Rock, pop, alternative ›

disarm: Miutäs hälle on käynyt?
 
Siis käyttäjälle MrQ

En kuuntele, mutta Rock Band ykkösessä jokin bändin biisi?

JAK: Täydet pisteet pitää antaa bändille siitä että luultavasti top10 rumimpien levyn kansien joukkoon pääsee tällä. Siis hyi helvetti.
 
Tuohan on suorastaan nerokas veto :----D

carnation: Tuohan on suorastaan nerokas veto :----D
 
Tavallaan joo :D mutta pääasia on että sisältö futaa kympillä, ja sehän muuten futaa. Toista päivää kestoluukutus päällä ja kyllä, tää on aivan helmi levy.

Mun mielestä uusin levy oli aivan täyttä paskaa alusta loppuun. Edellisellä levyllä sentään oli muutamia hyviä biisejä.

Alkupää hyvää kamaa ja lopussa vääntyy siihen maailman ankeimpaan diskorokkimeininkiin. Varmasti kiva soitella ja pistää keikoilla tyttöjen pyllyt pyörimään mutta ei saatana tätä jaksa levyltä kuunnella.

aivokuolio: Varmasti kiva soitella ja pistää keikoilla tyttöjen pyllyt pyörimään mutta ei saatana tätä jaksa levyltä kuunnella.
 
Heh. Nyt lensi heroiinit näytölle :D

Eilen tuli postiluukusta ja alkureaktio oli aika hämmästynyt. Mitäs The Killersia tämä on? Luulin jo, että levykaupassa ovat laittaneet Killersin levyn vahingossa väärään koteloon. En nyt vielä osaa sanoa, että pidänkö levystä. Coldplay-cover on kyllä ihan ok. Pitää kuunnella lisää.
 
Kansi sen sijaan nauratti. On niillä pokkaa.

ramionparas: http://lineout.thestranger.com/line … -put-your-money-where-your-mouth-is
 
Ei mikään paska idea. Tuntuu että jokanen uus levy himmentää vaan sitä bändin loistoa.

Onhan tällä uudellakin levyllä muutama todella hyvä biisi mutta kokonaisuus ei oikein toimi ja musiikkityylit rönsyilevät turhan moneen suuntaan, annetaan vaikka tämmöinen ontuva vertaus kuin soppa jossa on lihaa, kalaa, makaronia ja perunaa. Ruling me, unspoken, hang on ja where´s my sex ovat mielestäni erinomaisia kappaleita mutta joukkoon mahtuu myös ihan hirveitä tekeleitä. Viimeisin ehjä albumikokonaisuus mielestäni on Make Believe, josta suurin osa faneista ei tykännyt, mutta ainakin siinä oli se punainen lanka jota koko levy noudatti. Coldplaytä on ihan kiva kuulla Cuomon esittämänä mutta en ymmärrä minkä ihmeen takia tuollainen liveversio on laitettu edes bonuksena mukaan levylle, sinkun b-puolella tuommoset pitäisi julkaista jos pakko kerran julkaista on. Rivers Cuomo on lahjakas ja sielukas muusikko ja ainakin täältä löytyy luottoa siihen että herra joskus saa aikaan vielä jotain todella hienoa, pilkahduksia siitä on kuultavissa kyllä jokaisella levyllä.

Hmm. Kokeilkaa ottaa ne laput pois korvista ja kuunnella tätä (ja miksei aikasempiakin) ihan musiikkina. Ei nörtti-weezerinä. Siis kuunnelkaa niitä sävellyksiä, Rivers on oikeasti musiikillinen nero. Pitää paikkansa että green,blue-W:tä ei enää tulla näkemään mutta tullaan kuulemaan aivan helvetin hyvää musiikkia.

No tää "uusi" Death to False Metal on kyllä ollut varsin kuunneltava levy: http://open.spotify.com/album/4mTGfGAV4rIdkmjOvsZAk0 Eikä noi pari Pinkerton Deluxen uutta kipalettakaan huonoja ole.

