| Aihe: Tee-se-itse koverrettu otelauta | |
|---|
 cr4b
18.11.2010 13:45:36 | |
|
Yngwien innoittamana menin kovertamaan kitarani otelaudan. Laitoin joitain kuvia siitä profiiliini. Ennen kuin porukka tulee sanomaan, että olen raiskannut hyvän skeban, niin sanottakoon, että tämän modauksen jälkeen kitara sopii omiin näppeihini paremmin kuin mikään mitä olen kokeillut. Bendailu ja vibrato tuntuu suorastaan mahtavalta, ja sain bändikavereiltakin kehuja, että soitto kuulostaa hyvältä. Kuulostaahan se, kun otelauta ei ole turhaan sormien tiellä ;) Oikeastaan en ole keksinyt vielä mitään negatiivista asiaa tästä modauksesta. Paitsi ehkä, että kukaan ei varmaan osta tätä kitaraa enää ikinä, mutta enpä ajatellut sitä toisaalta myydäkään.
Otelaudan koverruttaminen maksaa vissiin satasia ammattilaisella, joten päätin kokeilla taitojani itse. Viilalla ja hiekkapaperilla aikaa meni runsaasti, mutta olen kyllä erittäin tyytyväinen lopputulokseen.
Kuinka moni täällä soittaa koverretulla otelaudalla?
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. |  Numb
18.11.2010 13:47:59 | |
|
Siistiltähän tuo kuvissa näyttää :)
Itte en ole koverretuista innostunut, tykkään olla kosketuksissa otelautaan. Jumbonauhat tosin on joissain kitaroissa jees, mutta sekin riippuu kaulaprofiilista.
Mrwggrgrgglrlrlrlrgrglrllgrl - Kampela77 |  ubik
18.11.2010 13:48:43 | |
|
eiks tää kuulu tonne soitinrakennus osioon?
Mut joo pari kertaa kokeillu koverretulla soittaa mut ei napannu, tosin oisha semmone kiva olla, siin semmone oma saundi ja tatsi, hmmm strato kaulaa ja bodya hankkimaa | cr4b
18.11.2010 13:50:07 | |
|
ubik: eiks tää kuulu tonne soitinrakennus osioon?
Mut joo pari kertaa kokeillu koverretulla soittaa mut ei napannu, tosin oisha semmone kiva olla, siin semmone oma saundi ja tatsi, hmmm strato kaulaa ja bodya hankkimaa
Vitsi, olis kyllä voinut laittaa sinne. No, myöhäistä.
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | |
Harkinnassa on vastaavanlaisen tekeminen.
Vieressä on projektikaula odottamassa jumbonauhoja ja mahdollisesti tuon jumbokokeilun jälkeen koverruksia. | |
cr4b: Yngwien innoittamana menin kovertamaan kitarani otelaudan. Laitoin joitain kuvia siitä profiiliini. Ennen kuin porukka tulee sanomaan, että olen raiskannut hyvän skeban, niin sanottakoon, että tämän modauksen jälkeen kitara sopii omiin näppeihini paremmin kuin mikään mitä olen kokeillut. Bendailu ja vibrato tuntuu suorastaan mahtavalta, ja sain bändikavereiltakin kehuja, että soitto kuulostaa hyvältä. Kuulostaahan se, kun otelauta ei ole turhaan sormien tiellä ;) Oikeastaan en ole keksinyt vielä mitään negatiivista asiaa tästä modauksesta. Paitsi ehkä, että kukaan ei varmaan osta tätä kitaraa enää ikinä, mutta enpä ajatellut sitä toisaalta myydäkään.
Otelaudan koverruttaminen maksaa vissiin satasia ammattilaisella, joten päätin kokeilla taitojani itse. Viilalla ja hiekkapaperilla aikaa meni runsaasti, mutta olen kyllä erittäin tyytyväinen lopputulokseen.
Kuinka moni täällä soittaa koverretulla otelaudalla?
Siistiltä näyttää jälki kyllä. Ei ne ton paremmin tee sitä missään ammattilaisellakaan. Urat on tarpeeksi syvät, mutta et ole liioitellut. Siisti homma kaiken kaikkiaan.
Mä olen joskus kaivertanut otelaudan itse, ja toiseen mun keppiin kaiversi eräs tuttu. Mahtavia pelejä, ei pääse mihinkään. Tosin alkutotutteluun menee oma aikansa.
MikaHekkanen: Harkinnassa on vastaavanlaisen tekeminen.
Vieressä on projektikaula odottamassa jumbonauhoja ja mahdollisesti tuon jumbokokeilun jälkeen koverruksia.
