Rock, pop, alternative ›

sikki-six: Miksi niitä homoja pitäisi kiusata?
 
Ei pidä. Voisi käydä tämän ideologisen pakkosyötön kimppuun, sanotaan mielummin vaikka sukupuolineutraaliudeksi. Koko asian poliittinen puoli on vain osa koko hommasta.

velipesonen: Ei pidä. Voisi käydä tämän ideologisen pakkosyötön kimppuun, sanotaan mielummin vaikka sukupuolineutraaliudeksi. Koko asian poliittinen puoli on vain osa koko hommasta.
 
Joo, taidan tietää mistä puhut. Miesten kokemasta epätasa-arvosta puhuminen on silkkaa sovinismia. Tämä?
 
E: Nyt menee kyl ankarasti ohi aiheen, mjoo.

Atomic Cafe: Vaikka hevihumpan isä ja äiti on tietysti Popeda.
 
Ei kai, Popeda on välillä kyllä lähennellyt sitä, mut kyl se on humpan heviefektistä puhuttaessa THE Scorpions http://www.youtube.com/watch?v=96S07IlZ7bY ;)
 
Atomic Cafe: Tuohan on sikäli mielenkiintoinen hahmo että jokainen näkee siinä sen boheemitaiteilijan jota eniten inhoaa. Toisten mielestä se on ilmetty Aki Kaurismäki ja joidenkin mielestä Hulkon Antti, myös Pelle Miljoona ja Remu Aaltonen on mainittu.
 
Teatteripiireissä liikkuu huhu että hahmon esikuva löytyi aikoinaan Ryhmäteatterin taustajoukoista mutta tiedä häntä.
 
Roolihahmon ulosannista tulee mieleen Remu, mut sellaista paloa ja ilmettä ei puheessa ole. Toisaalta joku saattaa nähdä siinä vain Kari Heiskasen tekemässä nuorena työtään, tässä tapauksessa tylsää sketsiä. ;)

BigPapa: punk punk punk on typerää kun levyt pyörii vain ympyrää ja sähköisyys on sitä että kerää pölyä...
 
Tästä BigPapan punkneuroosista tulee mieleen että oliko BigPapa Albert Järvisen kanssa Pelle Miljoonan keikalla heittelemässä plektroja lavalle ja huutelemassa soittakaa punkit väärin ja lujaa.
 
No ehkä ei kuitenkaan mutta on ihan ymmärrettävää että Albert Järvinen ja monet muut ammattimuusikot olivat erittäin katkeria punkille koska tämä hakaneulajengi jätti usein sen autotallivaiheen kokonaan väliin ja valtasi suoraan ne parhaat keikkapaikat, veivät ihan kirjaimellisesti leivän vanhojen pierujen suusta ja haistattivat niille pitkät paskat.
 
Ei pidä kuitenkaan unohtaa sitä että monesta punkkarista tuli myöhemmin ihan oikea muusikko joka osasi muutakin kun hakata kitaraa seinään ja nenää lattiaan, vaikka eihän se soittotaito ollut punkin perusjuttu ollenkaan, taso kyllä vaihteli paljonkin suuntaan jos toiseen.

Atomic Cafe: Tästä BigPapan punkneuroosista tulee mieleen että oliko BigPapa Albert Järvisen kanssa Pelle Miljoonan keikalla heittelemässä plektroja lavalle ja huutelemassa.
 
Sori, ei mulla ole punkneuroosia, se on Veli Pesosella joka punkrockin kuihtumisen kautta yrittää todistella rockin kuolemaa. Mulla oli vapaus valita punkin tullessa, että pidänkö radion auki vai en, valitsin jälkimmäisen ja olen siitä niin onnellinen.

BigPapa: Sori, ei mulla ole punkneuroosia, se on Veli Pesosella joka punkrockin kuihtumisen kautta yrittää todistella rockin kuolemaa. Mulla oli vapaus valita punkin tullessa, että pidänkö radion auki vai en, valitsin jälkimmäisen ja olen siitä niin onnellinen.
 
Velipesonen ei kyllä puhu punkista, vaan rockista. Punkneuroosisi on jo todistettu.

