 rintapek22.10.2010 13:12:28 | |
|---|---|
crestfall: Kertokaa myös, miksi on ok .... Tämä ero on minulle edelleen kovin hämärä. Jos ostat vaik Adidaksen lenkkarit, niin voit niitä käyttää, heittää roskiin tai vaik myydä ne kirpputorilla. Voit niillä ostamillas lenkkareilla tehdä jokseenkin mitä sinua huvittaa, mutta et voi ryhtyä valmistamaan ja jakelemaan niitä ilman sopimusta. Jos haluat lenkkitossuvalmistajaksi, niin sinun on suunniteltava ja valmistettava/valmistutettava ne ihan itte. Tuosta on kyse. Omia teoksiasi voit halutessasi laittaa maailmanlaajuiseen jakeluun ja toivoa, että ne saavuttavat kiinnostusta. Muiden teoksiin sinulla ei ole jakeluoikeutta. Jos tekijä itse tahtoo laittaa teoksesta näytteitä vapaajakeluun, niin hän voi sen haluamallaan tavalla tehdä. Kyllä hän osaa. Hän ei siihen tarvitse "apua" oman käden oikeudella toimivista "kultturinvapautuspalveluista". One kind of music only - the good kind | |
 McNulty22.10.2010 14:04:40 (muokattu 22.10.2010 14:04:55) | |
Dr Dominant: Mua riepoo se, että tästä aiheesta on vaikeaa olla oikeasti mitään mieltä kun objektiivista faktatietoa siitä miten latailu oikeasti vaikuttaa, ei ole mahdollista saada. Netti on ja toimii ja ihmiset käyttävät sitä. Latailua ei esim. voida estää joksikin aikaa, jotta voitaisiin testata miten levymyynnin käy. Olen samaa mieltä kanssasi tästä. Molempien leirien argumentit ovat loppupeleissä spekulointia. Onko levymyynnin hiipuminen tulosta latailusta, siitä että "nykyään tehdään huonompaa musaa kuin ennen" vai siitä että musiikki on niin 1990-lukua eikä ketään vois kiinnostaa vähempää tänä päivänä? Kaikille argumenteille saa varmaan jonkinlaista todistusta kaivettua esiin jos vain haluaa nähdä asian siinä valossa. Täytyy myös muistaa, että musiikki on saanut rinnalleen uusia kilpailijoita, joita ei samassa mittakaavassa ennen ollut. Esim. BluRay/DVD-julkaisut, konsoli- ja tietokonepelit, muut harrasteet hiihdosta skeittailuun jne. Pitää siis tarkastella koko kenttää markkinoiden osalta, minne ne musiikin suurkuluttajat rahansa laittavat. Mikä on se suurin kohderyhmä jolle nykymusiikkia tarjotaan? Minkälaisten muiden tekijöiden ja tuotteiden kanssa kilpaillaan? Mielestäni yksikään levy-yhtiö tai musiikkia edustavista tahoista ei ole ottanut kantaa tähän asiaan. Ainoa peikko joka nähdään, on verkkolatailu, ja siinä he menevät vikaan. Olkoonkin että latailu on yksi niistä ongelmista, mutta kun siellä kentällä on 10 muutakin estettä/hidastetta joihin kannattaisi uhrata aikaa ja miettiä miten niiden kanssa toimitaan. Tästä tuli ainakin soitinmyynnin osalta selkeä merkki viime talvena. Oli hyvä talvi, niin ihmiset ostivat vähemmän soittimia ja enemmän suksia, luistimia, talvivaatteita jne. Se harrastuksiin käytettävä raha jakautuu siis eri puolille kenttää. Musiikki on vain yksi nurkkaus monen muun joukossa. Jäljelle kai sitten jää peruskysymys siitä, onko ilmaista musaa kuuntelevien (niiden jotka jättävät levyt latailun vuoksi ostamatta) joukko niin suuri, että sillä on musiikkia elannokseen myyvien tulonsaantiin todellista merkitystä. Viitaten äskeiseen skeptismiini ihmisluonteen hyvyydestä, voisin lyödä vetoa sen