Jos kaipaat kaiverruksia, niin toisin kuin täällä väitetään kovin monen suusta, jumbonauhat ei ole mitään sen suuntaistakaan lopputulokseltaan. | |
oiva tumpeloinen:
Jos kaipaat kaiverruksia, niin toisin kuin täällä väitetään kovin monen suusta, jumbonauhat ei ole mitään sen suuntaistakaan lopputulokseltaan.
En osaa sanoa kaipaavani, kun en ole tuollaista koskaan kokeillut...
... ja juuri sen tähden tekeminen onkin harkinnassa.
Ostamatta en testaa. | |
Tein squeriin koverrukset, tuli liian syvät:( Elikkäs kannattaa ottaa todella varovasti ja tehdä liioitellun matalat ainakin aluksi. Itse työstin terävällä puukolla aluksi (varovasti kovertamalla), ei tarvitse viilailla kovin paljon. | |
Krice: Tein squeriin koverrukset, tuli liian syvät:( Elikkäs kannattaa ottaa todella varovasti ja tehdä liioitellun matalat ainakin aluksi. Itse työstin terävällä puukolla aluksi (varovasti kovertamalla), ei tarvitse viilailla kovin paljon.
Jotenkin ei mulle ekana tulis kyllä mieleen aloittaa hommaa moralla. Se on jotenkin semmoinen vehje, että sillä lipsahtaa vähän turhan helposti. Viilalla taas saa vetää aika huoletta, kun vaan suojaa nauhat ensin. Jokainen tietenkin tavallaan. Samahan se on, millä sen kaivertaa, jos lopputuloksesta tulee tyydyttävä (nyt odotellaan sitä töytökuvaa, mikä näissä ketjuissa on aina). | |
Nättiä jälkeä, miten teit ton otelautamerkkikohdan? | |
oiva tumpeloinen: Jotenkin ei mulle ekana tulis kyllä mieleen aloittaa hommaa moralla. Se on jotenkin semmoinen vehje, että sillä lipsahtaa vähän turhan helposti
Kannattaa pitää puukkoa kahdella kädellä eli pitää vasurin peukaloa terän takana ja painaa sillä. Ei siis mitään vuolemista tai huitomista, vaan kovertamista. Terävällä puukolla toimii yllättävän hyvin. | cr4b
18.11.2010 14:41:20 (muokattu 18.11.2010 14:41:48) | |
|
the-Antero: Nättiä jälkeä, miten teit ton otelautamerkkikohdan?
Ihan samalla tavalla kuin muunkin otelaudan, eli ensin viilalla muoto kohdalleen ja sitten hiekkapaperilla alkaen 120 karkeudesta ja päättyen 1200 karkeuteen. Lopuksi kiillotus. Otelautamerkit säilyy, kunhan ei tee koverruksista liian syviä (tässä kitarassa nyt on vaan tuo yksi inlay).
If I played that any faster, your minds would blow up, 'cos I'm so amazing. I'm the best. | |
Otelautamerkit säilyy, kunhan ei tee koverruksista liian syviä (tässä kitarassa nyt on vaan tuo yksi inlay).
Tuurista kiinni säilyykö otelautamerkit. Niiden paksuus vaihtelee todella paljon merkistä toiseen. | |
Jotta totuus ei unohtuisi:
http://www.shredaholic.com/images/m4448307-3012.jpg
Sori Swan.
"50-luvun Telecasterin arvo ei ole soitettavuudessa tai äänen värissä vaan siinä, kuinka hyvältä se näyttää ripustettuna seinälle alkuperäisen Andy Warholin ja vähintään 30-vuotiailla mallasviskeillä täytetyn kokotammisen baarikaapin väliin." | |
oiva tumpeloinen: (nyt odotellaan sitä töytökuvaa, mikä näissä ketjuissa on aina).
Sieltähän se tuli... nauroin jo valmiiksi kun näin ketjun otsikon. | |
Räbbänä: Jotta totuus ei unohtuisi:
http://www.shredaholic.com/images/m4448307-3012.jpg
Sori Swan.
HAHAHAHAHAHAA :D:D:D putosin ihan täysin :D | |
Räbbänä: Jotta totuus ei unohtuisi:
http://www.shredaholic.com/images/m4448307-3012.jpg
Sori Swan.
Toihan on vaan totaalisen uskottava, mikäli nauhat ovat soitettavassa kunnossa :D |  Midrange
18.11.2010 18:08:46 (muokattu 18.11.2010 18:10:34) | |
|
Vuodesta 05 lähtien oon soitellut koverretulla otelaudalla. Tein sen silloin Ibanez S kitaraani ihan vain käsityönä eli erilaisilla raspeilla ja santapapereilla. Kolme viikkoa kesti muutama tunti per päivä työskennellen, ja hyvää jälkeä tuli noin ensimmäiseksi koverrustyöksi. Noista upotetuista inlay merkeistä jäivät jäljelle ainoastaan ylärekisterissä olevat, sillä tein melko syvät railot nauhojen väliin.
