| Aihe: Parhaat kitaristit: absoluuttinen totuus | 1 |
|---|
|
Täällä usein väännetään siitä, kuka on kovin/paras/tms kitaristi. Yleensä väännöt menevät siihen, että otetaan joltakin kitaristilta esiin jokin yksittäinen aivan erityinen repäisy todisteeksi omalle näkemykselle tai sitten perustellaan fiiliksillä. No tietäähän sen jokainen, ettei tuollaisilla väitteillä ole vielä mitään todistusarvoa. Tieteellisesti vakuuttava perustelu edellyttäisi tilastollista dataa, ei yksittäistapauksia.
No, teinpä huvikseni yhden kieliposkisen syväluotaavan "tilastollisen" analyysin aiheesta. Mittarina toimi se, kuinka monta biisiä/biisinpätkää/live-vetäisyä/tms. eri kitaristeilta oli päätynyt MP3-soittimeeni. Eli joo, täysin subjektiivinen arvio tämä sittenkin on, mutta sentään tilastollisesti johdettu subjektiivinen näkemys.
Idean taustalla ovat oikeastaan käyttämäni MP3-soittimen tekniset rajoitukset. Yhteen soittolistaan / kansioon ei voi laittaa kuin max. 1024 biisiä. Muistia laitteessa on sen verran, että 2 tuollaista settiä eli max 2048 biisiä mahtuu kerrallaan. Teinpä sitten niin, että kuuntelin omaa kitaramusakokoelmaani ja arvostelin biisejä sitä mukaa kuin kuuntelin ne sen perusteella, kuinka vaikuttavaa kitarointia niissä oli. Parhaat noin 1000 pääsivät MP3-soittimen "A"-kansioon. 1000 seuraavaksi parasta päätyi "B"-kansioon. Näiden joukossa on pääsääntöisesti erittäin hienoa kitarointia, mutta myös jotain puutteita, minkä takia ne eivät päässeet A-kansioon asti. Esimerkiksi biisin lauletut osuudet olivat niin ärsyttäviä, etten halunnut kuunnella niitä joka päivä, livetallenteen laatu oli kovin heikko tai sitten kiinnostava kitarajakso (esim. soolo) oli kyllä hyvä mutta kovin lyhyt.
No siitähän saadaankin jo tilasto. Paras A-lista eli kuinka monta biisiä kitaristilta on A-kansiossani ja B-lista, jossa on huomioitu myös B-kansion sisältö.
Tilastoa kuitenkin vääristävät ainakin seuraavat seikat:
- Biisien saatavuus laillisista lähteistä. Kokoelma on muodostettu vallitsevan tekijänoikeuslain mukaisesti laillisista lähteistä, eli itse ostetuista levyistä, kirjastojen levyistä, laillisista downloadeista (ilmaisista ja maksullisista) jne. Esim. Yngwietä löytyy kirjastosta vaikka kuinka monta levyä. Joidenkin vähemmän nimekkäiden levyjä on vaikea löytää laillisesti paitsi jostain netistä tilaamalla.
- "Määrä korvaa laadun." Jotkut ovat olleet yksinkertaisesti tuotteliaampia kuin toiset (esim. juuri Yngwie). Jos esimerkiksi Jimi olisi ehtinyt tekemään saman määrän biisejä (+livelevytyksiä jne. jne.) kuin Yngwie, olisi varmasti tälläkin listalla ainakin yhtä korkealla kuin Yngwie. Joiltakin on koko soittimessa ehkä vain 2 tai 3 biisiä, joista yksikin on kuitenkin mielestäni parempi kuin Yngwien koko tuotanto.