puolesta, että jos objektiivista tutkimustietoa tästä aiheesta voisi saada, tulokset paljastaisivat että riittävän suuri osuus ihmisistä on kuin onkin oikeasti niitä jotka ottavat mieluummin ilmaiseksi kuin maksavat. Varmasti, mutta tuolloin kyse on asenteista ja kasvatuksesta. Mieti sitä ympäristöä missä esim. nykynuoriso on kasvanut? Lama vähintään 10 vuoden välein, isät ja äidit työttöminä, MTV ja radioasemat popittavat niitä ns. hittibiisejä 18 kertaa vuorokaudessa, levyillä ei ole mitään kiinnostavaa sen loppuunsoitetun hitin lisäksi ja hintalappu 19,90€. Vielä kun tuohon lisätään se tosiasia että viralliset tahot, niin levy-yhtiöt kuin viranomaisetkin vain hohottelivat partaansa silloin 90-luvulla MP3-formaatille ja musiikin levittämiselle verkossa. Jo tuolloin olisi pitänyt keskittyä siihen asennemuutokseen, että lataaminen on väärin. Näin ei kuitenkaan tehty ja lainvastaisuus lataamiselle tuli vasta muutama vuosi takaperin. Onkin jokseenkin surkuhupaisaa, ellei jopa säälittävää että nyt helistetään sormea suuntaan, joka itse aikanaan sallittiin ja jolle naureskeltiin "pystyynkuolleena ideana". Musabisnes olisi itsekin voinut kehittää verkkopalveluita, vaan ei. Taisi suurimpana vetäjänä toimia tässäkin laitevalmistaja sitten lopulta. Edelleen osa yhtiöistä on pitkin hampain ko. järjestelyä vastaan. Jos ovat kuluttajat ahneita, niin kyllä niitä ahneita löytyy myös toiselta puolen kolikkoa. Latailu on joka tapauksessa tullut jäädäkseen. Sen kanssa on opittava elämään tai sitten ei eletä ollenkaan. Vähän kuin "war on drugs"... eihän sellainen lopu koskaan. Rahaa voidaan kyllä tuhlata siihen tulella tulen sammuttamiseen vaikka kuinka ja paljon, lopputuloksien merkitys vain tuntuu jäävän kovasti laihaksi. Ristus notta täälähän on väkiä ku rumihien tanssiis! | |
 BubbleBob22.10.2010 18:35:42 | |
Autokauppavertauksen mukaan jengin ottamia autoja löytyy teiden varsilta hylättyinä tai hajotettuina, harvempi tuo testiauton takaisin ja vain muutama ostaa sen. Kun ilmaiseksi saadaan, niin otetaan ja rapautunut moraliteetti murenee! Kun katsoo mitä nykymaksaa: Mielestäni musiikki on niin halpaa - jumalauta, kuuntelenhan tätäkin loppuelämäni,.. vai meneekö nämä CD:t paskaksi jossain parissa vuosikymmenessä? - että nyt voi ostaa järkirahalla suosikkiartistinsa boxin, kun taas leipä ja "lakimiehet", työmiehet, etc.. maksaa kohtuuttomasti. Soittimetkin on järjellisissä hinnoissa. - Joskus 60-luvulla sai rakennusmiehen koko kuukausipalkalla neljä uutuus-LP:tä kuukaudessa. http://www.pop-lehti.fi/fin/index.php?s=content&p=nyberg - Nyt rakennusmies ostaa keskipalkalla 144 CD:tä kuukaudessa. Pikkuskidit voi ostaa viikkorahoillaan kaksi-neljä levyä kuukaudessa. Aikanaan jengi kehtasi viedä testiajoltaan autot takaisin. Nyt ollaan lujaa imemässä mielettömyyten v-aukkoa (spedereikä) jossa todellisuus on toista ja paskanjauhamisella yletään "vaatimattomina". Näin niinkuin moraalin ja lähihistorian valossa :-) Tottakai on kiva kun on näytteitä saatavilla, kuin tutkimusmatkailua tähtäimessä löytää jotain... hmm.. "säilyvää". Tosin tämä viimeinen sana saa mielessä hienon kaiun ilmastonmuutoksesta, uusista ydinvoimaloista ja läskeistä ajamassa avoautoilla lähikauppaan. Tiilet ja Muurit - Sanat ja Lauseet. | |