Kyllähän tuohon kesti pitkään totuttautua, ja aluksi olin hyvin pettynyt ja meinasin melkein heittää kyseisen kaulan roskakoriin. Kolmen kuukauden jälkeen oli mieli muuttunut totaalisesti tuon suhteen, sillä soittotaitoni ja etenkin tarkkuus oli parantunut huomattavasti. Ja ah, se kontrolli jonka kielestä saa bendatessa on jotain sellaista johon kovertamattomalla otelaudalla en ikinä päässyt, ja josta en koskaan luopuisi. Ja ne sormet ikäänkuin uppoaa sinne koverruksiin joka mahdollista huomattavasti tarkemman soiton nopeissa tilutuksissa. Koen myös että aäni "elää" huomattavasti enemmän kun sitä puuta ei ole siellä sormien alla, ja ynkän vibrato perustuu juuri osittain tuohon koverretun otelaudan tuomaan kontrolliin.
Nyt vuosien jälkeen en enää osaa soittaa kovertamattomalla otelaudalla, tulee heti tunne että kaulassa on jotain pahasti vialla kun tuntuma on niin erilainen. Se tuossa on riskinä että kun kerran ns. "pääset taivaaseen", ei sieltä hevillä tulla takaisin vanhaan tasalautaan. Olenkin sen takia päättänyt koverruttaa kaikki tulevatkin kitarani.
Kyllä tuon tekemistä voin itse siis suositella mutta tietyillä varauksilla. Tein aikoinaan kaverin erittäin halpaan kopiostratoon saman operaation. Kuitenkin puolen vuoden kuluttua siitä nauhat alkoivat itsestään nousta otelaudasta yhdestä sun toisesta kohdasta, ja koko kaula päätyi lopulta roskakoriin. Eli riippuu vähän puun laadusta, tuoreudesta ja sattumasta muutenkin miten kitara tuohon reagoi. Omassa Ibanezissa ei mitään ongelmia ilmennyt vuosienkaan jälkeen.
Varman päälle pelatessa koverrus kannattaa tehdä niin, että nauhojen näkyvän yläosan viereen jätetään hieman puuta sitä tukemaan. Itse tein Ibaneziini kuitenkin koverrukset niin ettei nauhojen ylimpien osien reunoille jää juuri lainkaan mitään puuta, vaan koverrus syventyy välittömästi nauhasta alaviistoon. Yngwie omissa kitaroissa mitä olen joitakin kuvia katsonut on tehty koverrukset myös samalla tavalla ( ja Larry Lashbrookhan noita on hänelle kovertanut). Fenderin valmistamissa ynkkämalleissa tuo koverruksen tapa on vähän riippunut valmistusmaasta ja vuodesta. Muistan joillakin foorumeilla nähneeni kuvia japsiversioista joissa koverrus on tehty tuolla ns. "varman päälle" metodilla. Siinäpä jotain juttuja joita nyt tuli mieleen tästä aiheesta.
"rikoksen tunnusmerkit täyttynevät siinä kohtaa, kun viimoisen ruuvin boksiisi ruuvaat" - Klapp pedaalin kloonaamisesta. | |
Kuis koverrettu kaula toimii muissa tyylilajeissa kuin hevissä? Clean soundit? Sorminäppäily? Chicken picking? Flat picking? Blues, country, punk jne.? | |
MoreK: Kuis koverrettu kaula toimii muissa tyylilajeissa kuin hevissä? Clean soundit? Sorminäppäily? Chicken picking? Flat picking? Blues, country, punk jne.?
Ethän sä mitään pikkaustyyliä tee otelaudalla....
Mutta siis alkujaan koverretun otelaudan ongelma on, että kieliä tulee painettua liian kovaa. Tarkoittaa siis, että kovin helposti painettu ääni on ylävireinen ja kielet muistuttaa laineita kovin nopeasti. Intonaatiosta on siis turha haaveillakaan sen jälkeen. Tottumisen jälkeen sillä kuitenkin sujuu ihan kaikki sointuja myöden (mikä on se kaikista paskin puoli noissa, jos niin voi sanoa), ja bendit on helpompia.
Mutta siis kaiken kaikkiaan tuo ei välttämättä ole pelkästään hyvästä. Siinä saa kamppailla sointujen "vaikeuden" ja bendausten helppouden välillä. Molemmissa tavoissa on siis puolensa, mutta jos tarkoituksena on hakata pelkkää komppia, en lähtisi otelautaani kaivertelemaan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
|
|
