Kitarat: soittaminen ›

vesa2: Ei ne poikkea,niitä vain tarvitsee vähemmän.Kitaristille riittää duuri,molli,kuutoset ja seiskat sekä dimi ja plusa. Tommoset 9 11 ja 13 ym. koristeet on tarpeetonta ja yleensä bändissä on kosketinsoitin jolla on helppo lisätä siihen kitaran Am sointuun vaikkapa H ja F# jos tarvitsee esim. 6/9 sointu muodostaa. Yritän kirjoituksellani rohkaista aloittelevaa kitaristia siten että kitaristi ei ole yksin vastuussa siitä kuulemastamme reaalisoinnun muodostamisesta joka usein virheellisesti merkitään nuotteihin.On tullut vastaan vuosien varrella useita tapauksia kun melodia ääni on duuriasteikon kuudes,yhdeksäs tai yhdestoista ääni.Joskus se on soinun perään merkitty ei aina.
 
Paskat sanon minä! Joskus voi hyvinkin mennä noin, mutta kannattaako erityistapausten takia jättää hyvä kama opettelematta? Ei tää pointti opettelussa aina ole homman käytännöllisyyden maksimointi, vaan monesti myös ihan vaan uuden asian opettelu ihan silkasta tiedonjanosta ja musiikillisen ymmärryksensä laajentamisen halusta. Voit sitten joskus sittenkin ottaa ne soinnut biiseissä, eikä tartte soittaa Am7b9:n paikalle A-rokkikvinttiä kun ei lopuista tiedä. Ihan samalla periaatteella jos minä oisin punkmuusikko pääasiallisesti, voisin sanoa että turhaan sä noita terssejäsysäät sointuihin, laulumelodia majailee niillä main joka tahdin alussa kuitenkin, powerkords ne on millä mennään rokkenroll. Mulle ainakin on välttämätöntä tietää soinnun aste ja siihen käyvät moodit, sointulaajennukset, ja miten se harmoninen konteksti jatkuu, että voin sooloväleissä leikkiä harmonian kanssa. Siis välttämätöntä niissä tilanteissa, kun siihen vain on mahdollisuus. Muutenkin vähän mukavampaa, kun kuulet vaikka mollilta kuulostavassa metallibiisissä sen I-VI-VII aiolisen kadenssin, niin tietää heti että siihen vois vaikkapa soittaa jotain m11b13-Maj13#11-13 moodeilla.
 
Allekirjoittanut on bändisoitossa joutunut aiemmin liian monesti sormi suuhun ja naama punasena räpeltämään sooloväleihin täytettä vailla mitään käsitystä mistään. Kyllä se vaan helpottaa kun lukee teoriaa ja ennen kaikkea(joillakin opistomuusikoilla unohtuu ihme kyllä tämä teoriatuntien jälkeen..) SOVELTAA sitä kamaa kitaralla. Mikä hyöty on tietää joku 7sus4-soinnun rakenne jos sitä ei elävään musiikkiin vie?

vesa2: Ei ne poikkea,niitä vain tarvitsee vähemmän.Kitaristille riittää duuri,molli,kuutoset ja seiskat sekä dimi ja plusa. Tommoset 9 11 ja 13 ym. koristeet on tarpeetonta ja yleensä bändissä on kosketinsoitin jolla on helppo lisätä siihen kitaran Am sointuun vaikkapa H ja F# jos tarvitsee esim. 6/9 sointu muodostaa. Yritän kirjoituksellani rohkaista aloittelevaa kitaristia siten että kitaristi ei ole yksin vastuussa siitä kuulemastamme reaalisoinnun muodostamisesta joka usein virheellisesti merkitään nuotteihin.On tullut vastaan vuosien varrella useita tapauksia kun melodia ääni on duuriasteikon kuudes,yhdeksäs tai yhdestoista ääni.Joskus se on soinun perään merkitty ei aina.
 
http://www.youtube.com/watch?v=zDuee6blvj8
 
Katsopa siitä kitarasointuja.