 sellisti22.10.2010 19:55:10 | |
crestfall: Minä en ihan oikeasti pysty levykaupassa viisi minuuttia levyä kuuntelemalla sanomaan että kannattaako levy ostaa. Haluan kuulla levyn moneen kertaan jotta tiedän kestääkö levy ajan hammasta vai onko se kahden pyöräytyksen kertakäyttötuote. Voi hyvä tavaton. Mitenkähän sä oot musiikkis pystynyt ostamaan ennen nykyaikaa. Sanotko kirjakaupassakin että eihän näitä kirjoja voi ostaa jos ei ensin saa lukea pariin kertaan läpi..? "Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008) | |
 crestfall22.10.2010 21:13:59 (muokattu 22.10.2010 21:17:49) | |
sellisti: Voi hyvä tavaton. Mitenkähän sä oot musiikkis pystynyt ostamaan ennen nykyaikaa. Sanotko kirjakaupassakin että eihän näitä kirjoja voi ostaa jos ei ensin saa lukea pariin kertaan läpi..? No, ne levyt, jotka olen ostanut ennen latailun aikoja pölyttyvät jossain laatikon pohjalla, koska ostin ne muutaman radiossa pyöritetyn kappaleen perusteella, jonka jälkeen totesin ne olevan muuten suhteellisen mitäänsanomatonta tavaraa. Kyllä sellaisia on tullut myöhemminkin ostettua, mutta ne ovat joko poikkeuksia tai sitten vain hankittu sitä varten, että olisi mahdollisimman kattavasti jonkun artistin tuotantoa. Ja kirjakauppavertauksesta: kyllä - paitsi että en sano mitään vaan yksinkertaisesti menen paikan päälle ja ostan kirjan mitään sen kummemmin höpöttelemättä. Olen yllättäen kyllä, köyhänä opiskelijana, myös innokas kirjastojen käyttäjä. Jos vastaan tulee niin vaikuttava teos, että haluan kirjan omistaa, käyn sen sitten kirjakaupasta tai divarista ostamassa. Tosin yleensä kirjojen kanssa riittää se kerran läpiluku, ovat kuitenkin sen verran erilaisia hyödykkeitä musiikkiin verrattuna. Kelpaisiko ilmainen instrumentaalimusiikki? Ihmettele & ihastu: http://www.svetogorsk.fi | |
 jra22.10.2010 22:36:14 (muokattu 22.10.2010 22:36:56) | |
McNulty: Täytyy myös muistaa, että musiikki on saanut rinnalleen uusia kilpailijoita, joita ei samassa mittakaavassa ennen ollut. Esim. BluRay/DVD-julkaisut, konsoli- ja tietokonepelit, muut harrasteet hiihdosta skeittailuun jne. Pitää siis tarkastella koko kenttää markkinoiden osalta, minne ne musiikin suurkuluttajat rahansa laittavat. Mikä on se suurin kohderyhmä jolle nykymusiikkia tarjotaan? Minkälaisten muiden tekijöiden ja tuotteiden kanssa kilpaillaan? Suurin uusi menoerä aikaisemmin musaa fyysisissä formaateissa ostaneelle ikäryhmälle taitaa olla vuosittain uusittavat kännykät ja usean kympin kuukausittaiset puhelinlaskut, jotka ovat aivan eri luokkaa kuin vielä 90-luvun alussa lähes ilmaiset lankapuhelut. Vaikka kännykkä ei kait varsinaisesti olekaan viihde- tai harrastusväline, niin samoista rahoista sen kustannukset ovat pois. Itse kun olin siinä iässä että aloin itse ostaa levyjä, niin rahan menoa ei ollut kuin levyt ja tupakka, niillä jotka polttivat - nyt tilanne on "hieman" eri. Aivan varmasti uudet rahanmenot ovat vähintään yhtä suuri syy musiikkibisnekset syöksyyn kuin piratismi, bisnes vain ei tätä halua myöntää, koska monialakonserneina firmat ovat suoraan tai mutkan kautta