Rock, pop, alternative ›

PsychedelicWarlord: Siis tämäkö on "mölinämylvintää" ja rhythm and bluesia?
 
http://www.youtube.com/watch?v=kmbuHKuyDRc
 
Jos toi on rhythm and bluesia niin sitten on varmaan Paul Ankakin :-)
 
Tuo jos jokin on R&B:ia, aikansa suosituimmassa muodossaan, tosin vesitettynä purkka-doo-wopina. Ai onks sekin rhyhtm & bluesia! Korvat käteen. Tuossa Dio uiskentelee carusomaisissa, rytmittömässä laulumölinässä ilman päätä tai häntää - ajopuulaulua. Jos ei hyvää laulamista erota, niin hohhoijaa. (Kohta puhutaan taas mielipideasioista, eiks yeh?)
 
Ei kaikkia tietenkään ,mutta sen verran ,että tuntee alan.Sä et vaan vaikuta tuntevan.
 
Sano miltä osin en tunne tarpeeksi alaa? Dion varhaista mölinääkö pitäisi syödä aamulla ja illalla, tai junnaavaa Elf-materiaalia, johon kyllästyy ennen kuin on edes päässyt alkuun. (By the way: tosi korkealle arvostettu tuon bändin tuotanto asiantuntevan arvioijan taholta http://www.allmusic.com/artist/elf-p4179/discography .) Alan tunteminen lähtee siitä, että osaa soittaa, osaa teorian, osaa analysoida, osaa arvottaa, osaa opettaa ja osaa kirjoittaa. Pikkutekijöiden jokaista vaihetta tai edes mestareiden detaljeja ei tarvitse tietää, koska se ei ole alan tuntemista. Se on energian haaskaamista sekundaariseen huttuun ja sillä pätemiseen nettikeskustelussa. Musiikki lähtee musiikista itsestään eikä ulkomusiikillisesta sälästä.

jazzmies: Korvat käteen. Tuossa Dio uiskentelee carusomaisissa, rytmittömässä laulumölinässä ilman päätä tai häntää - ajopuulaulua. Jos ei hyvää laulamista erota, niin hohhoijaa. (Kohta puhutaan taas mielipideasioista, eiks yeh?)
 
Ei kun silkkaa faktaahan tuokin tietenkin on...
 
Mitä se "hyvä" laulaminen sitten on?
 
jazzmies: Asiantuntijuuteen taiteen tekemisessä ja arvioinnissa liittyy ehdottomasti subjektiivisuus...
 
...mikä ei kuitenkaan tarkoita että voi katsoa olevansa asiantuntija joka asiassa mistä on subjektiivinen mielipide. Asiantuntijuuteen liittyy myös se, että tuntee ne kriteerit joiden puitteissa arviointia tehdään. Ootko sä nyt ihan varma niistä rocklaulukriteereistä joilla sä esim. Dion laulua kritisoit? Vai onko sun lähtökohta em. kritiikkiä tehdessäsi että on vain kaksi tapaa laulaa rockia - oikea ja väärä..? Tai vaihtoehtoisesti hyvä ja huono?

jazzmies: Jos ei hyvää laulamista erota, niin hohhoijaa.
 
Rajansa silläkin millaisiin latteuksiin nettiprovoratsunsa piiskaa. Olet nyt suoltanut tähän ketjuun liki kaikki korkeaa ja matalaa koskevat ja jokaikisessä sitä koskevassa kirjoittelussa toistetut kliseet, väite väitteeltä, sana sanalta. Vähän luovuutta ja itse ajateltua peliin, vaihteeksi.
 
jazzmies: Alan tunteminen lähtee siitä, että osaa soittaa, osaa teorian, osaa analysoida, osaa arvottaa, osaa opettaa ja osaa kirjoittaa. (...)Musiikki lähtee musiikista itsestään eikä ulkomusiikillisesta sälästä.
 
Jos taas olet tosissasi, omaa kapeaa sektoriasi koskevat analyysisi ovat kivoja, mutta esimerkiksi ulkomusiikillisten seikkojen erottamisessa omaan arvottamiseen olet kaikkea muuta kuin vakuuttava. CV:llä tai ilman.

jazzmies: Tuo jos jokin on R&B:ia, aikansa suosituimmassa muodossaan, tosin vesitettynä purkka-doo-wopina. Ai onks sekin rhyhtm & bluesia!
 
