 levesinet
06.10.2010 23:18:47 | |
|---|
Tritonuksen sävelten taajuuksien suhde on sqrt(2):1.
Oktaavi on 2:1, puhdas kvintti on suunnilleen 3:2, puhdas kvartti on suunnilleen 4:3.
Baron kiilas. |
 baron
06.10.2010 23:23:23 (muokattu 06.10.2010 23:23:41) | |
|---|
levesinet: Tritonuksen sävelten taajuuksien suhde on sqrt(2):1.
Oktaavi on 2:1, puhdas kvintti on suunnilleen 3:2, puhdas kvartti on suunnilleen 4:3.
Baron kiilas.
Anteeksi tyhmä (siis tarkoitan itseäni): Eikö puhdas kvintti ole tasan 3:2 ja puhdas kvartti tasan 4:3, tasavireinen sitten jotain muuta? You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
 Turpahöylääjä
06.10.2010 23:42:09 | |
|---|
Tritonuksen sävelten taajuuksien suhde on sqrt(2):1.
Oktaavi on 2:1, puhdas kvintti on suunnilleen 3:2, puhdas kvartti on suunnilleen 4:3.
Mielenkiinnon kysymyksenä: kannattaako noita taajuuksien suhteita opetella; onko niiden tietämisestä jotain käytännön hyötyä? Ei ole itselle tullut muualla vastaan, ainakaan toistaiseksi. Kyllä nyt on niin, että kyllä näin on. |
 sellisti
06.10.2010 23:47:43 | |
|---|
levesinet: Tritonuksen sävelten taajuuksien suhde on sqrt(2):1.
Oktaavi on 2:1, puhdas kvintti on suunnilleen 3:2, puhdas kvartti on suunnilleen 4:3.
Baron kiilas.
Ok, tämä selvä. Eipä oo tosiaan tullut tutustuttua noihin taajuussuhteisiin minunkaan. "Remember my neighbour with the burns on 90% of her body? Well, she burned the other 10% now. She was lighting a fart and her bush caught fire." -George Carlin (1937-2008) |
baron
06.10.2010 23:54:24 (muokattu 06.10.2010 23:55:12) | |
|---|
Turpahöylääjä: Mielenkiinnon kysymyksenä: kannattaako noita taajuuksien suhteita opetella; onko niiden tietämisestä jotain käytännön hyötyä? Ei ole itselle tullut muualla vastaan, ainakaan toistaiseksi.
Tää on teoriapalsta:-)
Mut helppoahan se on: Oktaavi on 2:1 ja muut vähemmän!
Puolisävelaskel on 12 juuri kahdesta. You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
levesinet
06.10.2010 23:55:53 (muokattu 07.10.2010 11:06:02) | |
|---|
baron: Anteeksi tyhmä (siis tarkoitan itseäni): Eikö puhdas kvintti ole tasan 3:2 ja puhdas kvartti tasan 4:3, tasavireinen sitten jotain muuta?
Mulla on tapana kääntää englannin ja suomen välillä perfect fifth = puhdas kvintti, vaikka olisi tasavireinen järjestelmä käytössä. Toiminko väärin? Kieltämättä tässä tulee helposti hulluksi:
perfect fifth = quinte juste = puhdas kvintti
just intonation = intonation juste = luonnonpuhdas viritys
Tasavireinen puhdas kvintti on suunnilleen 3:2 ja tasavireinen puhdas kvartti on suunnilleen 4:3. (Siis 'puhdas' erotuksena vähennetylle tai ylinousevalle.)
Luonnonpuhdas kvintti ja luonnonpuhdas kvartti ovat täsmälleen 3:2 ja 4:3.