Lennu: Velipesonen ei kyllä puhu punkista, vaan rockista. Punkneuroosisi on jo todistettu.
 
Stoogesia ja Pistolsia - protopunk ja punk, en minä näitä esiin ottanut vaan Pesonen ite, neuroosi kumottu.
 
Ja aloituksessa: Rockin kuolinhetki eli elinvoiman kadottamisen hetki osuu vuoteen 1986. Se tarkoittaa lyhyesti että punk yritti pelastaa rockin mutta taitamattomuuttaan epäonnistui. Punkin jälkeinen uudistusliike jäi laimeaksi ja lähes olemattomaksi.
 
Punkveivaajat lähes saivat rockin kuolemaan, mutta onneksi vain punk kuihtui pois, ja aiwan syystä.

velipesonen: Koskaan ei rockistakin tutulle epäsovinnaisuudelle ole ollut niin suurta tarvetta kuin nyt, ja koskaan sen idut eivät ole olleet niin mitättömiä kuin nyt. Ja koska niitä ituja saa turhaan etsiä varsinkin ns. rockin piiristä, on rock kuollut.
 
Tuo on nyt jo ymmärrettävä perustelu, kiitos siitä. Mä vaan ihmettelen että miten siinä rockissa vois enää mitään epäsovinnaista ollakaan kun se on "keksitty" ~60 vuotta sitten ja kaikki shokeerauskeinot naisten ruoskinnasta kirkkojen polttoon varmaan jo käytetty. Jäljellä on enää poliittisesti todella epäkorrektit keinot ja eiköhän niitäkin jossain marginaalissa ole jo harrastettu. Rockia silti edelleen sävelletään, ja vaikka mä pystyn yhtymään tuohon että suuresta osasta nykyrockia puuttuu jotain mitä vanhassa rockissa oli, ainakin energiaa, en mä olisi silti kaikkea sitä valmis kutsumaan "kuolleeksi", joten näkökulmaerot tässä pysyvät.

sellisti: Tuo on nyt jo ymmärrettävä perustelu, kiitos siitä. Mä vaan ihmettelen että miten siinä rockissa vois enää mitään epäsovinnaista ollakaan kun se on "keksitty" ~60 vuotta sitten ja kaikki shokeerauskeinot naisten ruoskinnasta kirkkojen polttoon varmaan jo käytetty. Jäljellä on enää poliittisesti todella epäkorrektit keinot ja eiköhän niitäkin jossain marginaalissa ole jo harrastettu. Rockia silti edelleen sävelletään, ja vaikka mä pystyn yhtymään tuohon että suuresta osasta nykyrockia puuttuu jotain mitä vanhassa rockissa oli, ainakin energiaa, en mä olisi silti kaikkea sitä valmis kutsumaan "kuolleeksi", joten näkökulmaerot tässä pysyvät.
 
Nykyisin kuvio on täysin se että yhteiskunnan laitamilla tai marginaalissa olevat ihmiset tai ryhmät kilpailevat keskenään siitä, kuka tai mikä kaikkein parhaiten ja tehokkaimmin pönkittää kaikkein joutavanpäiväisintä laumaidiotismia. Olisin varovasti sitä mieltä, että tämä nykyhetken tilanne on täysin älytön eikä ehkä voi kestää kovin kauaa. Tämä taas antaa ainakin teoriassa uusia mahdollisuuksia myös jollekin rockin tapaiselle.
 
Puhut poliittisesti epäkorrekteista keinoista, eikä rock koskaan mitään muuta ollutkaan. Poliittisesti epäkorrekti keino vain ei voi mitenkään olla tyhmä. Perseen vilauttelu tai katukäytävällä homoilu ovat nykyään korrekteja asioita, joihin kannustetaan, koska kulttuurissa pitää olla diversiteettiä ja moniarvoisuuttahan ei kukaan kyseenalaista. Manifestaation täytyy olla sellainen, että se hyökkää enemmistön kimppuun niin että kaikki vähemmistöt luulevat että hyökkäys suuntautuu niihin. Tämä on pakko, koska nykyisin koko hela yhteiskunta on raahattu yhteiseen keinovaloon paistattelemaan.
 
