ei liikaa. Yleensä kaikua on sopivasti, jos laulu ei kuulosta kuivalta, mutta soiton alta ei kuule, että onko kaikua.
 
Ja mun henkilökohtainen mielipide on se, että kanava-EQ on olemassa sitä varten, kun joku on pielessä, eli yleensä mikkitekniikka. Tietysti puoliparametrisella EQ:lla voi louhaista kiertotaajuksia pois jostain mikistä, mutta se on vähän sama, ku tekis arkeologisia kaivauksia puskutraktorilla. Eli siis, jos kokonaisvolyymitaso on sellainen, että laulaja ei saa ääntään kuuluviin kierroitta ilman, että huputtaa grillin, laulaa ihan kiinni mikkiin tms., niin voidaan esim. kompensoida proximity effectiä leikkaamalla botnea pois tai tasottaa huputtamisen aiheuttamaa kieroutta taajuusvasteessa. Tietysti paras vaihtoehto on laskea kokonaisvolyymiä niin, että kaikki kuuluu. Ne styrkkarit voi ihan oikeasti laittaa hiljemmalle.
 
Joku tais jo aiemmin sanoa niistä laitteiden päivittämisestä, joten ei kai siitä sen enempää, kun että tarkistakaa, että niissä teidän PA-kaiuttimissa on diskanttipillit kunnossa. Aika monta kertaa on tullut hetken ihmeteltyä tunkkaista saundia, ja sitten pistetty korva kiinni diskanttipilliin ja todettu, että kuollut on. Se liika gaini etuastesärön muodossa muuten tappaa diskanttipillejä.
 
Sitten jos näiden vaiheiden jälkeen vieläkin tuntuu oma ääni mikin kautta paskalta, niin kannattaa ensin kysyä joltain kaverilta, että onko näin. Peiliin katsominen ja oman äänen kuunteleminen ei ole kenellekään kivaa, joten omaan arvioon ei kannata luottaa. Jos kaverin mielestä mikin kanssa kuulostaa paskalta ja laulu ilman mikkiä kuulostaa hyvältä, niin sitten voi jo ruveta harkitsemaan uuden mikrofonin ostamista.
 
Mun yleistys mikeistä on se, että yleensä dynaamiset sopii paremmin miehille ja konkat naisille. Mutta eipä tämäkään päde kaikkiin. Erään miespuolisen ystäväni ääni on mitä ihaninta tumminta samettia livenä, mutta dynaamisen mikin kautta vain tunkkaista mutinaa. Kondensaattorimikeissä on yleensä tasaisempi taajuusvaste, ja ne pystyvät poimimaan korkeampia ja matalampia taajuuksia, kuin dynaamiset. Kondensaattorimikit ovat myös herkempiä, kuin dynaamiset. Herkempi -> enemmän volaa -> enemmän kiertoa. Ja onpa mulla tossa hyllyssä konkka, johon en oikein itse voi laulaa, koska mikin oma vahvistuspiiri menee särölle, jos laulan yhtään lujempaa.
 
Nämä tähän sepustamani asiat on kirjoitettu pääasiassa live-tilanteiden kannalta, mutta osittain pätevät myös nauhoittamiseen sillä erolla, että EQ:lla leikkiminen on huomattavasti mielekkäämpää, jos ei tarvitse huolehtia kierrosta. Ja oikean mikrofonin valinta on astetta tärkeämpää. Toisaalta sitä EQ:ta ei tarvitse ruuvata ennen sitä äänittämistä, kun sen voi tehdä jälkikäteenkin.
 
Ja SM58:sta sen verran, että henkilökohtaisesti en erityisesti pidä kyseisestä mikistä. Saundi on yleensä laulajasta riippumatta hiukan tunkkainen ja epäselvä. Työhevosena keikoilla se taas on kohtalainen, koska siihen voi laulaa erittäin läheltä johtuen kierosta taajuusvasteesta, ja näin välttää kiertoja asettamalla gainin pienelle.
 
Mikrofonin valinta riippuu siitä, että mihin sitä on tarkoitus käyttää. Jos on tarkoitus saada ääni kohtuullisesti kuuluviin kovaäänisellä keikalla, niin SM58 on ihan ok. Toisaalta esim JTS:n TX-8 on mielestäni vähintäänkin yhtä pätevä, mutta hinta 20€ on vain murto-osa viiskasista. Jotkin T-kaupan halpismikitkin pärjäävät kohtuullisen hyvin viiskasille varsinkin hinta-laatusuhteessa. Olen itse käyttänyt falsettistemmalauluihin menestyksekkäästi SM57:aa. Ja ideana olikin juuri 57:n suoma mahdollisuus päästä mahdollisimman lähelle itse kapselia.
 
Jos taas tarkoitus on saada kaunista ääntä kohtuullisemmalla äänenpaineella, niin kannattaa kokeilla paljon eri vaihtoehtoja. Konkalla yleensä saa kohtuullisen hyvää jälkeä, mutta tärkeintä on kuunnella, miten mikrofoni istuu omaan ääneen ja omaan mikkilaulutekniikkaan. On vaikea sanoa minkälainen mikki laulajalle sopii kuulematta ensin kyseistä laulajaa. Ja niiden laulajien, joita olen miksannut, ongelmat eivät keskimäärin ole liittyneet mikkivalintaan vaan aiemmin mainitsemiini mikkitekniikka ongelmiin.
 
Jos on ostamassa ensimmäistä mikkiään, niin antaa mennä mikä vaan. Sitten kun on korva harjaantunut kuulemaan miltä se oma laulu kuulostaa sen läpi, niin sitten kannattaakin jo ruveta harkitsemaan, että josko joku toinen voisi sopia paremmin. Ei ole tosiaan mitään järkeä ostaa jotain tonnin mikkiä ja huomata hetken päästä, että ei se sovikaan omalle laulusaundille.
 
Ja loppukaneettina sanoisin, että viime kädessä kaikki on sitten makuasioita, eli kannattaa kokeilla myös niitä asioita, joihin oon sanonut, että eiei. Tekemällä oppii ja kokeilemalla löytyy se oma saundi. Tietysti kannattaa pitää se järki mukana, kun ei ne uudet PA-kaapit tai vahvistimet ole ihan niin halpoja, että niitä kannattais ihan vaan kokeilun nimissä rikkoa.
 
Ja kai tässä vois tosiaan mainita muutaman mikkivalmistajan, joiden mikkejä itse on tullut kokeiltu: Shure, JTS, Audix, Røde, Sennheiser, T-bone, TOA, Audiotechnica... Enempää ei tule nyt mieleen.