mukana kaikessa tuossa muussakin rahan tekemisessä. Lisäksi, kun vuorokaudessa on edelleen vain 24 tuntia, niin aikaa musiikin kuunteluun ei muulta puuhastelulta enää jää niin kuin ennen. Taustamusana voi tietysti soida, mutta harrastukset, leffat, netissä roikkuminen, puhelimessa puhuminen ym. vie ihan oikeasti todella paljon sitä aikaa mikä ennen käytettiin musan kuunteluun (ja käpylehmillä leikkimiseen). - Kaukolähettimen Klassista Värähtelyä jo vuodesta 2008 - | |
 ganesha23.10.2010 10:27:16 | |
crestfall: Ei se ollut ennen kuin siitä tehtiin laitonta. Ei tupakointikaan ollut baareissa kiellettyä ennen kesäkuuta 2006, jolloin siitä tehtiin laitonta. Asioilla ei ole olemassa sisäsyntyistä ominaisuutta "laillinen" tai "laiton", vaan ne ovat eri maiden lakijärjestelmien määräämiä ominaisuuksia. ei kai tappaminenkaan ollut laitonta ennenkuin siitä tehtiin sellaista. En ole niin historiallisesti valveutunut, että muistaisin milloin ensimmäiset lait asian tiimoilta on laadittu...mutta jossain vaiheessahan hengen riistämisen on pakko ollut olla laillista ennekuin joku keksi tuomita sen laittomaksi. (olisko ollut ne Mooseksen kivitaulut ekat? en tiedä...) Asioilla on kuitenkin jonkinlaista sisäsyntyistä ominaisuutta olla joko moraalisesti tuomittavaa tai moraalisesti sallittua. En tiedä mistä moinen taipumus kumpuaa, mutta näin se vain on. Muutama psykopaatti ei riitä tätä faktaa kumoamaan. Yleensä näistä tendensseistä sitten laaditaan lait (jotka sitten onnistuvat toteuttamaan näiden sisäsyntyisten ominaisuuksien henkeä tai eivät, se on taas ihan eri tarina...). On se kumma, että muutamien finninaamaisten nörttien vikinän vuoksi pitäisi yleisesti sallia kaikenlaisen materiaalin jakaminen verkossa ilmaiseksi ilman tekijänoikeuksien omistajien lupaa. Ilmeisesti maailmankatsomus kasvaa kieroon kun tarpeeksi kauan pitää sitä päätään omassa perseessään :) viina. hanuri. ja naiset. | |
 hörhö23.10.2010 14:40:19 (muokattu 23.10.2010 14:53:15) | |
Dr Dominant: Mua riepoo se, että tästä aiheesta on vaikeaa olla oikeasti mitään mieltä kun objektiivista faktatietoa siitä miten latailu oikeasti vaikuttaa, ei ole mahdollista saada. Netti on ja toimii ja ihmiset käyttävät sitä. Latailua ei esim. voida estää joksikin aikaa, jotta voitaisiin testata miten levymyynnin käy. Perusongelma lienee siinä, että tässä ei ole mikään kovin yksinkertainen mekanismi taustalla. Lopputulokseen vaikuttaa käytettävissä oleva rahamäärä, kuluttajille tarjotut musiikkipalvelut laadullisesti ja hinnan osalta, kulttuuriset asenteet, yhteiskunnallinen ilmapiiri, harrastuneisuuden kohteet, jne. Mekanismin selittäminen riittävän tyhjentävästi on käytännössä mahdotonta, sillä mekanismeja on todennäköisesti yhtä paljon kuin kuluttajiakin ja kaikki on jatkuvassa murroksessa. Tämä ei tietenkään tarkoita, etteikö asiaa kannattaisia tutkia. Tähän asti tutkimusta aiheesta on tehty melko vähän. Lisäksi tehtyjen tutkimusten tulokset vaihtelevat välillä waretus vähentää myyntiä huomattavasti - waretus lisää myyntiä huomattavasti. Näitä lukiessa on myös hyvä osata erottaa metologinen kura edes jokseenkin järkevistä väitteistä. Aiheen ympärille kun on