| Aihe: Bassoklaavi | 1 |
|---|
|
Hei, antakaa jokin hyvä vihje miten oppia lukemaan helposti bassoklaavi - f-avaimella kirjoitettu nuotti? Sen tiedän, että eb-viritteisillä, kuten esim altto- ja baritonsaksofoneilla onnistuu helposti mutta miten esim b-viritteisellä tenorofonilla. | |
Mitä nää puhaltimien saamarin kummalliset virityssysteemiviritykset muuten on? Miksei sävelet voi olla siellä, missä niiden pitäisi olla?
Em. syista johtuen tää varmaan kuuluisi enemmän puhallinpalstalle, kuin yleiseen musiikkiin.
Yleisesti kuitenkin A on ylimmällä viivalla D keskimmäisellä ja G alimmalla.
Silleen mä opin lukemaan eri avaimia, että otin sieltä muutaman kiintopisteen ja suhteutin niihin aluksi muun.
Kuitenkin se, miten nuotteja oikeastaan luetaan riippu aika paljon soittimesta.
''Miten voi olla jano, vaikka on juonut koko yön?'' | |
Niin, hyvä Jaava tämä asiahan ei tietenkään ole vain puhaltimia koskeva asia. Päinvastoin. Hyvin moni soittaja ja monenlaisen soittimen soittaja voi joutua soittamaan f-klaavilta. Pianisti, basisti, ja kuka tahansa. Kysynkin, että ONKO mitään erityistä niksiä kukaan keksinyt miten olisi helpoin tapa lukea tuota bassoklaavia? |  BassoSisko
18.11.2010 21:38:58 (muokattu 18.11.2010 21:40:27) | |
|
hmm..
g-avaimella:
G
-----
E
-----
C
-----
A
-----
F
-----
f-avaimella:
-----
G
-----
E
-----
C
-----
A
-----
F
Ymmärtääköhän kukaan tuosta mitä ajan takaa. Eli, nuottiviivastossa on avaimesta riippumatta 5 viivaa.
-----
-----
-----
-----
-----
tuolta viivastolta löytyy sana FACE, joita nuotteja voi sitten käyttää kiintopisteenä, G:n merkkasin sinne vielä mukaan hämäämään.
Auttaako tämä?
edit: niin siis vastaus eskoman kysymykseen on että f-avaimella kaikki on "pykälän" alempana. |  Jaava
18.11.2010 21:44:48 (muokattu 18.11.2010 21:48:13) | |
|
Niin, hyvä Jaava tämä asiahan ei tietenkään ole vain puhaltimia koskeva asia. Päinvastoin. Hyvin moni soittaja ja monenlaisen soittimen soittaja voi joutua soittamaan f-klaavilta. Pianisti, basisti, ja kuka tahansa. Kysynkin, että ONKO mitään erityistä niksiä kukaan keksinyt miten olisi helpoin tapa lukea tuota bassoklaavia?
Niin mähän kerroin sulle, miten mä näen helpoimmaksi oppia yleisesti. Itse olen opetellut bassoklaavin jo joskus 7 vuotiaana. diskanttiklaavi aiheuttaa mulle soittaessa enemmän ongelmia kuin basso ja tenori.
Mutta siis tarkoitukseni oli sanoa, että on hyvin soitinkohtaista, miten nuotteja luetaan. Mä luen sellolla sujuvasti kolmea eri klaavia, mutta kitaralla vain yhtä niistä. Pianolla mulla ei ole mitään saumaa tenorin sujuvaan lukemiseen. Sellolla se sensijaan menee ihan sujuvasti. Nokkahuilulla mä en lue mitään klaavia sujuvasti.
Puhaltimet mä sanoin siksi, että kysyit puhaltimista ja mun mielestä tää on aika soitinkohtaista. Lisäksi mä halusin tietää, mikä pointti niissä monien puhaltimien transponointijutuissa on.
f-avaimella kaikki on "pykälän" alempana.
Pykälän ja jonkun oktaavin.
''Miten voi olla jano, vaikka on juonut koko yön?'' | |
Jaava:
Puhaltimet mä sanoin siksi, että kysyit puhaltimista ja mun mielestä tää on aika soitinkohtaista. Lisäksi mä halusin tietää, mikä pointti niissä monien puhaltimien transponointijutuissa on.
Puhaltimien transponointiin on kaksi syytä.
Käytännöllinen syy on se, että varsinkin foneissa kaikkia kokoja voi soittaa samalla sormituksella. Eli sama nuotti sormitetaan kaikilla foneilla samalla lailla, kunhan nuotit on kirjoitettu em. fonille.