- Kaiken kukkuraksi joidenkin tosi hyvin tuntemieni artistien / levyjen kohdalla olen tehnyt niin (tuon kovan 1024 biisin rajoituksen takia), että olen äänieditorilla saksinut kokonaiselta levyltä kaikki parhaat kitararepäisyt yhteen mp3-fileen. Tällaisella fileellä on sitten kokoa 10 - 40 megaa ja siinä on edustettuna yhden kokonaisen levyn kaikki biisit. Näkyy silti vain yhtenä "pisteenä" tässä tilastossa. Olisi tietysti voinut pisteyttää myös sen mukaan, kuinka monta megatavua soittimesta täyttää kunkin artistin tuotanto, mutta sekään ei olisi ollut välttämättä sen parempi, sillä mp3-tiedostoja on soittimessa bitratella 32 - 320 kbps (ja tietysti myös vaihtelevalla bitratella).
Lisäksi tilastosta on jätetty kokonaan pois seuraavat biisityypit, joita kuitenkin löytyy soittimestani: huumorirepäisyt (eli kitaravedot, jotka ovat mukana soittimessa lähinnä sen takia, että tykkään naureskella niille, kuten Francesco Fareri, Spinal Tap yms.), omien ja tuttujen bändien esitykset, marginaalisesti merkittävät suomalaisbändit, laadukkaat amatööriesitykset (kyllä, soittimessa on muutama m.nettiläisten tuotoskin vuosien varrelta).
No niin. Tässä ne ovat. Parhaista parhaat, A-kansion kitaristien Top 10:
1. Yngwie Malmsteen: 103 p.
2. Joe Satriani: 59 p.
3. Jimi Hendrix: 57 p.
4. Steve Vai: 36 p.
5. Ritchie Blackmore: 34 p.
6. Eddie Van Halen: 32 p.
7. Steve Morse: 31 p.
8. Vinnie Moore: 30 p.
9. Tony Iommi: 28 p.
10. K.K. Downing / Glenn Tipton: 20 p.
Sitten jos listaan otetaan mukaan B-kansiokin, lista näyttää tällaiselta:
1. Yngwie Malmsteen: 148 p.
2. Joe Satriani: 97 p.
4. Jimi Hendrix: 68 p.
Steve Vai: 68.
5. Eddie Van Halen: 62 p.
6. Tony Iommi: 56 p.
7. Steve Morse: 55 p.
8. Ritchie Blackmore: 50 p.
9. K.K. Downing / Glenn Tipton: 46 p.
10. Jeff Beck: 45 p.
Näistä hemmoista Jimi Hendrix, Ritchie Blackmore ja Eddie Van Halen ovat sellaisia jotka oikeasti voisivat edelleen muodostaakin omien suosikkikitaristien Top 3:n. Blackmore tulee kyllä nousemaan noissa pisteissäkin kunhan jaksaisin muuntaa Purple- ja Rainbow-levyjäni lisää MP3:ksi. Jeff Beck ja Tony Iommi kelpaisivat ehkä sijoille 4 ja 5. Yngwien, Satrianin, Vain ja Vinnie Mooren tuotantoa päätynyt soittimeen enemmänkin teknisen taituruuden kuin biisien hyvyyden ansiosta, ei heijasta omaa arvostustani. Satrianilla ja Vinnie Moorella tosin hyviä melodioita. Steve Morse ja Judas Priestin pojat suhteettoman korkealla, eivät heijasta omaa arvostustani (ainakaan JP:n osalta).
Harmillisesti Top 10:n ulkopuolelle jäi monia sellaisia, jotka oikeasti olisin sinne ottanut mieluummin kuin esim. Vain, Yngwien tai Judas Priestin, kuten vaikka David Gilmour, Randy Rhoads, B.B. King, jne.
Ehkä erikoisinta oli, että Keith Richardsia/Rollareita ei löydy ollenkaan koko MP3-soittimesta. Kokoelma tulikin selvästi painottuneeksi enemmän virtuoosikitaroinnin suuntaan, mutta A- ja B-kansioista löytyy silti myös melko kattava valikoima vanhan polven blues- ja jazz-patujakin - ei kuitenkaan ketään yksittäistä niin monella MP3-fileellä edustettuna, että olisi näkynyt Top 10:ssä.
Mitä sinun mp3-soittimesi paljastaa sinusta?