Enemmistö-vähemmistö-jaottelusta on tullut nykyisin osa korrektiuden kuumaa ydintä. Ainahan voi kyseenalaistaa koko jaottelun mielekkyyden jollain herjalla. Ja niin edelleen.

velipesonen: hyökkää enemmistön kimppuun
 
Niin, mikäköhän on se enemmistö? Kuka määrittelee miten se enemmistö ajattelee, mitkä on sen arvot jne?

velipesonen: Perseen vilauttelu tai katukäytävällä homoilu ovat nykyään korrekteja asioita, joihin kannustetaan, koska kulttuurissa pitää olla diversiteettiä ja moniarvoisuuttahan ei kukaan kyseenalaista.
 
Näin umpimielisenä heteronakin alkaa ihmetellä, mikä sinua homohommassa oikein kiehtoo kun koko ajan tulee esimerkkiä siltä suunnalta. "Katukäytävällä homoilu"?. Onko tullut iskuyrityksiä?

velipesonen: Tämä taas antaa ainakin teoriassa uusia mahdollisuuksia myös jollekin rockin tapaiselle.
 
Toivotaan parasta..!
 
Puhut poliittisesti epäkorrekteista keinoista, eikä rock koskaan mitään muuta ollutkaan. Poliittisesti epäkorrekti keino vain ei voi mitenkään olla tyhmä. Perseen vilauttelu tai katukäytävällä homoilu ovat nykyään korrekteja asioita, joihin kannustetaan, koska kulttuurissa pitää olla diversiteettiä ja moniarvoisuuttahan ei kukaan kyseenalaista. Manifestaation täytyy olla sellainen, että se hyökkää enemmistön kimppuun niin että kaikki vähemmistöt luulevat että hyökkäys suuntautuu niihin. Tämä on pakko, koska nykyisin koko hela yhteiskunta on raahattu yhteiseen keinovaloon paistattelemaan.
 
Niin, tarkoitin jotain sellaista poliittista epäkorrektiutta mikä nykyään on vielä oikein erityisen tabu ja mihin ei ole vielä kukaan tullut kajonneeksi shokeerausmielessä, mutta toisaalta onkohan sellaisia enää..? Jos joku bändi nykyään yrittää shokeerata tai olla epäsovinnainen, niin se koetaan lähinnä huvittavana ja vanhanaikaisena. Mahtaako rockilla olla enää mahdollisuuksia edetä uskottavasti sillä polulla..?
 
Ja puhutaanko tässä nyt itse musiikista vai ulkomusiikillisista keinoista..? Ei esim. WASPin musiikki niin hirveän shokeeraavaa ollut, muutaman soinnun heviä tanakalla kompilla ja terävällä säröllä. Se kaikki muu oli sitä mikä teki bändistä epäsovinnaisen ja shokeeraavan.

Askr: Niin, mikäköhän on se enemmistö? Kuka määrittelee miten se enemmistö ajattelee, mitkä on sen arvot jne?
 
Mikä tahansa enemmistö, mikä tahansa vähemmistö. Mikä tahansa jakoperuste.
 
AlaE: Näin umpimielisenä heteronakin alkaa ihmetellä, mikä sinua homohommassa oikein kiehtoo kun koko ajan tulee esimerkkiä siltä suunnalta. "Katukäytävällä homoilu"?. Onko tullut iskuyrityksiä?
 
Herr Doktor Freud: Luulisi viittaamastanne kirjoituksestani jo käyneen ilmi, että sukupuolineutraaliuden käsitteestä on kysymys.
 
sellisti: Ja puhutaanko tässä nyt itse musiikista vai ulkomusiikillisista keinoista..?
 
Sekä että, mutta tässä nyt on jo kyse laajemmasta asiasta.

velipesonen: Sekä että, mutta tässä nyt on jo kyse laajemmasta asiasta.
 
