Klassinen ›

Jaha, täällä riidellään sivistyneesti kotimaisesta klassisesta musiikista ...

poppamies: Jaha, täällä riidellään sivistyneesti kotimaisesta klassisesta musiikista ...
 
Jep, railakkaan "sivistyneesti". Seuraavaksi haastan tasaselle kaikki jotka digailee Sibeliukselta vain Finlandiaa ja Valse tristea.
 
levesinetin kyskäisyyn vedän kotimaisen valttikortin, Selim Palmgren?

Palmgren ei ollut töissä Ranskan sisäasiainministeriössä eikä hän säveltänyt España-nimistä teosta eikä hän käynyt hakkaamassa Renoirin vaimon pianoa mäsäksi.

levesinet: Palmgren ei ollut töissä Ranskan sisäasiainministeriössä eikä hän säveltänyt España-nimistä teosta eikä hän käynyt hakkaamassa Renoirin vaimon pianoa mäsäksi.
 
No mistäs kuule tiedät, todista
 
:P

En mä jaksa enää. Oikea vastaus on Emmanuel Chabrier.
 
Siki-Siki: No mistäs kuule tiedät, todista
Täysin aukoton todistus olisi kieltämättä kovin hankala järjestää. :-D
 
Palmgren ei ollut töissä Ranskan sisäasiainministeriössä
Kuinka porilainen Venäjän keisarin suomalainen alamainen Selim Palmgren olisi osannut tekeytyä Ranskan kansalaiseksi ja sitä kautta päässyt töihin ministeriöön?
 
eikä hän säveltänyt España-nimistä teosta
Ei näy listalla.
http://www.tks.pp.fi/selimopdraft.html
Tästä kirjasta saat viimeistellymmän teosluettelon...
http://musiikki.kirjastot.fi/node/334181
 
eikä hän käynyt hakkaamassa Renoirin vaimon pianoa mäsäksi
...ja tietoa muun muassa Palmgrenin ulkomaanmatkoista. Omat tietoni olivat sikäli puutteellisia, että kyseessä on ollut Renoirin perheen yhteinen piano. Chabrierin käynnin jälkeen vaimo luopui pianonsoitosta mutta maalari Pierre-Auguste Renoir oli nuorena poikana käynyt Charles Gounod'n pianotunneilla, myöhemmin tutustunut Clara Schumanniin jne. ja hän se halusi välttämättä pianon perheen matkoillekin mukaan.
 
Pari vuotta myöhemmin Renoir tapasi säveltäjän konsertissa, missä esitettiin tämän säveltämä oratorio. Chabrierin elämä oli tainnut olla pelkkää juhlimista, koska hän oli lihonut silmissä, liikkui enää vaivoin kävelykepin kanssa ja vaikka tunsikin oitis vanhan ystävänsä, hän ei tunnistanut omaa musiikkiaan ja jopa kysyi Renoirilta, että kuka oli teoksen säveltäjä.
 
Jatkakaa.

levesinet: En mä jaksa enää. Oikea vastaus on Emmanuel Chabrier.
Jatkakaa.
 
Kenen vuoro?

baron: Kenen vuoro?
 
Sen joka ehtii ensin.

Siki-Siki: Minä en missään vaiheessa ole tuominnut ketään suomalaista säveltäjää sävellyksiensä perusteella. Viittasin vain (jokseenkin kepeästi, myönnän) kritiikkiisi YLE:n vajavaisesta toiminnasta kulttuuriperinnön jakelusta. Mutta ehdota toki muita yhtiöitä jotka klassisen musiikin asialla ovat.
 
Mielckin sinfoniasta sitäpaitsi en erityisen "bruchilaista estetiikkaa" löydä, vaan erityisen yleismaailmallista inspiraatiota joka ei sido itseään erityisesti mihinkään tyylisuuntaan. Enkä ole Mielckin mikään vannoutunut fani, saati Suolahden jota toki et kommentoinnutkaan. Sitäpaitsi näiden mainitsemien nuorten säveltäjien teosten mahdollisten äänitysten perään kaipailulla viittasin juuri siihen suomalaisen kulttuuriperinnön varjeluun johon viittasit (ja johon olet aiemminkin viitannut).
 
Ei minulla sen kummempia vihanpitoja sinua kohtaan ole, ja sitäpaitsi tämä on räikeää offtopikkia joten tämä jääköön tähän osaltani.
 
Sanotaan että Brahmslaista retoriikkaa vaikka Bruch piti Mielckiä lahjakkaimpana oppilaanaan ja näin ollen niin muodoin voidaan olettaa myös opettajan hengentuotteilla ja tyylipyrkimyksillä saksalaisen täysromantiikan puitteissa olleen vaikutusta nuoren miehen sävelkieleen ja myös alluusioita wagneriin tristaniin johdannossa on kuultavissa.
 