Laudoista takki päälle vaan, sitten sä kelpaat manalaan | |
LesPaul70: Täällä usein väännetään siitä, kuka on kovin/paras/tms kitaristi. Yleensä väännöt menevät siihen, että otetaan joltakin kitaristilta esiin jokin yksittäinen aivan erityinen repäisy todisteeksi omalle näkemykselle tai sitten perustellaan fiiliksillä. No tietäähän sen jokainen, ettei tuollaisilla väitteillä ole vielä mitään todistusarvoa. Tieteellisesti vakuuttava perustelu edellyttäisi tilastollista dataa, ei yksittäistapauksia.
"Määrä korvaa laadun." Jotkut ovat olleet yksinkertaisesti tuotteliaampia kuin toiset (esim. juuri Yngwie). Jos esimerkiksi Jimi olisi ehtinyt tekemään saman määrän biisejä (+livelevytyksiä jne. jne.) kuin Yngwie, olisi varmasti tälläkin listalla ainakin yhtä korkealla kuin Yngwie. Joiltakin on koko soittimessa ehkä vain 2 tai 3 biisiä, joista yksikin on kuitenkin mielestäni parempi kuin Yngwien koko tuotanto.
Ehdotan, että normalisoit datan jakamalla soittimellesi päässeet biisit sillä artistin kokonaistuotannon määrällä mikä sinulta muuten löytyy kokoelmistasi. Voisit myös verrata "a" pisteitä "b" pisteisiin jotta pääsemme havainnoimaan miten paljon kullakin artistilla on epäkelpoa tavaraa verrattuna kunnon matskuun.
"Matti-san looks like a pervert. Is he okay?" | |
No tämä tutkimushan meni ainakin ykkössijan osalta ihan oikein. Lopuilla nyt ei ole niin merkitystäkään. | |
LesPaul70: Mitä sinun mp3-soittimesi paljastaa sinusta?
Oma mp3-soittimeni antaa yksiselitteisen vastauksen;:
1) Warren Haynes
Muita sijoja ei jaeta, koska soittimessani on tällä hetkellä vain ja ainoastaan Gov't Mulen biisejä. | |
1) James Mankey
2) George Harrison
3) Nels Cline
4) Billy Corgan
mitä voitin?
~ Love broke out and I forgot it's war. | |
Meikäläisen ämpärisoitin kertoo seuraavaa, aika yllättävää tulosta:
Määrän perusteella:
1. Eddie Van Halen
2. Joe satriani
3. Sakari Pesola / Timo Kivikangas / Timo Löyvä ( kolmas nainen )
4. Rob Harris ( Jamiroquai )
5. Paul Gilbert
6. Greg Howe
kuuntelumäärän perusteella:
1. Eddie Van Halen
2. Sakari Pesola / Timo Kivikangas / Timo Löyvä ( kolmas nainen )
3. Rob Harris ( Jamiroquai )
4. Paul Gilbert
5. Joe Satriani
6. Greg Howe
Laiha Lissu oli paras. |  Ekespylly
23.09.2010 13:56:41 (muokattu 23.09.2010 14:20:51) | |
|
Eihän tässä haeta, ainakaan minusta, parasta kitaristia, vaan parasta bändiä... niinkuin sen pitääkin olla :). Ei jotain musaa kuunnella, vain jos siinä on hyvä kitaristi ja muuten aivan paskaa. Mutta eipä toisaalta monesti toisinkaanpäin.
Itellä ei mp3-soitinta tuu käytettyä mutta viikossa Spotifyä tulee kuunneltua n. 37.5h ja siellähän näkee sen listauksen Top Artists. Ne on mulla:
1. Richie Blackmore Rainbow
2. Trevor Rabin
3. Steve Howe (/ Trevor Rabin) Yes
4. Allan Holdsworth U.K.
5. Ynkkä
6. Richie Blackmore Deep Purple
Spotifystä ei lähelleskään kaikkia kappaleita/bändejä löydy, mitä kuuntelisin, joten se vähän vääristää varmaan tuotakin listaa. Esim mun lempikitaristit David Gilmour ja Pekka Rechardt puuttuu kokonaan...
