Aihe: Sanoitus: Syksyiset hyvästit (Toivoisin kommenttia!)
1
Mimako
18.10.2010 23:16:12
Syksyiset hyvästit
 
Punataivas ja kultamaa,
Ei ole paljon kurjempaa,
kuin se että yksin jää.
kun joutuu sydäntään,
repimään.
 
Kivetyksellä istuen,
ajatellen
tätä sinulle kirjoitan.
Nähden, ettet elä.
Tuntien, että kaipaat.
 
Kerto:
Kuitenkaan,
En itseäni tallaa.
Etkä sitä, luulen vaan,
haluaisikaan.
 
Arpi, kädessäsi.
Syvemmän,
löysit sydämestäsi.
Syksyn lehti, tuulessa,
ohitsesi ajelehti.
 
Katu polttava,
satumaailma
ei enää totta olekkaan.
Kuumuus paahtava,
pakottaa jatkamaan.
 
Kerto:
Kuitenkaan,
En itseäni uhraa.
Etkä sitä luulen vaan,
haluaisikaan.
 
Vastustat aikasi,
pakenet todellisuutta,
viimein luovutat.
Maailmasi herää,
talviunesta.
 
Jatkat matkaasi,
tiellä unelmien,
rikkoutuneiden.
Niitä korjaillen, pääset
jaloillesi.
 
Kerto:
Kuitenkaan,
En itseäni tallaa.
Etkä sitä luulen vaan,
haluaisikaan.
 
Turhaan, enää itseäni tallaan.
 
Kaikki epämääräisyydet, korvaan/silmään särähtävät kohdat yms. tuokaa esille kiitos. =)
I do really care for music, do i?
Mimako
19.10.2010 08:05:29
Kiitän! Juu kyllä olen -95 syntyinen, ja "angstisuus" on se mitä nuo säkeistöt tavallaan yrittävätkin hakea. Kyseinen sävellys menee mollissa, muttei kylläkään apulantamaisesti. Kirjoittelu on minulle melkoisen uusi tuttavuus ja aion perehtyä kyseiseen taiteenlajiin huomattavasti enemmän. Aina olen runoudesta pitänyt, mutta itse en ole ollut kovin lahjakas kirjoittaja. Korniuksia (niinkuin äsken huomasit) löytyy välillä, mutta yleensä yritän sellaisen löydettyäni (kiitos näiden huomaamisesta) Vaihtaa ilmaisun toiseksi.
 
- Miko
I do really care for music, do i?
‹ edellinen sivu | seuraava sivu ›
1
Lisää uusi kirjoitus aiheeseen (vaatii kirjautumisen)