kasautunut huomattavan suuria kaupallisia intressejä, mikä on leimannut älyttömyyksiin asti joitain lukemiani julkaisuja. Mutta edellä esitetystä ei tietenkään voitaisi vetää mitään johtopäätöksiä vaikka varmaa tietoa olisikin. Me voidaan niin haluttaessa muodostaa kannanotto warettaminen on väärin moraalisesti tai taloustieellisillä perusteluilla, jotka hieman ontuvat. Tästä on vaan pitkä matka siihen, kuinka warettaminen käytännössä lopetetaan. Lakien nimittäin tulisi olla hyväksyttäviä, tehokkaita ja sisältää mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia. Käytännössä warettamisen kieltäminen edellyttäisi, että esitetään tekninen ratkaisu, kuinka se saadaan loppumaan. Nykyinen korvausjärjestelmän käyttö rangaistuksena muistuttaa enemmänkin terrorismin logiikkaa kuin hyvää lainsäädäntöä. Yksittäisten esimerkkitapausten elämä raunioitetaan loppuiän kestävään ylivelkaantumiseen esimerkkinä sadoille tuhansille samoin toimiville muille kansalaisille. Tämä ei johda tehokkaasti aiottuun päämäärään (warettamisen lopettamiseen), satunnaisten ja erittäin harvojen ihmisten rankaiseminen kohtuumilla seurauksilla ei voi olla hyväksyttävää sen enempää kuin punaisia päin kävelemisestä poimittaisiin vuosittain kolme henkilöä maksamaan satojen tuhansien korvaukset, sekä ihmisten saattaminen velkavankeuteen melko kyseenalaisin perustein johtaa yhteiskunnallisesti epätoivottaviin seurauksiin (ylivelkaantumisen taloudellisten seurausten lisäksi se vaarantaa suoraan ihmisten terveyden ja sosiaaliset suhteet, joiden korjaaminen voi tulla yhteiskunnalle huomattavan kalliiksi). Suomalaisessa vahingonkorvausoikeudessa perinteisesti vahingonkorvauksen on tullut kattaa aiheutuneet vahingont, mutta se ei voi olla kantajan tulonhankinnan muoto. Aiheutuneet vahingot waretuksen tapauksessa ovat erittäin vaikeita näyttää toteen ja nykyisiä korvaussummia voidaan pitää yksityishenkilöiden kannalta täysin kohtuuttomina. Only sick music makes money today - Friedrich Nietzsche 1844-1900 | |
 antnis23.10.2010 16:00:31 (muokattu 23.10.2010 16:00:41) | |
Kyllähän taistelu on menetetty jo ajat sitten, kun muusikoiden.netissäkin moraalinen paheksunta kohdistetaan ahneisiin oikeudenomistajiin. | |
| BubbleBob 23.10.2010 20:14:20 | |
Onkohan se oikeasti niin vaikeaa: Toisen työlle asetan korvausta siitä mitä saan omasta työstäni. Melko yksinkertaista. Jotkut vastaanottavat (jopa vaativat) kohtuutonta korvausta työstään, joka vain kertoo miten yksinkertainen ja helposti harhautuva ihminen on ja kuinka voi unohtaa kuolevaisuutensa. Hieno termi tämä roistokapitalismi, vastakohtanaan humaani ja tasa-arvoinen yhteiskunta. Ahneus on loputon ja odotankin koska lampaat iskevät hampaansa susiin ;-) Katsos, pian mikään ihmeitä estä. Tiilet ja Muurit - Sanat ja Lauseet. | |
 Teijo K.25.10.2010 00:43:42 | |
antnis: Kyllähän taistelu on menetetty jo ajat sitten, kun muusikoiden.netissäkin moraalinen paheksunta kohdistetaan ahneisiin oikeudenomistajiin. Alusta astihan täällä näitä "vapaan tiedonvälityksen" sanansaattajia on ollut. Jokunen piraattiliiton hämmentäjäkin seassa varmaan. Se että laudan nimi on muusikoiden.net ei tarkoita että täällä kauheasti muusikoita meidän soittimenomistajien seassa oikeasti olisi .:) | |