-Mikko
http://www.headsonfire.net
http://www.mikseri.net/mre/ | |
Itellähä tuo olis tuolla periaattella Petri Walli vissii :P
Welcome to the Mirrorland! | |
1. Dimebag Darrell
2. John Petrucci
3. Steve Vai
4. Guthrie Govan
5. Joe Satriani
Nuo siis kuuntelumäärän perusteella.
What are You gonna do...Bleed on Me? | |
Jimmy Page...anyone?
"heil herkut, meil kurkut" |  jussi1976
25.09.2010 19:53:32 (muokattu 25.09.2010 20:05:57) | |
|
No pitää kai siten itse ottaa osaa. Nää EI tule missään järjestyksessä, mutta mun keskeiset kitaristit joita arvostan ovat: Jimmy Page, Steve Lukather, Slash, Steve Vai, Al Di Meola, Joe Satriani, Brian May, Gary Moore, EVH, Henkka & SRV.
Ei mitenkään yllätyksellinen lista, mutta noi on kaikki erittäin tunnistettavia & musiikillisesti laajaskaalaisia.
EDIT: David Gilmour vielä lisäksi.
Rotta sano: Sä haluat tutkia, tietää enemmän, kehittyä, olla avoin. Sä olet siis IHAN erilainen kuin mä. Mä alennun muiden kieroihin, umpimielisiin arvoihin. Tai tyylikysymyksiin, jos ei muuta. Sä et ja mua hävettää. Siks mä herjaan sua nyt. | |
Uli Jon Roth puuttuu taas täysin. | |
pakko sanoo, ettei oo harmainta aavistusta, kuka olisi lahjakkain/paras/mitenvaan. jotenki noi malcom youngin komppaamine koukuttaa. |  Ianuarius
27.09.2010 01:02:58 (muokattu 27.09.2010 01:06:06) | |
|
Hmm, toi nyt on vähän tollanen... absoluuttisesta totuudesta aika kaukana, mut subjektiivisena totuutena toiminee.
Kai paras määriteltäis jotenki niin, että otetaan jokaiselta suht tunnetulta kitaristilta mittariin niitten kyvyt, lasketaan pisteet yhteen ja jolla on korkein tulos/ paras keskiarvo, voittaa.
Mutta sitten taas esimerkiksi "soittotaidot" on liian suurpiirteinen osa-alue. Pikemminkin pitäisi olla alakategorioita...
Olis vaikka pikkausnopeus, erikoisemmat tekniikat, rytmikitarointi emt. näin nopeesti mietittynä.
Mut sit jos kitaristi, vaikkapa Guthrie Govan sais noista kaikista 10 ja sit aletaan miettiä kitaristien muita ominaisuuksia, niinku vaikkapa sävellystaitoa, niin siitäkinhän saisi vain max 10 pistettä tms. eli se jäisi melko eriarvoiseen asemaan.
Jos oletetaan, että soittotaidot ja sävellystaito ovat suunnilleen yhdenveroisia tässä arvostelussa, niin soittotaidot olisi keskiarvo noista pienemmistä jutuista, esim:
pikkausnopeus = 10 (vaikkapa jotain erikoista skaalaa 16 nuottia /s tms.)
erikoisemmat tekniikat = 8
rytmikitarointi = 9
------------------------
...eli keskiarvona Soittotaidot = 9
Noiki pitäis kai jotenki tuomaroida, mut niihin vois kehitellä jotain ohjenuoria, niinku vaikka just ton pikkausnopeuden suhteen, mikä vaatii taitoa ja jota monet kitaristit pitävät sen takia arvossa. Se on monessa musiikissa sellainen aika tarpeellinen taito nykyään... tai sitten ei, en mä väitäkään että mun pitäis nää arvot tai ohjenuorat tms. määritellä.
Mut siis sit taas joku Malcom Young sais vaikkapa rytmikitarointiin 10 ja pikkausnopeuteen vaan 3 tai 4 jne.
