Musiikin teoria ja säveltäminen ›

Flugelhorn ilmeisesti flyygelitorvi suomeksi mutta nyt kysymys mihin kohtaan partituuria tulee ?

Flyygelitorvea ei ole tapana käyttää sinfoniaorkesterissa, mutta Vaughan Williamsin 9. sinfoniassa se esiintyy ja vaikka en löydä netistä ilmaiseksi näytettä partituurista, niin luultavasti se on sijoitettu trumpettien ja pasuunoiden väliin:
"...two alto saxophones, one tenor saxophone, four horns, two trumpets, flugelhorn, three trombones, tuba..."
http://en.wikipedia.org/wiki/Symphony_No._9_(Vaughan_Williams)
 
Ja luultavasti perusteena on ollut se, että B-flyygelitorven ääniala on hieman matalampi B- ja C-trumpetteihin nähden. (Siis ylärekisteri on haastavampi ja flyygelitorvia on varustettu ylimääräisellä 4. venttiilillä, mikä kasvattaa alarekisteriä.)

Eipä ole ei mutta mitäs se tähän liittyy eipähän ole tapana itsellänikään tehdä ihan perinteisintä orkka matskua mutta silti toivon partituurin olevan sellaisen kanssa ns yhteensopiva. ja onhan sitä muutakin ei normaalisti käytettyä käytetty yhdessä. ja miroslav philharmonikin,ekan (ei eänän mulla) alesis synan flugel horn samplen pohjalta varsinkin ehkä jälkimäisen yksi suoisikki vaskipuhaltimeni.

Jos/kun kappaleen rakenne on ABBA ja se soitetaan kaksi kertaa ja A ja B on aina samanlainen niin miten se kirjoitetaan nuoteiksi siten että A ja B olisi vain kertaalleen kirjoitettu?
Eli ensin A-osa, sitten B-osa ja B-osan kertaus ja sitten hyppy A-osaan mutta millä merkillä/tavalla saadaan sen A-osaan loppuun merkittyä että kun se on toiseen kertaan on soitettu, hypätään taas alkuun?
Eli piisin rakenne siis ABBA ABBA.
 
(Jos ihmetyttää mikä tää "kummallinen" piisi on niin Katri-Helenan laulama "Kun kellohame heilahtaa":-)

baron: Jos/kun kappaleen rakenne on ABBA ja se soitetaan kaksi kertaa ja A ja B on aina samanlainen niin miten se kirjoitetaan nuoteiksi siten että A ja B olisi vain kertaalleen kirjoitettu?
Eli ensin A-osa, sitten B-osa ja B-osan kertaus ja sitten hyppy A-osaan mutta millä merkillä/tavalla saadaan sen A-osaan loppuun merkittyä että kun se on toiseen kertaan on soitettu, hypätään taas alkuun?
Eli piisin rakenne siis ABBA ABBA.
 
(Jos ihmetyttää mikä tää "kummallinen" piisi on niin Katri-Helenan laulama "Kun kellohame heilahtaa":-)
 
Tää on sellanen tapaus, että se kannattaa kirjoittaa selvyyden ja luettavuuden vuoksi nuottiin niin, että ekaks A -osa ja sitten B kertauksineen ja perään vielä se A -osa jonka jälkeen hyppy alkuun.

EP: Tää on sellanen tapaus, että se kannattaa kirjoittaa selvyyden ja luettavuuden vuoksi nuottiin niin, että ekaks A -osa ja sitten B kertauksineen ja perään vielä se A -osa jonka jälkeen hyppy alkuun.
 
Joo, toi on itsestään selvä toimiva ratkaisu. Mä aattelin että sen voisi saada mahtumaan yhdelle A4:lle jos onnistuisi niin että A vain kertaalleen kirjoitettu.
Ei sen A:n toiseen kertaan kirjoittaminen mikään suuri homma ole kun Finalella voi copy/paste.´
 
Edit: Kerran ton rakenteen saisi sillä että merkkaisi A-osan alkuun segnon ja loppuun Finen ja jälkimmäisen B-osan loppuun D.S. al Fine.
Mutta kun se pitäisi soittaa sen jälkeen vielä toisen kerran?