Historiallinen syy on, että puhaltimet tehtiin alkuun erikseen eri sävellajeille. Ne eivät olleet kromaattisia. Vähitellen puhaltimista kehitettiin kromaattisia, ja jäljelle jäivät ne mallit, jotka soivat ja kuulostivat parhaalta. Siksi esim. tavallisin klarinetti on Bb-vireinen eikä C-vireinen.
huomasin tässä että mun klarinetinsoitto kuulostaa aika luonnonmukaiselta... lähinnä niinkuin sorsalta | |
eskoma: Kysynkin, että ONKO mitään erityistä niksiä kukaan keksinyt miten olisi helpoin tapa lukea tuota bassoklaavia?
Sanoisinpa että loppujen lopuksi paras niksi on harjoitella ahkerasti, soittaa vaan paljon biisejä sillä avaimella. Kyllä siihen sitten ennen pitkää kehittyy sellainen tuntuma että muistat jo automaattisesti mikä sävel on missäkin. Se vie ehkä enemmän aikaa kuin jonkun simppelin muistisäännön opettelu, mutta toisaalta harvoin sulla on soittotilanteessa hirveesti aikaa ruveta miettimään ja laskeskelemaan että "hetkinen, tuossa ylimmällä viivalla on a, eli jos mä meen siitä kolme pykälää alaspäin niin löytyy e". Helpoimmalla pääsee jos ne sävelet vaan yksinkertaisesti muistaa ja tietää. Suosittelen siis tiivistä treenaamista.
"Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008) | |
Jaava: Mutta siis tarkoitukseni oli sanoa, että on hyvin soitinkohtaista, miten nuotteja luetaan. Mä luen sellolla sujuvasti kolmea eri klaavia, mutta kitaralla vain yhtä niistä. Pianolla mulla ei ole mitään saumaa tenorin sujuvaan lukemiseen. Sellolla se sensijaan menee ihan sujuvasti. Nokkahuilulla mä en lue mitään klaavia sujuvasti.
Toi on muuten totta. Mä oon soittanut selloa neljän vanhasta, mutta kun yläasteella aloitin pianonsoiton niin yllättäen se vasen käsi osoittautui paljon vaikeammaksi kuin oikea, ei motorisesti vaan nimenomaan nuotinluvun kannalta. Toisaalta oli sellollakin aluksi hankala oppia lukemaan g-avainta, vaikka siinä vaiheessa se oli solfasta ja pianonsoitosta jo tuttu.
"Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008) | |
sellisti: Sanoisinpa että loppujen lopuksi paras niksi on harjoitella ahkerasti, soittaa vaan paljon biisejä sillä avaimella. Kyllä siihen sitten ennen pitkää kehittyy sellainen tuntuma että muistat jo automaattisesti mikä sävel on missäkin. Se vie ehkä enemmän aikaa kuin jonkun simppelin muistisäännön opettelu, mutta toisaalta harvoin sulla on soittotilanteessa hirveesti aikaa ruveta miettimään ja laskeskelemaan että "hetkinen, tuossa ylimmällä viivalla on a, eli jos mä meen siitä kolme pykälää alaspäin niin löytyy e". Helpoimmalla pääsee jos ne sävelet vaan yksinkertaisesti muistaa ja tietää. Suosittelen siis tiivistä treenaamista.
Basisti komppaa! :)
"Kaikki jotka soittavat bassoviulua tai pasuunaa, ovat useimmiten neuvottomia." -Anton Tsehov, Romaani bassoviulusta | |
sellisti: Sanoisinpa että loppujen lopuksi paras niksi on harjoitella ahkerasti, soittaa vaan paljon biisejä sillä avaimella. Kyllä siihen sitten ennen pitkää kehittyy sellainen tuntuma että muistat jo automaattisesti mikä sävel on missäkin. Se vie ehkä enemmän aikaa kuin jonkun simppelin muistisäännön opettelu, mutta toisaalta harvoin sulla on soittotilanteessa hirveesti aikaa ruveta miettimään ja laskeskelemaan että "hetkinen, tuossa ylimmällä viivalla on a, eli jos mä meen siitä kolme pykälää alaspäin niin löytyy e". Helpoimmalla pääsee jos ne sävelet vaan yksinkertaisesti muistaa ja tietää. Suosittelen siis tiivistä treenaamista.
joo näinhän se vaan on. Kyl siihen ite ainakin aika pian tottu kun vaan käytti sitä | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