Sävellystaitoonkin vois olla ehkä otain alakategorioita, mut ite ainaki näkisin, että ne voi määritellä pitkälti pelkästään kappaleen suosion perusteella. Jos tyyppi on siis olla mukana kirjottamassa kappaletta, joka on ollu levyllä, joka on myyny 10 miljoonaa kopiota, niin siitä herahtais pisteitä tms. Se on tietenki saattanu olla se levyn paskin biisi. Ehkä jostain musiikkipalveluista (spotify /lastfm) saa jotain tilastoja, mitä biisejä on soitettu eniten.
Suosio on yks juttu, mut sitten toinen alue on sellanen taiteellinen puoli musiikissa... ehkä vaatii enemmän sitä skilliä että saa rakennettua jonku monimutkasen ja nokkelan kappaleen... joka taas ei välttämättä oo niin kuunneltava. Tässä tapauksessa pitäis varmaanki mennä vaan jonkin tuomariston perstuntumalla ja arvosana tulis sen mukaan.
Mikä muu tekee kitaristin? Lavashow? Saako Janick Gers kovemmat pisteet ku John Petrucci? Jotenki tuntuu, että Gersissä on jotain enemmän kuin Petruccissa... ihan kitaristinaki ajateltuna. Seki pitäis vaan jotenki arvioida.
Entäpä sitten kitaristin panos kitaroinnille yleensä? Ei Jimi Hendrix välttämättä osais samalla tavoin tiluttaa ku Govan, mutta kaikki sitä pitää jotenki merkittävänä heppuna. Saisko se jotain innovaatiopisteitä?
Emt... vaikeita asioita. :D
Aina ku pistetään asiat johonki järjestykseen, on kyseessä subjektiivinen mielipide. Kaikki on tässä mielessä suhteellista. Siksi sanalla "absoluuttinen" ei olekkaan tässä asiayhteydessä mitään tekemistä minkään kanssa.
And we got caught in the whirlwind // Torn by the storms of our lives. | |
No nopeudet ja muut tekniset seikat, minun puolestani koko 'soittotaito'-kategorian voi jättää huomiotta. Helppo tapa selvittää absoluuttinen totuus melko tarkasti on kuunnella kenellä on paras vibrato. Tämä ei liity soittotaitoon vaan tyylitajuun.
Jos sitten puhutaan vaikka pelkästään rock-kitaristeista niin voidaan ottaa lisämittareiksi ainakin se kenen kamoista lähtee kovin meteli ja kenellä on hienoimmat vaatteet. Myös livetilanteessa on tärkeää keikan lopetus, eli kuka tuhoaa eniten ja innovatiivisimmin omaa ja muiden omaisuutta. Nykyaikaan tosin vaikea sovellettava koska useimmissa paikoissa ei saa enää käsittääkseni esim. polttaa kitaroita, mikä on sinänsä harmillista.
Tältäkin pohjalta aloitusviesti osui aivan oikeaan. | |
Ei toimi nää jutut, jätkät.
If you want to know what other people hear when they listen to music, listen to music you don't understand. -Guthrie Govan | |
Räkkipeli: Ei toimi nää jutut, jätkät.
Juum, aloitusviestin lukeminen on ihan yliarvostettua.
"Malmsteen and I broke up over religious reasons... He thought he was God, and I didn't agree... Blackmore's God!"
- Joe Lynn Turner | |
hyviä kitaristeja löytyy kyllä paljon mutta on ihan älytöntä lähteä sanomaan kuka on paras koska kaikki ei soita samaa musiikkia/kaikilla on oma tyylitaju/tekniikka (muutamaa poikkeusta lukuunottamatta). mutta tässä on kuitenkin pieni lista mielestäni hyvistä kitaristeista: paco de lucia, jeff beck ,johnny winter,duane allman, john mclaughin, al di meola. sitten vähän suomalaisia mestareita: jukka tolonen,seppo tyni, heikki laurila , jukka syrenius ja paljon muita. syreniuksen materiaaliin kannattaa todellakin tutustua, siinä on sellainen kitaristi että oksat pois. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
