Rummut: soittaminen ›

Sbatan:
Omistan kyl yhet kannut vuodelta 76. Ei ne nyt kaikista vintageimmat oo, mutta rokin veivauksessa kyl toimii ja tarpeeks vanhat miulle. Hevi/metalli, tai miksi sitä nyt haluaakaan kutsua on yksi niistä muusikin lajeista, mikä uppoaa meikäläiseen. Kyllä tuolla levyhyllyssä on muunkinlaista mussiikkia ja vieläpä kuuntelenkin niitä lättyjä. En vaan ossaa soittaa muuta ku rokkii ja jonkin sortin metalli mättöö. Niis mie oon enemmän paikallaan kun muualla. Yrittää tässä samalla soitella muutakin, mut kun ei ole oikein porukkaa kenen kanssa veivata tai aikaa jne jne. Jossain pitää pysyä ja näillä mennään. Jos jotain ns oikeata musaa koittaisin soittaa, niin sehä se vasta hirveetä kuunneltavaa olisikin.
 
Olisi pitänyt laittaa se hymiö. Se meikän kommentti tuplien myynnistä jne oli referaatti olevista ja tulevista vastauksista. Anteeksi huonosta sarkasmista.
 
Ja minähän se taisin ensimmäisenä provosoitua noista vastauksista eikä weetoz. Hän vain komppasi (tuplilla) meikää.
 
Markkuliini: ... mutta silloin bassari vie basson ja jopa synamaton roolin. Matalalla soiva pitkä ääni on aina sointujen pohjaääni ja bassarilla se eri äänien soittaminen on mahdotonta. Eli musasta tulisi silloin pedaalimusaa sanan varsinaisessa merkityksessä. :D
Mikäs sen toisaalta määrittää ettei basari saisi tuota roolia ottaa. Suurimmassa osassa esim Deatmetallia, ei ole synaa ollenkaan, joten eikö tuolla olisi sitten oikeutettua tuota mattoa soittaa basarilla?
 
Markkuliini: Lisäksi silloin bassorummun rooli rytmisenä elementtinä poistuisi musiikista. Tuon rummun roolihan on PERINTEISESTI ilmaista joitakin tahdin osia (esim tahdin ykkönen) jotta kuulija erottaa musiikista pulssin.
Painotin sanaa perinteisesti, maailma muuttuu, musiikki muuttuu. Miksei se voisi olla muu rumpu kuitenkin, tai muu soitin, vaikka samplerilta säksätystä tietokoneelta joka luo sen rytmisen pohjan?
 
Hollmi-5: Mitä etua siitä on, että on niin nopea?
Miten se on musiikikisi tulkittavissa, jos vedetään niin nopeasti, ettei sitä enää musiikiksi tunnista?
Tuossa aloituspostauksessa puhuttiin jämähtämisestä tuonne 180bpm tietämille ja ihmeteltiin ettei sillä treenimäärällä ja tekniikalla tule enää kehitystä.
Kysyjä ei koskaan haaveillut tai ainakaan tuonut ilmi noita +240 tempoja?
Niin taisi olla sinun kommenttisi ensimmäisenä että jos nopeus on kaikki kaikessa, niin myy vehkeet + hymiöt. Siitähän se idea sitten tulikin, maalimainosta lainatakseni.
 
Se yksinkertainen etu ihan kaikessa harjoittelussa, ei pelkästään siinä nopeudessa, on se itsensä kehittäminen ja omien haasteiden voittaminen.
Nopeus on yksi työkalu pakissa, joskus sieltä pakista ei sitä tiettyä työkalua käytetä tai se on harvinaista herkkua, mutta hyvä olla olemassa. Sama pätee käsijärjestyksiin, tarvetta enemmän, mutta ei ihan kaikille treeneille. Se on kuin lenkkiavainsarja, jotain avainta niistä tarvitsee yksinkertaisesti enemmän ja jotain tuskin koskaan.
Se on sitten eri asia kokonaan, että mitä työkaluja haluat sinne pakkiisi ottaa, mitkä ovat ne asiat jotka sinua palvelevat tällä hetkellä. Nehän on otettava haltuun kuitenkin. On totta myös se että perusasiat on oltava kunnossa, siitä ei pääse mihinkään. Tässä tapauksessa kun harrastuksesta on kyse, on turha odottaa että opit mestariksi ensin yhdessä asiassa, sitten alat vasta treenaamaan toista. Sillä tahdilla meikäläinen saisi ottaa toisen spedun vasta 75-vuotiaana.
 
Jos antaa neuvon: Vähennä iskujen määrää. Tee soitostasi musiikkia!
Jenson Button ohjeisti Nico Rosbergia: aja pienemmillä kierroksilla niin pystyt ajamaan aina tien oikeaa laitaa.
Jos olet bändissä joka soittaa tietyn tyylistä musiikki, vaikka nyt esimerkiksi sitä Deathmetallia, se ei vain kuulu siihen musiikkiin se AC/DC-komppi vai olenko ihan väärässä?
 
Mitä ihmeen pappaa siinä on, jos ei miellä melua musiikiksi? Tai jos örinälaulu ilman tunnistettavaa melodiaa ei kuullosta omaan korvaan musiikilta? DAIIIIIIIIIIIIIIII...
Ei ole todellakaan mitään pappaa. Pappaa tässä ainoastaan on se että muitten pitäisi kuulla örinämusiikki ja muu tuollainen samalla tavalla kuin teidän.
 
Ja vaikka nyt tässä meikäläisen tekstissä oli lainauksia Markkuliinilta ja Hollmilta, se ei ole mikään hyökkäys teitä kohtaan henk.koht. Molemmilta (ja monelta muulta) tulee todella paljon laadukasta ja asiallista palautetta jota on mukava lukea, ottaa opiksi ja välillä provosoitua.
Se mikä tosiaan sai tässä kimpaantumaan minut on se, että tuodaan taas tämä sama asia esille joka on lähes jokaisessa tuplapedaalikeskustelussa tullut jo esille. Ensin kysymykset miksi pitää soittaa nopeasti tuplilla, sen jälkeen mennään tosiaan siihen että kyseenalaistetaan se koko musiikkityyli että miksi sellaista pitää soittaa. Sen jälkeen todistetaan se, että nuoremmat ja aloittelevat rumpalit keskittyvät liikaa niihin tupliin ja unohtavat perusasiat. Sitten keskustelu etenee siihen että valitetaan siitä kun tuodaan nämä samat asiat aina esille ja unohdetaan kysyjän alkuperäinen ongelma.