Tonski: Paskat sanon minä! Joskus voi hyvinkin mennä noin, mutta kannattaako erityistapausten takia jättää hyvä kama opettelematta? Ei tää pointti opettelussa aina ole homman käytännöllisyyden maksimointi, vaan monesti myös ihan vaan uuden asian opettelu ihan silkasta tiedonjanosta ja musiikillisen ymmärryksensä laajentamisen halusta. Voit sitten joskus sittenkin ottaa ne soinnut biiseissä, eikä tartte soittaa Am7b9:n paikalle A-rokkikvinttiä kun ei lopuista tiedä. Ihan samalla periaatteella jos minä oisin punkmuusikko pääasiallisesti, voisin sanoa että turhaan sä noita terssejäsysäät sointuihin, laulumelodia majailee niillä main joka tahdin alussa kuitenkin, powerkords ne on millä mennään rokkenroll. Mulle ainakin on välttämätöntä tietää soinnun aste ja siihen käyvät moodit, sointulaajennukset, ja miten se harmoninen konteksti jatkuu, että voin sooloväleissä leikkiä harmonian kanssa. Siis välttämätöntä niissä tilanteissa, kun siihen vain on mahdollisuus. Muutenkin vähän mukavampaa, kun kuulet vaikka mollilta kuulostavassa metallibiisissä sen I-VI-VII aiolisen kadenssin, niin tietää heti että siihen vois vaikkapa soittaa jotain m11b13-Maj13#11-13 moodeilla.
 
Allekirjoittanut on bändisoitossa joutunut aiemmin liian monesti sormi suuhun ja naama punasena räpeltämään sooloväleihin täytettä vailla mitään käsitystä mistään. Kyllä se vaan helpottaa kun lukee teoriaa ja ennen kaikkea(joillakin opistomuusikoilla unohtuu ihme kyllä tämä teoriatuntien jälkeen..) SOVELTAA sitä kamaa kitaralla. Mikä hyöty on tietää joku 7sus4-soinnun rakenne jos sitä ei elävään musiikkiin vie?
 
Kattelen komppikitaristina nuotteja ja näillä mainitsemillani soinnuilla olen pärjännyt,sus nelosen unohdin mainita.

baron: Mites kitarasoinnut poikkeaa "oikeista" soinnuista?
 
Haluan komppikitaristina tuoda tässä esiin erään esimerkin,kun Mick Jagger laulaa biisissä pain it black A-soinnun päälle H äänen syntyy tästä se 9 sointu,ei kitaristin tarvitse etsiä A9 sointua vaikka nuottiin on merkitty.Voidaan kompata A soinnulla.Miksi nuotinkirjoittajat menettelevät näin,en tiedä.Kirjoittelevat nuotteihin niitä REAALISOINTUJA,eivät kitarasointuja.

vesa2: Haluan komppikitaristina tuoda tässä esiin erään esimerkin,kun Mick Jagger laulaa biisissä pain it black A-soinnun päälle H äänen syntyy tästä se 9 sointu,ei kitaristin tarvitse etsiä A9 sointua vaikka nuottiin on merkitty.Voidaan kompata A soinnulla.Miksi nuotinkirjoittajat menettelevät näin,en tiedä.Kirjoittelevat nuotteihin niitä REAALISOINTUJA,eivät kitarasointuja.
 
Eihän mitkään sointumerkinnät oo tarkoitettu kirjaimellisesti otettaviksi.
 
Kun itse olen pianisti niin esimerkkini ovat erilaisia, mutta kyllä periaatteet sopii kitarallekin.
1. Jatsissa on erittäin tavallista käyttää sointujen laajennuksia vaikka niitä ei oo merkitty. Esim A7:n voi soittaa A9 tai A13.
2. Toisaalta soinnussa on "karaktääriääniä" joiden soittaminen riittää ja muut voi jättää pois, esim 13 soinnussa usein soitan vain terssin, sekstin ja septimin.
 
Kuitenkin kaikille soittajille on hyödyllistä tietää mitä sointumerkintä tarkoittaa ja mitkä sävelet siihen kuuluisi jos se täydellisenä soitetaan.

vesa2: ...Kirjoittelevat nuotteihin niitä REAALISOINTUJA,eivät kitarasointuja.
 
On olemassa "vain" sointuja. Ei erikseen kitara-, piano-, laulustemma-, pillisektio- tms sointuja. Vain sointuja.

Zeeboo: On olemassa "vain" sointuja. Ei erikseen kitara-, piano-, laulustemma-, pillisektio- tms sointuja. Vain sointuja.
 