Mulla on paha aavistus, että tämä epätoivoinen kiemurteluni ei pysy koossa, vaan luvassa on häijy selkäsauna. :D |
baron
06.10.2010 23:59:12 (muokattu 07.10.2010 00:15:18) | |
|---|
levesinet:
Mulla on paha aavistus, että tämä epätoivoinen kiemurteluni ei pysy koossa, vaan luvassa on häijy selkäsauna. :D Ulkomaan kielellä ne kyllä sanoo "just intonation" http://www.kylegann.com/tuning.htmlTossa on siitä lisää. Mä oon oppinut että puhdas viritys on vastakohta tasavireiselle tai Wohl Temperiertelle tai mitä niitä on jotka yrittää kiertää Pythagorasta. Tuo puhdas perfect suomennoksena kun puhutaan intervalleista ei ehkä ole kaikkein onnistunein. Suuri - pieni - puhdas?????? You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
levesinet
07.10.2010 00:10:58 | |
|---|
baron: http://www.kylegann.com/tuning.html perfect fifth (C to G) = 700 centsNo ehkä mä olen nippa nappa kuivilla, jos ton saa kääntää suomeksi puhdas kvintti. Luonnonpuhdas kvintti olisi sitten ehdottomasti 702 C. Tuo puhdas perfect suomennoksena kun puhutaan intervalleista ei ehkä ole kaikkein onnistunein.Niinpä! |
baron
07.10.2010 00:13:46 (muokattu 07.10.2010 00:18:15) | |
|---|
levesinet: No ehkä mä olen nippa nappa kuivilla, jos ton saa kääntää suomeksi puhdas kvintti. Luonnonpuhdas kvintti olisi sitten ehdottomasti 702 C.
No kun käytetään senttejä yksiköinä niin päästään tasavireiselläkin tasaisiin lukuihin.
Tritonuskin on tasan 600!
Kun englannin "perfect" käännetään puhdas niin miten englannin "pure"? You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
levesinet
07.10.2010 00:17:39 (muokattu 07.10.2010 00:34:45) | |
|---|
baron: No kun käytetään senttejä yksiköinä niin päästään tasavireiselläkin tasaisiin lukuihin.
Tritonuskin on tasan 600!
Nyt kaikki alkaa näyttää taas hyvältä. Mun pianokin toimii kauniisti tasavireisesti tasaluvuilla... 8)
Kun englannin "perfect" käännetään puhdas niin miten englannin "pure"?
Sitä juuri tarkoitin kiemurtelulla. Ainoa pakotieni oli 'luonnonpuhdas' kvintti ja kvartti jne. |
 Tonski
07.10.2010 10:53:01 | |
|---|
Turpahöylääjä:
Öyh.. Sanoisin, että asteikko on jälleen melodinen molli, jonka kolmannen moodin perussävelestä suuri terssi ylöspäin löytyy melodisen viides, eli mix.b6. Oliko tuo tilanne-juttu vielä oma kysymyksensä..? Jos kyllä, niin en tiedä? :P
Hyvä poijjat!! Täällä on kunnon teoriahirmuja kun nää menee ihan suvereenisti, kaikki ollu oikein tähän asti! Tämä vastaus on aivan oikein ja se, mitä ensin hain, mutta pähkinään on toinenkin vastaus, tuleeko mieleen?;) http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg |
Tonski: Hyvä poijjat!! Täällä on kunnon teoriahirmuja kun nää menee ihan suvereenisti, kaikki ollu oikein tähän asti! Tämä vastaus on aivan oikein ja se, mitä ensin hain, mutta pähkinään on toinenkin vastaus, tuleeko mieleen?;)
Eiks harmonisessa mollissa oo sama juttu eli kolmannesta moodista suuri terssi ylöspäin on viides eli mixb2b6 (eli fryyginen dominantti, jota nimeä ei saa täällä käyttää:-) You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Tonski
07.10.2010 12:27:32 | |
|---|
baron: Eiks harmonisessa mollissa oo sama juttu eli kolmannesta moodista suuri terssi ylöspäin on viides eli mixb2b6 (eli fryyginen dominantti, jota nimeä ei saa täällä käyttää:-)
Hyvä hyvä! Löytyykö vielä, yks erikoisempi olisi! http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg |
baron
07.10.2010 12:33:13 (muokattu 07.10.2010 12:35:02) | |
|---|
Tonski: Hyvä hyvä! Löytyykö vielä, yks erikoisempi olisi!
No harmonisen duurin kuudennesta harmonisen duurin ykköseen.
Lydian aug #2/lyd#2#5 - harmonic major You can play any note on any chord. If it sounds "right", then it is (Mark Levine) |
Tonski
07.10.2010 12:58:20 | |
|---|
baron: No harmonisen duurin kuudennesta harmonisen duurin ykköseen.