No mulle tuo tuo mieleen lähinnä Paul Ankan biisit. Dianat jne. Enkä niitä nyt ole kovin yleisesti kuullut rhythm and bluesina pidettävän.
 
Mutta tähän määrittelykysymykseen nyt tuskin kannattaa tarttua.
 
Tuossa Dio uiskentelee carusomaisissa, rytmittömässä laulumölinässä ilman päätä tai häntää - ajopuulaulua. Jos ei hyvää laulamista erota, niin hohhoijaa. (Kohta puhutaan taas mielipideasioista, eiks yeh?)
 
Kohta? Koko ajan on puhuttu mielipideasioista.Luuletko tosiaan ,että joku ottaa kommenttisi muuna kuin mielipiteenä?
 
Sano miltä osin en tunne tarpeeksi alaa? Dion varhaista mölinääkö pitäisi syödä aamulla ja illalla, tai junnaavaa Elf-materiaalia, johon kyllästyy ennen kuin on edes päässyt alkuun.
 
Et ilmeisestikään ole kuunnellut rockia kovin paljon tai laajasti.Toi Dio oli vain yksi esimerkki.Tällainen vaikutelma jää.Ja sitten suutut siitä kun asiasta joku huomauttaa ja ryhdyt haukkumaan Dioa mölisijäksi - tällainen kuva tästä nyt jää.
 
Jazzin tuntemustasi en kiistä.Tai mitään muutakaan asiantuntemustasi.
 
Pikkutekijöiden jokaista vaihetta tai edes mestareiden detaljeja ei tarvitse tietää, koska se ei ole alan tuntemista. Se on energian haaskaamista sekundaariseen huttuun ja sillä pätemiseen nettikeskustelussa. Musiikki lähtee musiikista itsestään eikä ulkomusiikillisesta sälästä.
 
Noi ei ole pikkujuttuja jos Dion uraa tarkastellaan.Jos ne unohtaa niin miehen urasta jää paljon yksipuolisempi kuva musiikillisesti.
 
Vähän niinkuin Elvistä haukkuisi sen filmisuorituksista.Ihan kuin se ei olis thenyt mitään muuta.

PsychedelicWarlord: Mutta tähän määrittelykysymykseen nyt tuskin kannattaa tarttua.
 
Tähän nimeenomaan pitää tarttua. Kaikki esityksen tyylipiirteet ovat suoraan lainaa The Flamingosilta ja The Drifterseiltä ja aikalaisilta doowop-menestyjiltä, jotka pehmensivät ja neutralisoivat sanomarikkaan gospel-kvartettien laulamiskonseptin. Näistä menestyjistä tekee parempaa etenkin rytminen tekeminen ja näkemyksen selkeys. Dion esityksessä napakka taimi loistaa poissaolollaan. Osaava ja kriittinen korva löytää heti lajin olevan doowopia, eli rhythm and bluesia, sekä arvottaa Dion esityksen lajinsa heikompaan kategoriaan. Se on jäänyt elämään pelkästään laulajansa myöhäisemmän maineen nojalla. Muuten siitä kukaan ei puhuisi ja se olisi kadonnut 70000 muun valjun doo-wop -esityksen mukana käytettyjen jukebox-levyjen unholaan. Nämä äänitteet ovat kuitenkin vähitelleen johtaneet laulajansa kantaaottavampaan laulamiseen parisenkymmentä vuotta jälkeenpäin, eli kiva dokumentti kuulla hänen kehittyneen paljon myöhemmin, joten kaikki kunnia hänen sinnikkyydelleen. Parhaimmillaan laulajana hän oli Dion kahdella ensimmäisellä levyllä, mutta valitettavasti kappaleet olivat kehnoja, mutta esittäminen ensiluokkaista koko bändiltä.
 
Ja jos esitystä ei tunnista rhythm and bluesiksi, niin silloin ei-tunnistaja ei tunne afroamerikkalaista musiikkia ja eikä myöskään valkoista rockin kompositiota, vaikka hän saattaisikin tietää hirmuisen määrän nippelitietoa. Asiantuntevuuteen liittyy myös musiikin tyylipiirteiden tunnistaminen, kontekstualisointi, luokittelutaito ja käsitteiden hallinta. Historiallinen nippelimatriisi unohtaa lahjakkaasti kaikki neljä.
 