| McNulty 25.10.2010 13:38:38 | |
jra: Suurin uusi menoerä aikaisemmin musaa fyysisissä formaateissa ostaneelle ikäryhmälle taitaa olla vuosittain uusittavat kännykät ja usean kympin kuukausittaiset puhelinlaskut, jotka ovat aivan eri luokkaa kuin vielä 90-luvun alussa lähes ilmaiset lankapuhelut. Vaikka kännykkä ei kait varsinaisesti olekaan viihde- tai harrastusväline, niin samoista rahoista sen kustannukset ovat pois. Itse kun olin siinä iässä että aloin itse ostaa levyjä, niin rahan menoa ei ollut kuin levyt ja tupakka, niillä jotka polttivat - nyt tilanne on "hieman" eri. Aivan varmasti uudet rahanmenot ovat vähintään yhtä suuri syy musiikkibisnekset syöksyyn kuin piratismi, bisnes vain ei tätä halua myöntää, koska monialakonserneina firmat ovat suoraan tai mutkan kautta mukana kaikessa tuossa muussakin rahan tekemisessä. Lisäksi, kun vuorokaudessa on edelleen vain 24 tuntia, niin aikaa musiikin kuunteluun ei muulta puuhastelulta enää jää niin kuin ennen. Taustamusana voi tietysti soida, mutta harrastukset, leffat, netissä roikkuminen, puhelimessa puhuminen ym. vie ihan oikeasti todella paljon sitä aikaa mikä ennen käytettiin musan kuunteluun (ja käpylehmillä leikkimiseen). Nimenomaan juuri näin. Kirjoituksesi on varsin hyvä yleishuomio!!! Kyseessä on kulttuurin ja asenteiden muutos. Elämme erilaista aikaa kuin 80- ja 90-luvuilla. Siksi olisikin tärkeää että musabisnes ja nämä "viralliset tahot" keskittäisivät yhteistuumin artistien kanssa voimavarojaan pikemminkin asennemuutoksen ja nykykulttuurin uudistamiseen, eikä pelkästään käräjöimiseen ja "muiden syyllistämiseen" omasta ahdingostaan. Ristus notta täälähän on väkiä ku rumihien tanssiis! | |
 Anonymous-jazz25.10.2010 18:06:44 (muokattu 25.10.2010 18:07:55) | |
antnis: Kyllähän taistelu on menetetty jo ajat sitten, kun muusikoiden.netissäkin moraalinen paheksunta kohdistetaan ahneisiin oikeudenomistajiin. Kuten suuriin monikansallisiin levy-yhtiöihin ja jos niitä haukut täällä, niin saattaa tulla "turpaanveto uhkausviestejä" pikaviesteihin vihaisilta TEOSTO:n asiakkailta. "In a time of universal deceit, telling the truth becomes a revolutionary act"
- George Orwell | |
| antnis 25.10.2010 22:09:07 | |
Anonymous-jazz: Kuten suuriin monikansallisiin levy-yhtiöihin ja jos niitä haukut täällä, niin saattaa tulla "turpaanveto uhkausviestejä" pikaviesteihin vihaisilta TEOSTO:n asiakkailta. No se ei ole varmaankaan levyfirmojen vika. Sinänsä hassua, yleensä jutuissasi ei ole päätä eikä häntää, niin että on vähän vaikea kuvitella, että joku hermostuisi niiden takia. | |
| McNulty 26.10.2010 00:35:33 | |
Asioilla on aina useampi puoli ja tarkastelukulma. Tottakai vakava aihealue (esim. Teijon peräänkuuluttamat ammatinharjoittajat ja muusikot - vaikka sivusto onkin suunnattu kaikille harrastajasta ammattilaiseen) kirvoittaa myös jyrkkiä kannanottoja, sallittakoon se. Kylmä ja kaunistelematon fakta on vain se, että nykyään musiikki on bisneksenä täysin erilainen ja eri tilanteessa kuin esim. 20 vuotta sitten. Samoin artistit ja bändit ovat keikkojensa ja keikkaliksojensa kanssa