Eräät kriitikot mielsivät hänen sävelkielensä konservatiiviseksi ja sovinnaiseksi kun toiset pitivät hänen sinfoniaansa straussiin nähden suorastaan edistyksellisenä teoksena vaikka sitä vaivaa tietty raskasmielisyys kun taas finaalissa olen kuulevinani rachmaninovin vaikutusta.
 
joka tapauksessa on ilmeistä ettei vielä 20 vuoden ikäisen säveltäjän persoonallinen tyyli ole voinut puhjeta täyteen kukkaansa eivätkä hänen tyylilliset esikuvansa ole lähtöisin wagnerilais-lisztiläisen kompleksisen kromatiikan tyylillisideaalisesta tai ankaran polyfonisesta pedagogisesta maaperästä kuten melartinin 1. sinfonian, kylläkin jo kokeneemman 27 vuotiaan musiikkiopiston rehtorin martin wegeliuksen suosikkioppilaan, muotokieli, jonka tematiikka on ilmeistä sukua brucknerille kaksoipisterytmeineen, puhtaine kvintteineen, kvartteineen ja oktaaveine ja muoto mahlerin perua osien välisine temaattisine viittauksine johtoaihetekniikan ja vapaasti sonaattimuotoon pohjautuvassa muodonkäsittelyssä jossa intohimon leiskunta heijastelee nuoren neron halusta leiskauttaa orkestrointitaidon ja polyfonisen taidon kieliään intohimoisessa kromaattisessa satsissaan. tämä musiikki joka alkaa sointurepetitioilla c-mollissa tekee vaikutuksen monipolvisella ja tekstuuriltaan monikerroksisen pääteemansa kehittelyn rautaisen teräksisyytensä ansiosta.
 
Suolahden sinfonia piccola on erityisesti nuoriso-orkestereiden ohjelmistoa.
 
Ihmettelen vain kovasti miksi yleisradion kaltainen musiikki.-instituutio kymmenien tuhansien äänitteiden levystöllään ei kykene monipuolisempaan ja kattavampaan suomalaisen säveltaideaarteiston esittelyyn samojen säveltäjien ja teosten pyöriessä kanavalla. Ehkä on niin että jonkin työn tekeminen sinänsä vie energiaa syvällisemmältä keskittymiseltä jonkin kokonaisuuden käsittelemiseen ja ymmärtämisen pyrkimiseen ja siitä tulee rutiinia johon ei tarvita tietokyvyn ylijäämää tai ajattelun energiaa voidakseen sitä selittää tuntiessaan sen koskevan itseään.joka on suuren tunnusmerkki, kun pientä on kaikki persoonalliseen puuhassteluun tähdätty toiminta koska sen askarruttamata tiedoitsee itsensä häviävän pienessä osassaan. suuri tiedoitsee itsensä kaikessa ja yleisesti.

Kuka barokkisäveltäjä menehtyi iskemällä konsertissa tahtipuikolla jalkaansa kuolion?
 
Niinpä esimerkiksi Valeri Gergijev on alkanut käyttää hammastikkua...

levesinet: Kuka barokkisäveltäjä menehtyi iskemällä konsertissa tahtipuikolla jalkaansa kuolion?
 
Niinpä esimerkiksi Valeri Gergijev on alkanut käyttää hammastikkua...
 
Lullihan se oli.

Hauler: Lullihan se oli.
 
Kyllä, Lulli se oli.

Yks helppo. Böömistä on tullut lukuisia hyviä säveltäjiä. Mainitse ainakin kaksi böömiläistä säveltäjää, joidenka sukunimiä saatat syödä.

Wilhelm Kuhe
Bedrich Smetana
Jakub Jan Ryba
Karel Husa

levesinet: Wilhelm Kuhe
Bedrich Smetana
Jakub Jan Ryba
Karel Husa
 
Jos vielä saisi tarkennukset mistä ruoista on kysymys, niin kaikki pääsevät nauttimaan musiikillisia aterioitaan. ^_^

Kuhe olis jotain naudanlihaa, smetana on smetanaa, ryba viittaa kalaan ja husa on hanhea.

levesinet: Kuhe olis jotain naudanlihaa, smetana on smetanaa, ryba viittaa kalaan ja husa on hanhea.
 
Hurraa! Ja seuraavaa.

Kuka kirjoitti kustantajalle: "Sävellän vain omaksi huvikseni" ja Sibeliukselle: "Olen säveltänyt liikaa"? Eli kenelle Johannes Brahms kirjoitti: "Sävellät tosiaan hiukan hätäisesti"?

sellisti: Max Reger?
 
Ei. "Olen vain tavallinen tsekkiläinen muusikko." Ja Brahms kirjoittaa kustantaja Simrockille: "Olen neuvonut häntä lähettämään laulut teille. Kun soitatte ne läpi, ilahdutte, kuten minäkin ilahduin, ja kustantajana tulette erityisesti ilahtumaan niiden pikantista charmista. On kuitenkin välttämätöntä huolehtia oikein hyvästä käännöksestä... (Hän) on säveltänyt kaikenlaista, oopperoita, sinfonioita, kvartettoja ja pianomusiikkia. Hän on epäilemättä hyvin lahjakas. Mutta hän on myös köyhä. Pyydän teitä miettimään asiaa..."

Antonin Dvorak?