Lydian aug #2/lyd#2#5 - harmonic major
Näin, about kaikki on käyty läpi. Pistäkäähän tyypit uusia pähkinöitä tulille! http://www.youtube.com/watch?v=hZi0IHX1Wgg |
levesinet
07.10.2010 17:03:01 | |
|---|
|
 Epämuusikko
07.10.2010 21:17:10 (muokattu 08.10.2010 12:17:28) | |
|---|
levesinet: Blokkaa ja analysoi sointukulku (Aqua Marina TV-sarjasta Stingray)
http://www.youtube.com/watch?v=CD96RQ1-wnY
No ei ole pakko. :-D Olin jo lähdössä kotiin, laitetaan pikainen silmäys. Akuankkaa alku, ii7, V7, iii, vi7, ja sen semmoista. Ennen väliosaa käy alennetun 7:nnen asteen 13:ssa, jonka tonaalista funktiota en juuri nyt jaksa miettiä. Tai, ehkä se pohjustaa seuraavan osan "mollin duuripuolen" (ensin molliksi ja siitä kolmas aste, mitä se nyt olikaan ihmisten kielellä....) eli BIII-hilluntaa, jota edelsi sen vitonen, eli edell. sävellajin BVII. Siellä ei kauaa viihdytty, heti perään loikataan alkup. akuankkaan. Ajassa 1.16 BVI7-sointu, liekö tuo nyt maantieteellinen vai tritonuskorvaus, mitä näitä nyt on. Kun ei nämä sointuhommat omaa soitinvalintaa kosketa niin en muista. eikä ole mitään soitintakaan tässä käsillä. bIII:tä en kuullut tai en hoksaa. En mä tajua näistä analyyseistä mitään. Se oli tuo C#m7, mutta itse en kuullut sitä mollina. Puukorva kun olen. I'm way deep into nothing special (SD: West of Hollywood). |
levesinet
07.10.2010 22:03:55 (muokattu 08.10.2010 15:57:05) | |
|---|
Epämuusikko: Olin jo lähdössä kotiin, laitetaan pikainen silmäys.
Erinomainen vastaus pikaiseksi silmäykseksi ilman soitinta apuna! Pirteätä tuossa nyt oli bVII, bVI ja kaksi kovin valmistelematonta modulaatiota, jotka mainitsitkin kaikki saman tien.
Tällaista sotkua syntyi täällä amatöörin päässä:
Bb6 Bb6/D | Cm7 F13 | Bb6/9 | Bb6/9 |
Cm7 | F9sus4 F7 | Dm7 | Gm7 |
Cm7 | F9sus4 F7 | Bb6/9 | Bbmaj7 Bb6 |
Cm7 | F9sus4 F7 | Dm7 | Gm7 |
Cm7 | F9sus4 F7 | Bb6/9 Ab13 | Bb6/9 |
C#m7 | C#m7 F#7(/G#) | Hmaj7 | Hmaj7 H6 |
Gm7 | Gm7 | F9sus4 | F13sus4 F9sus4 |
Cm7 | F9sus4 F7 | Dm7 | Gm7 |
Cm7 | F9sus4 F7 | Bb6 | Gb6/9 | Gb6/9 | F9sus4 | Bb6/9
Bb: I | ii V | I | I |
ii | V | iii | vi |
ii | V | I | I |
ii | V | iii | vi |
ii | V | I bVII | I |
H: ii | ii (tai V) | I | I |
Bb: vi | vi (tai ii) | V | V |
ii | V | iii | vi |
ii | V | I | bVI | bVI | V | I
bIII:tä en kuullut tai en hoksaa. En mä tajua näistä analyyseistä mitään.
liekö tuo nyt maantieteellinen vai tritonuskorvaus, mitä näitä nyt on
Joo joku sellainen. Klasaripuolella se voisi olla muunnosmollisävellajin eli Bb-mollin kuudennen asteen sointu, joka luokitellaan modaaliseksi lainamuunnesoinnuksi.
Puukorva kun olen.
No minä en meinannut saada siitä soinnusta selvää edes kiipparin ääressä. |