Ylipäätäänkin näyttää siltä, että jengi on kaivanut kaikki valkoisen rockin turhuudet ja kuriositeetit esiin ilman mustan musiikin tuntemista. Yleisesti on sellainen kuva, että rollarit ja beatlesit loivat rockin löytämällä Chicago-bluesin, mutta minne jää länsi- ja itärannikon panos - L.A., S.F. ja N.Y.C? Yleisesti käsitykset viittaavat eurooppalaisissa piireissä siihen, että Chicago-blues olisi afroamerikkalaisen musiikin ydin ja sen merkittävin ilmentymä. Ei, ei ja vielä kerran ei. Se on valkopesun läpi käynyt yleinen virhekäsitys. Coltrane, bossanova, gospel, doowop ja folk ovat vähintäänkin yhtä merkittäviä rockin synnyttäjiä.
 
Luuletko tosiaan ,että joku ottaa kommenttisi muuna kuin mielipiteenä?
---
Jazzin tuntemustasi en kiistä.Tai mitään muutakaan asiantuntemustasi.
 
:D

jazzmies: Asiantuntevuuteen liittyy myös musiikin tyylipiirteiden tunnistaminen, kontekstualisointi, luokittelutaito ja käsitteiden hallinta.
 
Kyllä. Tämän lisäksi asiantujuuteen liittyy myös oman subjektiivisuutensa ja siihen liittyvien preferenssien tunnistäaminen sekä kyky kontekstualisoida oma positionsa ja omat preferenssinsä, omat vahvuudet ja omat heikkoudet, esimerkiksi laajassa musiikin kentässä. Siten se tarkoittaa esimerkiksi myös sitä että kaikkea maailman musiikkia ei kuunnella jazzina, eikä arvioida jazz-matriisin läpi.
 
Asiantuntijuudesta painoarvoa hakeva arvio - tai siihen vetoava nettimielipidekään - ei siten ole sama asia kuin subjektiivinen mielipide. Nämä pitää osata erottaa toisistaan ja vedota oikeisiin perusteisiin oikeassa paikassa, kulloistenkin heittojen kohdalla. Ellei sitten tieten tahtoen halua vaikuttaa joltain muulta, kuin minä haluaa esiintyä.
 
jos nämä asiat sotkee ja on sokea itselleen, päädytään samaan kuin esimerkiksi taannoin, kun asiantuntijoidenkin (cv riittävän pitkä ja oikeilla ihmisillä) arvioidessa kaupunkiemme pääkatuja ja torinreunoja reunustavat uusrenessassirakennukset omien tyylisidonnaisten preferenssiensä mukaisesti "rappiorenessassiksi", esikuviensa halvoiksi ja viihteellisiksi kopioiksi, joilla ei ollut itsenäistä arvoa. Purkuun siis vaan - ja näin myös kävi. Arvottomia? Taisivat valtaa omaamattomat asiantuntijat ja tavikset olla oikeassa näiden rakennusten omat, omista lähtökohdista nousevat arvot tunnistaessaan ja niiden menetystä surressaan

jazzmies: Tähän nimeenomaan pitää tarttua. Kaikki esityksen tyylipiirteet ovat suoraan lainaa...jne.jne.
 
Ja taas mielipiteiden tulvaa.Ajattelin vaan ettei nyt enää lähtisi juupa-eipäs jankkausta taas yhdestä -sinänsä offtopic-aiheesta.Ja nyt takerrutaan taas itse pointin osalta lillukanvarsiin - Dioon.
 
Kysehän nyt ei ollut Dion laulusta tai siitä mitä mieltä sinä olet siitä vaan siitä ettet tuntenut Dion aiempaa tuotantoa.Tämä taas herättää epäilyksen miten mahtaa olla ylipäänsä rock-musiikin tuntemuksesi laita koska kuitenkin yleistät kommenteissasi aika rankasti.
 
Ja jos esitystä ei tunnista rhythm and bluesiksi, niin silloin ei-tunnistaja ei tunne afroamerikkalaista musiikkia ja eikä myöskään valkoista rockin kompositiota, vaikka hän saattaisikin tietää hirmuisen määrän nippelitietoa.
 
Oliko tuo Dion biisi sinusta heviä? Simppeli kyllä vai ei riittää.
 