Niin olen ollut ymmärtävinäni. Se tässä ketjussa on turhaa tappelua synnyttänyt kun sä et ole oikein ollut halukas määrittelemään mitä kaikkea sä sillä rockilla nyt sitten tarkoitat, ikään kuin sen pitäisi olla kaikille selvää sanomattakin. Kyse on siis itse musiikkia (ja siihen ja sen tekemiseen liittyviä tiettyjä ulkomusiikillisia seikkojakin) suuremmasta ilmiöstä. Monille vaan ei rockin kohdalla ole merkitystä muulla kuin sillä mitä levysoittimesta tulee ulos. Sen takia voi tulla vastareaktio väitteelle "nykyrock on kuollutta", kun ei tiedetä mitä se väitteen lausuja nyt sitten meinaa.

BigPapa: -
Ja aloituksessa:
 
Punkveivaajat lähes saivat rockin kuolemaan, mutta onneksi vain punk kuihtui pois, ja aiwan syystä.
 
Punk oli viimeinen rockin kuolonkorahdus ja sitten rockista tuli Radio Nova ja firmarock ja Youtube.

Joo, firmarock. Ajatelkaapa sitä oikeen käsitteenä. Se kertoo kaiken.

Lennu: Joo, firmarock. Ajatelkaapa sitä oikeen käsitteenä. Se kertoo kaiken.
 
Mitenkähän tämä nyt pitäisi tulkita kun The Firm lopetti vuonna 1986 ja julkaisi viimeiseksi singlekseen sanaleikin Live in Peace?

sellisti: Niin olen ollut ymmärtävinäni. Se tässä ketjussa on turhaa tappelua synnyttänyt kun sä et ole oikein ollut halukas määrittelemään mitä kaikkea sä sillä rockilla nyt sitten tarkoitat, ikään kuin sen pitäisi olla kaikille selvää sanomattakin. Kyse on siis itse musiikkia (ja siihen ja sen tekemiseen liittyviä tiettyjä ulkomusiikillisia seikkojakin) suuremmasta ilmiöstä. Monille vaan ei rockin kohdalla ole merkitystä muulla kuin sillä mitä levysoittimesta tulee ulos. Sen takia voi tulla vastareaktio väitteelle "nykyrock on kuollutta", kun ei tiedetä mitä se väitteen lausuja nyt sitten meinaa.
 
Rock historiallisena ilmiönä on tulkittava nimenomaan musiikkilähtöisesti. Rockmusiikki on siis kuollut.
 
Rupesin vain tuossa äskön visioimaan laajemmin eräänlaisesta keskipitkän aikavälin mahdollisuudesta, joka luonnollisesti koskee ensisijaisesti muuta kuin musiikkia, mutta josta musiikki voi olla osa tai mitä musiikki voisi kenties ilmentää.

velipesonen: Rock historiallisena ilmiönä on tulkittava nimenomaan musiikkilähtöisesti.
 
Itse en ole mieltynyt määrittelemään rockia musiikkilähtöisesti, vaan eräänlaisena kulttuurisena ilmaisutapana, jossa rockmusiikki on sen soiva muoto. Minulle rock on siis "taajuus". Musiikintyylillisesti rock on ihan levällään verrattuna vaikkapa sen afroamerikkalaiseen verrokkiin, R&B-entiteettiin. Kun rockia alkaa määrittelemään musiikintyylillisesti, niin menee helposti sukset ristiin - aivan kuten tässä ketjussa alun 300 kertaa tapahtunut. Ja sehän on siistiä!
 
Itseäni on huvittanut näillä keskustelupalstoilla monia kertoja se, että kun olen ylipäätänsä uskaltanut sanoa jotakin suoraan, rikkonut jonkun tabun tai ylipäätänsä tehnyt taidetta, niin aina saa lukea "voi jazzmiehen oppilasparkoja" tai "miten ylipäätänsä jazzmies voi opettaa missään?" Jengi on ihan käsittämättömän prinsessoja täällä mitä tulee mielipiteenvapauteen, tai pikemminkin kasvattajaan oikeuteen tuoda tosiasoita julki. Ja voi kristus minkälaista lynkkausmielialaa jazzmiehen tuubivideot ovat saaneetkaan aikaan :D
 
Eli näin minä ymmärrän rockin syvimmän olemuksen: suoruus, häpeilemättömyys, itsensä likoon laittaminen, auktoriteettien härnääminen ja mielipiteenvapaus. Rock!