eri tilanteessa kuin ennen. Pelikenttä on muuttunut, yleisö on muuttunut, musiikkigenrejä valtavirran tietoisuuteen on tullut auttamattomasti enemmän kuin aikaisemmin, samoin bändejä. Internet on mahdollistanut laajemman verkottumisen kuin vanhanliiton Tape-trading tai "bändikaveriringit" jne. Kun katsoo yksinkertaisesti uusia bändejä ja sitä älytöntä tarjonnan määrää, niin ongelmahan ei ole enää jakelu vaan pikemminkin se, miten erotutaan massasta ja miten saadaan omasta "tukiverkostosta" kaikki mahdollinen irti. Musabisnes on käytännössä hautautunut satojentuhansien artistien ja bändien alle, samaan aikaan kun koko musateollisuus vielä etsii itseään teknologian koneistossa. Ylitarjonta on samaan aikaan rikkaus, mutta myös kirous. Kun kamaa tunkee joka tuutista, tuhannessa eri muodossa, niin myös kuluttaja väsyy. Samasta syystä kuluttaja hakee sen itselleen sopivimman "marginaaliryhmän" ja lopputulos on se, että se pieni lafka myy marginaalin Crust/Grindcore-levyjään ihan kivasti, mutta Sonyt, Emit ja BMG:t ihmettelevät mitä sille levymyynnille oikein tapahtui... purkkahuttu ei enää lyökään leiville. Syylliseksi löytyy laiton nettilatailu, koska sille on niin helppo heristää sormea ja se on helppoa nähdä AINOANA syynä koko touhulle. Ristus notta täälähän on väkiä ku rumihien tanssiis! | |
| Teijo K. 26.10.2010 09:43:44 | |
hörhö: Käytännössä warettamisen kieltäminen edellyttäisi, että esitetään tekninen ratkaisu, kuinka se saadaan loppumaan. Jos tuollainen periaate otettaisiin laajemmin käyttöön lainsäädännössä, niin se kyllä aika tehokkaasti kumoaisi kaiken lainsäädännön. Että lainsäädännöllä lopetetaan ei toivottu käytäntö. Ei ole näköpiirissä teknistä ratkaisua millä ylinopeuksien ajaminen saataisiin loppumaan. Tai myymälävarkaudet. Tai mitään. Ja jos joskus sellainen tekninen este tulee, niin silloinhan se laki on toisaalta turha. Vähän niinku tehtäisiin laki, joka estää yksityishenkilöiden lomamatkat Marsiin. Lait ovat nimenomaan tarpeen silloin, kun meillä ei ole muuta oikeasti toimivaa keinoa estää epätoivottua käytöstä. | |
| rintapek 26.10.2010 10:11:20 | |
McNulty: Kun katsoo yksinkertaisesti uusia bändejä ja sitä älytöntä tarjonnan määrää, niin ongelmahan ei ole enää jakelu vaan pikemminkin se, miten erotutaan massasta ja miten saadaan omasta "tukiverkostosta" kaikki mahdollinen irti. Musabisnes on käytännössä hautautunut satojentuhansien artistien ja bändien alle, ... purkkahuttu ei enää lyökään leiville. Voi sen nähdä niinkin, että tuota luvatonta ilmaistarjontaa on niin paljon, että tarjonnan arvo on käytännössä nolla. Voi sen myös nähdä niin, et "purkkahuttu" ja bisnes ei ole ensimmäisenä kärsijöiden joukossa. Oli syy nyt mikä tahansa, mut jos miljoonan sijaan levyä myydään "vain" puolimiljoonaa, niin se on silti kannattavaa bisnestä, jolloin se levy tehdään. Mut just toi marginaalimpi tavara, yksittäiset tekijät ja pienemmät kustantamot tossa on ensimmäisenä tulilinjalla. Jos vaik viidentuhannen myynti kutistuu puoleen, ni homma on persneton puolella. Pienillä toimijoilla kassa ei kestä riskinottoa, joten kustannetun julkaisukynnyksen ylittää jatkossa yhä harvempi, eli ns. varmat tapaukset. Muut sit laittaa demoa mikserinettiin ja toivovat, et se sieltä miljoonan joukosta huomataan. One kind of music only - the good kind | |