Asiantuntevuuteen liittyy myös musiikin tyylipiirteiden tunnistaminen, kontekstualisointi, luokittelutaito ja käsitteiden hallinta. Historiallinen nippelimatriisi unohtaa lahjakkaasti kaikki neljä.
 
Asiantuntevuuteen liittyy hyvin olennaisesti ,että osaa erottaa omat mielipiteensä faktoista.
 
Yleisesti on sellainen kuva, että rollarit ja beatlesit loivat rockin löytämällä Chicago-bluesin
 
Tällaista yleistä kuvaa ei ole olemassakaan.Ihan oma kehitelmäsi?

Askr:Siten se tarkoittaa esimerkiksi myös sitä että kaikkea maailman musiikkia ei kuunnella jazzina, eikä arvioida jazz-matriisin läpi.
 
Juuri näin.Aivan sama juttu mielestäni pätee vaikka vaihtaisimme jazzin tilalle rockin.

sellisti:Mitä se "hyvä" laulaminen sitten on?
 
se on tietenkin sitä mitä jazzmies sen sanoo olevan.
 
meidän on siis tarkoitus istua koneidemme äärellä ja antaa tämän gurun valaista meitä, että mekin osataan *ehkä sitten joskus* kuunnella hyvää musiikkia!

Askr: Siten se tarkoittaa esimerkiksi myös sitä että kaikkea maailman musiikkia ei kuunnella jazzina, eikä arvioida jazz-matriisin läpi.
 
Kuuntelen tietysti kaiken mahdollisen musiikin jazzmatriisin läpi, kuten myös kaiken muun musiikin rockmatriisin läpi ja edelleen jazzin ja rockin musiikin klassisen matriisin läpi. Nämä kolme kuuntelutapaa seuloo aika kivasti kaiken afrikkalaisen, amerikkalaisen ja eurooppalaisen musiikin, ja näiden avulla rakentuu suhteellisen moniulotteinen kuva käsiteltävän musiikin sisällöstä, laadusta ja tarvittaessa sosiologisesta ulottuvuudesta. Eli kaikki kuuntelemani musiikki joutuu saa juurihoidon.
 
PsychedelicWarlord: Ja nyt takerrutaan taas itse pointin osalta lillukanvarsiin - Dioon.
 
Kysehän nyt ei ollut Dion laulusta tai siitä mitä mieltä sinä olet siitä vaan siitä ettet tuntenut Dion aiempaa tuotantoa.
---
Asiantuntevuuteen liittyy hyvin olennaisesti ,että osaa erottaa omat mielipiteensä faktoista.
 
Kukahan aloittikaan lyömään asiantuntijuuttani alas Dio-kortilla? Painotan, ettei ole mitään syytä tutustua Dion aiempaan tuotantoon, jos siihen ei viitata usein alan lähteistössä tai se ei ole vähintään puoliklassikko. Musiikin laatu ratkaisee, ja kohta saanemme taas lukea mielipideasioista, vai mitä?
 
Ja painotan myös vielä sitä, että musiikissa ei ole faktoja muuten partituurissa ja musiikkifysiikassa. Kaiva hyvä sylvi sitten MAOL-taulukot esiin, jos haluat soivasta ääneksestä faktatietoa. Muuten turvaudutaan tietoon, hyvin perusteltuun uskomukseen, mikä on musiikkiobjektin substanssin tosiasioin ilmentymä.

jazzmies:Kukahan aloittikaan lyömään asiantuntijuuttani alas Dio-kortilla? Painotan, ettei ole mitään syytä tutustua Dion aiempaan tuotantoon, jos siihen ei viitata usein alan lähteistössä tai se ei ole vähintään puoliklassikko. Musiikin laatu ratkaisee, ja kohta saanemme taas lukea mielipideasioista, vai mitä?
 
Ei, vaan sulle ei ilmeisesti mene tajuntaan sitten millään, että Dion laulun kutsuminen mölinämylvinnäksi (vai miten se menikään) on aivan yhtä asiantuntevalta kuulostava kommentti, kuin Miles Davisin soitannan kutsuminen temppuilevaksi töräyttelyksi olisi. Subjektiivisesti tätä mieltä voi toki olla, mutta jos esiintyy asiantuntijana, se nyt ei vaan anna yhtään hyvää - tai ylipäänsä kuvaa asiantuntijuudesta laisinkaan. Eikä kyse ole myöskään varovaisuudesta ikonien suhteen, vaan siitä, että kuinka idiootteina viitsit muita oikein pitääkään, kun ryhdyt oppimestarina näillä asioilla noin kepein perustein asinatuntijuutesi nimissä mestaroimaan.
 
