Aihe: Sanoitus: Syksyiset hyvästit (Toivoisin kommenttia!)
1
Mimako
18.10.2010 23:16:12
Syksyiset hyvästit
 
Punataivas ja kultamaa,
Ei ole paljon kurjempaa,
kuin se että yksin jää.
kun joutuu sydäntään,
repimään.
 
Kivetyksellä istuen,
ajatellen
tätä sinulle kirjoitan.
Nähden, ettet elä.
Tuntien, että kaipaat.
 
Kerto:
Kuitenkaan,
En itseäni tallaa.
Etkä sitä, luulen vaan,
haluaisikaan.
 
Arpi, kädessäsi.
Syvemmän,
löysit sydämestäsi.
Syksyn lehti, tuulessa,
ohitsesi ajelehti.
 
Katu polttava,
satumaailma
ei enää totta olekkaan.
Kuumuus paahtava,
pakottaa jatkamaan.
 
Kerto:
Kuitenkaan,
En itseäni uhraa.
Etkä sitä luulen vaan,
haluaisikaan.
 
Vastustat aikasi,
pakenet todellisuutta,
viimein luovutat.
Maailmasi herää,
talviunesta.
 
Jatkat matkaasi,
tiellä unelmien,
rikkoutuneiden.
Niitä korjaillen, pääset
jaloillesi.
 
Kerto:
Kuitenkaan,
En itseäni tallaa.
Etkä sitä luulen vaan,
haluaisikaan.
 
Turhaan, enää itseäni tallaan.
 
Kaikki epämääräisyydet, korvaan/silmään särähtävät kohdat yms. tuokaa esille kiitos. =)
I do really care for music, do i?
oo-p
18.10.2010 23:31:41
 
 
kävin kuuntelemassa tuon linkkisi takaa löytyvän Hallelujah-coverisi ja olen kyllä aika vaikuttunut. Hienoa työtä.
 
..itse tekstistä. .hmm.. Nyt en jouda tekemään vielä syvempiä analyysejä.
 
mutta
Ilmeisesti olet aika nuori ja se on ehdottomasti mielestäni positiivinen juttu, sillä tekstissähän on paljon hyvääkin. Esimerkiksi kertosäe on toimivan oloinen.
 
Päälimmäisenä jäi mieleen ehkä sellainen Uniklubimainen angstisuus.. Tai no, sydämen repiminen ja arvet sydämessä ovat ehkä vähän korneja ilmauksia. Mutta semmoiset kyllä tasoittuu, ja riippuen tulkinnasta, voivathan ne toki toimiakin.
 
Oletko kirjoitellut paljonkin, tai säveltänyt omia tekstejäsi?
Terve, ja kiitos kaloista! ..Delay, missä viivyt?!
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)