Iso peukku Unbreak my heartin coveroinnista, ei oikein tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa mutta tätä kuunnellessa se on positiivinen ongelma :D

Minä! Itse asiassa paljoa muuta ei ole tullut viime aikoina kuunneltuakaan, Youtubesta bongatut pätkät viime kesän Brixton Academyn keikalta herättivät innostuksen uudelleen ja koko tuotanto on taas tullut kahlattua läpi ja sieltähän on löytynyt paljon sellaisia helmiä, jotka ovat edellisellä kerralla menneet täysin ohi..
 
Pinkerton on tietysti aivan kuningasrieska. En kyllä muista mitään toista levyä, jota kuunnellessa on ollut sellainen olo, että joku on ollut vakoilemassa meikäläistä, sen verran samaistumiskohteita lyriikoista löytyy. On se luojan lykky, että se Songs from The Black Hole-ooppera jäi aikoinaan hyllylle, koska levyn heikoimmat hetket (Getchoo, No Other One) ovat sieltä peräisin ja käsittääkseni levyn päätttävästä timanttisesta viiden suorasta yksikään ei kuulunut tuohon oopperaan. The Good Life on ehdottomasti paras orkesterin neliminuuttinen. Ja kyseisen sinkun kakkospuolelle aikoinaan haudattu Rachel Hadenin laulama I Just Threw Out The Love Of My Dreams tavoittelee myös mitallipalleja kyseisessä kisassa.
 
Debyytti ei ole koskaan pudonnut ihmeemmin ja Buddy Holly tuntuu nykyään lähes riippakiveltä,,, "ai se on se hassu onnenpäivät-bändi". Undone (The Sweater Song) kolahti vasta hiljattain ja tässä on yksi parhaimmista versioista siitä: http://www.youtube.com/watch?v=H0NpSq2DTIA
 
Vihreä älppy on taas ehkä enemmän sellaista "ihan kivaa"-poppista, turhan moni biisi menee toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Hash Pipe on suurin poikkeama linjasta ja ehdottomasti levyn paras viisu. Ekstrabonukset vielä biisin tissejä ja paljasta pintaa-videosta..
 
Maladroitissa ote on edeltäjänsä raskaampi, mutta aika keskinkertaista materiaalihan siinäkin on. Dope Nose oli onnistunut singlevalita ja tässä on loistava liveversio basisti Scott Shrinerin vokalisoimana Japanista vuodelta 2005: http://www.youtube.com/watch?v=TWT3VgrlXJQ#t=13m04s . Love Explosion on mennyt aikaisemmin täysin ohi, mutta loistoraitahan sekin on (pieniä Locomotion-vaikutteita havaittavissa).
 
Make Believe ei sytyttänyt aikoinaan yhtään, Beverly Hills vitutti yli kaiken ja jäipä huomaamatta tälläinenkin helmi kuin Perfect Situation. Elisa Cuthbertin tähdittämä video on loistava, mutta enemmän putoaa tämä live-versio Lost-Hurleyn kanssa: http://www.youtube.com/watch?v=DQAmEmmFX9w . Muuten levyssä tympäisee turboahdettu äänimaailma, tuntuu että välillä mennään jo särölle. Päätösraita Haunt You Every Day melodramaattisuudessaan Weezeriä parhaimmillaan..
 
Punainen älppäri oli ilmestyessään todella kova pettymys, varsinkin kun Pork And Beans oli nostanut odotukset korkealle, mutta aikamoista paskaa oli narulle (kovalevylle?) tallentunut, Automatic, Thought I Knew, Everybody Get Dangerous, Cold Dark World.. siis ihan oikeasti, mitä vittua? Varsinkin kuin neljä deluxe-version bonuspiisiä (Miss Sweeney, Pig, King, The Spider) olisivat olleet perusalbumin ehdotonta parhaimmistoa. The Greatest Man That Ever Lived oli alkuun aivan käsittämätön setti, mutta jollain perverssillä tavalla sekin viehättää nykyään eri tavalla.
 