Totta puhut.Olen takertunut aiheeseen koska minua ärsyttää kirjava nuotinkirjoituskäytäntö. Aina ei tiedä mitä merkinnällä(esim.Am6) haetaan onko se komppikitaristin "työpiirustus"vai onko merkinnässä esim.bassoääni osoitettu,vai onko nyt melodiaäänenä sattumoisin F# ja siksi nuotintaja on sen kuutosen piirtänyt.

vesa2: Totta puhut.Olen takertunut aiheeseen koska minua ärsyttää kirjava nuotinkirjoituskäytäntö. Aina ei tiedä mitä merkinnällä(esim.Am6) haetaan onko se komppikitaristin "työpiirustus"vai onko merkinnässä esim.bassoääni osoitettu,vai onko nyt melodiaäänenä sattumoisin F# ja siksi nuotintaja on sen kuutosen piirtänyt.
 
Tuo merkintäkirjavuus on tosiaan a) ärsyttävää, b) rasittavaa ja lisäksi c) kiusallisen usein harhaanjohtavaa.
 
Sointujen lisä-äänillähän haetaan jotain tiettyä soundia. Vaikka tuo mainitsemasi m6 ei meinaa sitä, että melodiaääni olisi just kuutonen, vaan, että perusmolliin lisätty seksti ja kohdalla oleva sointuääni muodostaa harmonisesti passelin kokonaisuuden. Melodiaääni voi olla pohjalla olevalle soinnulle harmonisesti "sointuva", oikeammin konsonoiva, tai sitten luonteeltaan huonommin sointuun lantraantuvaa sorttia, inharmoninen tai dissonoiva, miten sitä sitten haluaakin kutsua. Jos melodiaääni on tuota huonommin "lantraantuvaa" sorttia, alkaa korva odottelemaan, että sen luoma (inharmoninen) jännite purkautuisi johonkin paremmin soinnun kanssa soivaan ääneen tai sitten soinnun ääneen. Näitä ääniähän, sointuun kuulumattomia melodiaääniä, ei sointuun merkitä.
 
Tuo mainitsemasi mollikuutonen on yksi eniten rassaava sointutyyppi ihan sen takia, että se merkataan vika paikkaan ja sen funktio soitukulussa on päin hemmettiä. Ihan turhan usein komppilapuissa törmää vaikkapa Fm6 G7 Cm kulkuun...

Zeeboo:
Tuo mainitsemasi mollikuutonen on yksi eniten rassaava sointutyyppi ihan sen takia, että se merkataan vika paikkaan ja sen funktio soitukulussa on päin hemmettiä. Ihan turhan usein komppilapuissa törmää vaikkapa Fm6 G7 Cm kulkuun...
 
Toihan on ihan selvä modaalinen laina C-mollista, ja sehän toimii nimenomaan analyyttisesti ajatellen puolta sävelaskelta seuraavaa sointua alempana olevana tritonuspinotranslaationa kohdesoinnun septimin päälle muodostuvaan kvarttipinolle, mieti esmes ton modaalisharmonisen kontekstin esiintymistä polyrytmisissä etydeissä, niitä on kirjottanu mm. Krastzsof Prastrycki-Iljainovits ja Prait Kaelio.

Tonski: Toihan on ihan selvä modaalinen laina C-mollista, ja sehän toimii nimenomaan analyyttisesti ajatellen puolta sävelaskelta seuraavaa sointua alempana olevana tritonuspinotranslaationa kohdesoinnun septimin päälle muodostuvaan kvarttipinolle, mieti esmes ton modaalisharmonisen kontekstin esiintymistä polyrytmisissä etydeissä, niitä on kirjottanu mm. Krastzsof Prastrycki-Iljainovits ja Prait Kaelio.
 
No pentele! Tai siten ihan vaan väärin nuotinnettu kaksviisyks Toivelaulukirjatyyliin...

Nyt kysymys soinnuista!
 
Eli soitan C-duurin näin:
 
xxx0x0
||||1|
||2|||
|3||||
 
Sitten pistän capon vaikka kolmannelle nauhalle ja soitan saman soinnut samalla "sormijärjestyksellä", niin mikä sointu se sillon on? Eli näin:
 
xxxxxx
||||||
||||||
x||3|3
||||4|
||5|||
|6||||

Aloittelija4: Nyt kysymys soinnuista!
 