Ja jos tässä vaiheessa alkaa inisemään MAOLin taulukoista ja selittelemään että taidetta ei arvoteta mittaamalla - mikä toki on totta, mutta kun vastakkain ei näissä asiantuntijakysymysissä ole subjektiivinen möläytys ja absoluuttinen totuus, vaan asiantutemukselta edellytetään hyvin perusteltua ja harkittua, asiansa hyvään tuntemukseen perustuvaa ja oman arviointiasemansa tunnistavaa ja auki kirjoittavaa kantaa - kertoo tämä yhä vankemmin, että puhujalla ei ole oikein käsitystä siitä, mistä oikeastaan on kyse.
 
En siis oikein voi uskoa todeksi, että tässä joutuu esimerkiksi Dion laulutaitoa jollekin ammattilaiselle todistelemaan, mutta kai tämäkin nyt sitten oli nähtävä. Vertailuksi voisi tässä asiassa vaikka lukaista viimeisimmän asiaa koskevan blogin (minua kun et usko kuitenkaan, tällä on cv:Claudia Friedlander, BA in Music at Bennington College, MM degrees in both Voice and Clarinet Performance at Peabody Conservatory, and a DMus in Vocal Performance and Pedagogy at McGill University)
 
Initial reaction: The first two guys (Bruce Dickinson, Ronnie James Dio) are so impeccable that theyre each in their own way presenting a manifesto on how to sing well, irrespective of musical genre.
 
http://www.claudiafriedlander.com/t … l-styles-classic-metal-singers.html
http://www.invisibleoranges.com/201 … ician-5-classic-male-metal-singers/

jazzmies: Kukahan aloittikaan lyömään asiantuntijuuttani alas Dio-kortilla?
 
No voi hellanlettas! Kyse oli esimerkistä ja sen nostamasta epäilystä ettet ole kovinkaan paljon perehtynyt rock-musiikkiin.
 
Tämä taas lähti siitä ,että heittelit itse ensin aika reippaita yleistyksiä mm.rockin tuottamisen suhteen.
 
Painotan, ettei ole mitään syytä tutustua Dion aiempaan tuotantoon, jos siihen ei viitata usein alan lähteistössä tai se ei ole vähintään puoliklassikko.
 
Tottakai pitää tutustua jos miehen musiikista puhutaan.Muutenhan jää esim.siihen käsitykseen ettei Dio koskaan laulanut muuta kuin heviä tai että hänen uransa olisi alkanut 70-luvulla.
 
Tosin kuten olen jo ratakiskosta vääntänyt kyse on esimerkistä.
 
Musiikin laatu ratkaisee, ja kohta saanemme taas lukea mielipideasioista, vai mitä?
 
Sun kommentit on puhtaasti mielipiteitä.Mitä muuta ne olisikaan?
 
Ja painotan myös vielä sitä, että musiikissa ei ole faktoja
 
Kiva ,että viimein myönnät tämänkin.Olen samaa mieltä.

Askr:En siis oikein voi uskoa todeksi, että tässä joutuu esimerkiksi Dion laulutaitoa jollekin ammattilaiselle todistelemaan, mutta kai tämäkin nyt sitten oli nähtävä. Vertailuksi voisi tässä asiassa vaikka lukaista viimeisimmän asiaa koskevan blogin (minua kun et usko kuitenkaan, tällä on cv:Claudia Friedlander, BA in Music at Bennington College, MM degrees in both Voice and Clarinet Performance at Peabody Conservatory, and a DMus in Vocal Performance and Pedagogy at McGill University)
 
Tätähän mä olen sanonut: asiantuntijat ja ammattilaiset voivat olla keskenään eri mieltä.
 

 
EDIT: Hauska offtopic: laitoin netin puppulausegeneraattoriin avainsanoiksi "rockin kuolema":
 
"Vaikka usein kuuleekin aivan järjettömiä mielipiteitä, on kuitenkin tosiasia, että rockin kuolema pakottaa kohderyhmää huomioimaan yleisesti sovittuja ja toimiviksi todettuja organisaatio- ja johtamismallin muodollisuuksia."