Raditude tuli ilmestyessään kuunneltua muutamaan kertaan Spotifysta, mutta kun Let It All Hang Out'ia lukuunottamatta pudonneet, niin aika laimealtahan se kuulosti. Kun on nettiä selannut, niin tämä taitaa olla inhotuin lätty bändin seuraajien joukossa.. ja ollaanhan tässä aika kaukana Pinkertonista. Can't Stop Partyingit menee kyllä yli hilseen ja pienoinen omaan näppäryyteen sortuminen on ehkä läsnä. 4-5 ok biisiä ja yksi killeri vie tämän kyllä ainakin Maladroitin Make Believen edelle.
 
Entäs Hurley sitten.. aika vähälle kuuntelulle on jäänyt. Vaikka nimimiehiä on ollut mukana biisinteossa, niin aika autopilotilla Desmond Childit, Linda Perryt sun muut ovat olleet, turhan paljon tyhjäkäyntiä on levylle mahtunut. Where's My Sex on musiikillisesti ehkä levyn paras raita, lyriikat ovat sitten mitä ovat. Ja jenkkien futismaajoukkueen kannatuslauluksi tehty deluxelta löytyvä Represent on kyllä yksi Weezer-suosikeistani.
 
Death to False Metalin setti ei kyllä putoa yhtään. Ei ole paljoa menetetty noissa raidoissa, Unbreak My Heart on ihan hauska, mutta siinä se.
 
Vielä voisi kirjoittaa B-puolista, demobiiseistä sun muista bonuksista, mutta eiköhän tämä riitä.. loppukaneettina voisi todeta, että on sitä elämää ollut Matt Sharpinkin jälkeen, vaikka monien mielestä bändi ei ole saanut mitään järkevää aikaan. Rasittavan epätasaistahan tuo tuotanto on ollut, mutta aina kun on ollut usko koetuksella niin tiskiin on lävähtänyt jokin Haunt You Every Day, Pork And Beans, Let It All Hang Out, Represent tai vastaava ja on palannut mieleen, miksi tämä bändi on parhaimmillaan niin mahtava kuin se on.
 
Palkitaan loppuun asti lukijat vielä bändin parhaalla biisillä, samaiselta Japanin keikalta kuin Dope Nosekin: http://www.youtube.com/watch?v=TWT3VgrlXJQ#t=26m58s

Maladroit-levyltä nostaisin esiin Keep Fishing-kappaleen, jossa on hieno Muppet-aiheinen video.
 
http://www.youtube.com/watch?v=hOIsYA1QDuk&ob=av2e

Nigelille lähti plussa kirjoituksestaan, eritoten Maladroit-tärpistä, jäänyt tyystin ohi! Ensimmäiseltä levyltä nostaisin tosin muutaman ikisuosikin, kuten sympaattisesti infantiili No One Else ja Surf Wax America, jotka ovat melkoisen hienoja poppiksia. Say It Ain't So on tekstiltään kiinnostava, muttei itselle ole kappaleena koskaan koommin kolahtanut.
 
Bonarina mainittakoon myöskin viime aikoina nautitun Apulannan piilokappale Piilo levyltä Kolme. Weezer-yhtäläisyyksiä tuskin tarvitsee edes mainita!
 
http://www.youtube.com/watch?v=Jwi7uDuCK_o

Mikey Welsh on kuollut...
http://www.iltasanomat.fi/viihde/ro … yi-kuolleena/art-1288419557029.html

Mallaslahti: Mikey Welsh on kuollut...
http://www.iltasanomat.fi/viihde/ro … yi-kuolleena/art-1288419557029.html
 
Vähän hämäräksi tekee miehen oma Twitter-päivitys 26.9.:
"dreamt i died in chicago next weekend (heart attack in my sleep). need to write my will today."
https://twitter.com/#!/MikeyWelsh71/status/118305899923259392
 
Chicagon hotellihuoneessahan oli sitten kuollut mutta syitä ei taida olla vielä tullut julkisuuteen.
 
RIP.