Eli soitan C-duurin näin:
 
xxx0x0
||||1|
||2|||
|3||||
 
Sitten pistän capon vaikka kolmannelle nauhalle ja soitan saman soinnut samalla "sormijärjestyksellä", niin mikä sointu se sillon on? Eli näin:
 
xxxxxx
||||||
||||||
x||3|3
||||4|
||5|||
|6||||
 
Es-duuri jos capo on kolmannen nauhan takana mikkien suunnasta katsottuna. Edellyttäen tietysti että kitara on normaalivireessä.

vesa2: Es-duuri jos capo on kolmannen nauhan takana mikkien suunnasta katsottuna. Edellyttäen tietysti että kitara on normaalivireessä.
 

 
Okei. Noista tabeista yritin havainnollistaa missä kohtaa sormet on.
 
Haluisin vielä tietää miks tuo on Es-duuri? Siis millä perusteella? Mikä tuo sama ois vaikka sitten capo 5. nauhalla, näin:
 
e a d g b e
-------------
-------------
-------------
-------------
-x-----5---5-
---------1---
-----2-------
---3---------

Aloittelija4: Haluisin vielä tietää miks tuo on Es-duuri? Siis millä perusteella?
 
Sillä perusteella että kitaran yksi nauha on puoli sävelaskelta ja kolme nauhaa on 1,5 sävelaskelta ja kun C:tä korotetaan sen verran saadaan Eb.
 
Mikä tuo sama ois vaikka sitten capo 5. nauhalla, näin:
 
En ymmärrä kitarasta mitään mutta jos teit saman tempun kuin ekalla kerralla niin transponoit yhden sävelaskeleen lisää ja tuloksena F.

Aloittelija4: Eb-duuri? Siis millä perusteella ?
 
Koska caposta tulee satula + ote pysyy samana + se "satula" on nyt 3:lla nauhalla, eikä nolla nauhalla.
 
Etusormea voi tossa otteessa, käyttää capon korvikkeena eli ottaa sen 4:llä sormella.

Tonskille kiitoksia avusta =)
 
Löysin netistä Neljä ruusua-Sun täytyy mennä kappaleeseen soinnut jossa kyseinen G#add2(no 3rd) sointu oli.
http://www.neljaruusua.com/ensi-ilt … /musiikki/sointumerkit/popmuseo/#b4

Moro.
Nyt rassaa, kun ei älyä :)
Mitä ovat "kautta" soinnut, esim G/D ja miten soitetaan?
Toinen probleema tällähetkellä C#07, sama ongelma?

badboy: Moro.
Nyt rassaa, kun ei älyä :)
Mitä ovat "kautta" soinnut, esim G/D ja miten soitetaan?
 
G-duuri, jossa on D-ääni alimpana
 
esim:

||---|---|---|---|---|---x
||---|---|-o-|---|---|---
||---|---|---|-o-|---|---
||---|---|---|---|-o-|---
||---|---|---|---|-o-|---
||---|---|---|---|---|---x

tai

||---|---|-o-|---|---|--- 
||---|---|-o-|---|---|---
||---|---|---|-o-|---|---
||---|---|---|---|---|--- 0
||---|---|---|---|---|--- x
||---|---|---|---|---|--- x

tai

||---|---|---|---|---|---|-o-|---|---|---
||---|---|---|---|---|---|---|-o-|---|---
||---|---|---|---|---|---|-o-|---|---|---
||---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- 0
||---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- x
||---|---|---|---|---|---|---|---|---|--- x

Toinen probleema tällähetkellä C#07, sama ongelma?
 
ns. dimi-seiska, esim
 

||---|---|---|---|---|---
||---|---|---|---|-o-|---
||---|---|-o-|---|---|---
||---|---|---|---|-o-|---
||---|---|---|-o-|---|---
||---|---|---|---|---|---

tai

||---|---|-o-|---|---|---
||---|-o-|---|---|---|---
||---|---|-o-|---|---|---
||---|-o-|---|---|---|---
||---|---|---|---|---|---
||---|---|---|---|---|---

 
C#o7 syntyy, kun otat C7:n ja nostat perusääntä (C) puoli sävelaskelta (yhden nauhavälin). Toimii tietysti kaikissa "seiska" => "dimi-seiska" soinnuissa.

Zeeboo: G-duuri, jossa on D-ääni alimpana
 
ns. dimi-seiska, esim
 
C#o7 syntyy, kun otat C7:n ja nostat perusääntä (C) puoli sävelaskelta (yhden nauhavälin). Toimii tietysti kaikissa "seiska" => "dimi-seiska" soinnuissa.
 
Tänks ! nyt aukeaa nuo.
Himpun tietävämpi taas ;)