| hörhö 26.10.2010 13:10:26 (muokattu 26.10.2010 13:30:04) | |
Teijo K.: Jos tuollainen periaate otettaisiin laajemmin käyttöön lainsäädännössä, niin se kyllä aika tehokkaasti kumoaisi kaiken lainsäädännön. Että lainsäädännöllä lopetetaan ei toivottu käytäntö. Ei ole näköpiirissä teknistä ratkaisua millä ylinopeuksien ajaminen saataisiin loppumaan. Tai myymälävarkaudet. Tai mitään. Ja jos joskus sellainen tekninen este tulee, niin silloinhan se laki on toisaalta turha. Vähän niinku tehtäisiin laki, joka estää yksityishenkilöiden lomamatkat Marsiin. Lait ovat nimenomaan tarpeen silloin, kun meillä ei ole muuta oikeasti toimivaa keinoa estää epätoivottua käytöstä. Ylinopeuksia alettiin ensiksi ehkäisemään ratsioilla. Maantieverkosto on kohtalaisen suppeampi systeemi kuin esimerkiksi kiintolevyjen sijainti. Poliisin toimintaresursseilla ylinopeuksia ehkäistään kohtalaisen tehokkastikin nopeusvalvontaratsioilla, tiellä liikkuessa tutkalla ja sakoilla. Joskin on huomattu, että työvoima on kallistunut, jolloin nopeusvalvontakameroista ollaan siirtymässä tienpätkien automaattiseen keskinopeusvalvontaan. Meillä on vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että nämä toimenpiteet ehkäisevät huomattavasti ylinopeuksia verrattuna tilanteeseen, jossa ei tehtäisi mitään. Jos ylinopeudet haluttaisiin täysin loppumaan, lisättäisiin poliisipartioiden määrä moninkertaiseksi, takavarikoitaisiin ylinopeuteen syyllistyneiden autot ja hirtettäisiin kuskit. Tämä olisi vaan kohtuutonta ja saattaisi aiheuttaa ylimääräisiä haittavaikutuksia. Ja silti muutama päihdeongelmainen elämänhalun ja kontrollin menettänyt kaahari jäisi jäljelle. Meillä ei ole oikein kunnollista näyttöä siitä, että nykyinen valvontajärjestelmä olisi juuri lainkaan vähentänyt vertaisverkkolataamista tai rapidsharen käyttöä. Siitäkin huolimatta näin on, vaikka työttömille jaellaan yli 300 000 euron korvausmääräyksiä, joka on jonkin verran enemmän kuin keskimääräinen ylinopeudesta rapsahtanut pikavoitto. Kiinni jäämisen riski kun on varsin pieni verrattuna ylinopeusratsiaan. Hyvin merkittävä poliisiresurssien lisääminen satunnaisesti valittuihin kiintolevyjen kotietsintöihin voisi lisätä kiinnijäämisen riskiä vähentäen luvatonta latailua, mutta ratsauksen ja tutkinnan kustannukset nousisivat absurdeiksi, sekä ehdotukseen sisältyisi muitakin perusoikeusongelmia. Only sick music makes money today - Friedrich Nietzsche 1844-1900 | |
| Teijo K. 26.10.2010 13:33:18 | |
hörhö: Ylinopeuksia alettiin ensiksi ehkäisemään ratsioilla. Mutta ei loppumaan. Haluatko siis kenties muuttaa premissiä? | |
| hörhö 26.10.2010 13:59:53 | |
Teijo K.: Mutta ei loppumaan. Haluatko siis kenties muuttaa premissiä? Jos siinä on jotain yllättävää, ettei maailmaa saa viritettyä ihan tappiinsa edes tälläkään sektorilla, niin tuolla on asiaa avattu melko rautalangasta: http://encyclo.findlaw.com/8000book.pdf Only sick music makes money today - Friedrich Nietzsche 1844-1900 | |
› Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)