PsychedelicWarlord: Hauska offtopic: laitoin netin puppulausegeneraattoriin avainsanoiksi "rockin kuolema":
 
Minä löysin sieltä tämän: Monien mielestä rock on tullut tiensä päähän, ainoastaan nostalgialle on enää sijaa.
 
Ehkä teknon voisi ajatella hyvin heijastavan nykyistä koneistunutta todellisuuttamme, jossa on vaikea sulkea korviaan teollisuuden, liikenteen, tiedotusvälineiden ja tietotekniikan luomalta mekaaniselta, sähköiseltä ja elektroniselta äänimaailmalta.

Askr: Ei, vaan sulle ei ilmeisesti mene tajuntaan sitten millään, että Dion laulun kutsuminen mölinämylvinnäksi (vai miten se menikään) on aivan yhtä asiantuntevalta kuulostava kommentti, kuin Miles Davisin soitannan kutsuminen temppuilevaksi töräyttelyksi olisi.
 
Kirjoitin "mölinämylvintä ei tuohon lajiin yksinkertaisesti sovi - eikä kylläkään paljon muuhunkaan." Mölinämylvintä ei siis sovi moneen musiikkiin, paitsi siihen mihin se sopii, mutta R&B:n se ei ole oikea laulutapa.
 
Eikä kyse ole myöskään varovaisuudesta ikonien suhteen, vaan siitä, että kuinka idiootteina viitsit muita oikein pitääkään, kun ryhdyt oppimestarina näillä asioilla noin kepein perustein asinatuntijuutesi nimissä mestaroimaan.
 
En ole väittänyt olevani asiantuntija, vaan kaikki kirjoittamani on tieto-, taito- ja kokemusperäistä asioiden pohdintaa.

jazzmies: Kirjoitin "mölinämylvintä ei tuohon lajiin yksinkertaisesti sovi - eikä kylläkään paljon muuhunkaan." Mölinämylvintä ei siis sovi moneen musiikkiin, paitsi siihen mihin se sopii, mutta R&B:n se ei ole oikea laulutapa.
 
Mietin vain ,että minkälaiset korvat omaa ,että tuo Dion laulaminen tuossa Angel is missing-biisissä olisi jotenkin "mylvintää"? Meinaan minulle tulee mieleen tuosta sanasta ihan suora huutaminen.Vähintääkin pitäis vetää hillittömällä volalla ,mutta eihän tuossa tapahdu sitäkään?

jazzmies: Kirjoitin "mölinämylvintä ei tuohon lajiin yksinkertaisesti sovi - eikä kylläkään paljon muuhunkaan." Mölinämylvintä ei siis sovi moneen musiikkiin, paitsi siihen mihin se sopii, mutta R&B:n se ei ole oikea laulutapa.
 
Onkos tämäkin mylvintää http://www.youtube.com/watch?v=VaRTocPWbhQ ?
 
Entä tuo http://www.youtube.com/watch?v=bQ3OjffJ1w0 ?

jazzmiehen argumentointi on loogisesti niin surkeaa etten jaksa edes vaivautua kirjoittamaan muuta kuin tämän kommentin kun ei se siitä mihinkään kuitenkaan muutu.

StJerky: Onkos tämäkin mylvintää http://www.youtube.com/watch?v=VaRTocPWbhQ ?
 
Entä tuo http://www.youtube.com/watch?v=bQ3OjffJ1w0 ?
 
En ole väittänyt, että Dion laulu olisi aina mylvintää. Sanoin, että mylviminen ei sovi kaikkeen musiikkiin. Sen huomion tein noista pätkistä, että hänen laulamisensa oli ollut pitkään sanoisinko maneerikylläistä ja jokseenkin luonnonlapsimaista. Molemmat varmaankin rockissa arvostettuja piirteitä. Mutta sitten jotakin tapahtui Black Sabbath -pestin jälkeen: hän alkoi laulamiseessaan päättää fraasinsa taimissa eikä epämääräiseen vibartontapaiseen. Ylipäätänsä hänen laulamisensa terästäytyi joka akselilla. Taitaapa jäljet johtaa Jackon Thrilleriin, joka palautti rytmin popmusiikkiin. Rainbow Eyes - eivoi mikä jollotus :D LOL, OMG, MILF.