Ne, jotka olette suorittaneet kenraalibassoon liittyviä opintoja musiikillisissa oppilaitoksissa, ois kiva kuulla kokemuksianne. Itellä alko just eilen tunnit ja huolettaa vähän soiton puolesta, kirjoituksen uskosin oppivani tässä vuoden aikana, mutta kun pianolla pitäis tolpista kuljettaa neliäänisesti harmonia oikein neljään etumerkkiin kaikissa sävellajeissa niin se puoli vähän huolettaa, kun pianisti en satu olemaan.
E:
Korjaan, huolettaa paljon:D

Tonski: Ne, jotka olette suorittaneet kenraalibassoon liittyviä opintoja musiikillisissa oppilaitoksissa, ois kiva kuulla kokemuksianne. Itellä alko just eilen tunnit ja huolettaa vähän soiton puolesta, kirjoituksen uskosin oppivani tässä vuoden aikana, mutta kun pianolla pitäis tolpista kuljettaa neliäänisesti harmonia oikein neljään etumerkkiin kaikissa sävellajeissa niin se puoli vähän huolettaa, kun pianisti en satu olemaan.
E:
Korjaan, huolettaa paljon:D
 
Siitä on kyllä aikaa kun itse, mutta..
 
Riittävän rauhallinen tempo vaan, niin eiköhän se siitä : )
Läheskään kaikki KB :n opiskelijat eivät ole pianisteja,
 
Ite innostuin valkoisista ja mustista eka kerran juuri tuolloin.

EP: Ite innostuin valkoisista ja mustista eka kerran juuri tuolloin.
 
Mä tykkään mustista! 2-5 sormet saa kivasti niille. Ja valkoisia sopivasti välissä peukaloa varten.

JPQ: mikä se ihan perus tekniikka jolla puhaltimia soitetaan eli kun jousissa se kait arco. eli eli se mitä huonona eismerkkinä nuo syniejn perus soundit yleensä edustaa. eli haen sen tekniikan nimeä jolla sanoisin soitetaan jos muuta ei ole merkitty. ja muillekin soittimille tämän asian nimi kiinnostaa.
 
Tähän ei vissiin oo vielä vastattu jos en nyt jotain viestiä missannut..?
 
Ei kai sille mitään erityistä termiä ole, jos halutaan että soitinta soitetaan niin kuin sitä normaalisti soitetaan. :) Ei ainakaan sellaista mitä pitäisi nuottiin erikseen merkitä jos mitään erikoistekniikoita ei tarvi. Jousisoittimilla se arco tarkoittaa siis vaan että soitetaan jousella, eikä sitäkään erikseen merkitä ellei sitten välillä ole soitettu pizzicato eli näppäillen. "Perustekniikoita" molemmat.
 
Jos sen sijaan halutaan jonkun erikoisemman soittotavan (jousisoittimilla esim. sul ponticello tai col legno) jälkeen palata normaaliin soittotapaan, niin ainakin jousisoittimissa se merkitään useimmiten esim. "ord." tai "loco" tai sitten ihan vaan "normal", riippuen mitä kieltä halutaan käyttää. Veikkaisin että samat merkinnät on käytössä muillakin soittimilla, mutta ehkä joku muu tietää paremmin.

JPQ: Puhaltimilla ei tartte merkitä erikseen "perus"-soittotapaa. Puhaltimissa ei ole arco vs. pizzicato-tyylisiä ristiriitoja, niihin vaan puhalletaan ;)

Partituureista voi joo kattoa jousien merkintatapaa,mutta mun mielesta kevyen musiikin nuotinnoksissa ei oo,ku ne perusmerkinnat vai pitaako ne pistaa sinne? Pizzit joo, mutta mun mielesta sinfonioissa on suunnilleen jousen vetosuunnan vaihdotkin. Et onko pakko?Mita mun pitaa kertoa mun viulisteille siita,mita ma haluun heilta?

elin: Partituureista voi joo kattoa jousien merkintatapaa,mutta mun mielesta kevyen musiikin nuotinnoksissa ei oo,ku ne perusmerkinnat vai pitaako ne pistaa sinne? Pizzit joo, mutta mun mielesta sinfonioissa on suunnilleen jousen vetosuunnan vaihdotkin. Et onko pakko?Mita mun pitaa kertoa mun viulisteille siita,mita ma haluun heilta?
 
Vähintään ois hyödyllistä merkitä:
- arco vai pizz (jos et mainitse niin oletusarvo on aina arco. Eli alkuun ei tartte kirjoittaa arco jos soitetaan jousella koko ajan).
- dynamiikka (p, mf, f etc.)
- artikulaatiot (aksentit, staccatot etc.)
 
Jousituksia ei kannata kirjoittaa, mikäli ei ole itse jousisoittaja tai todella perehtynyt aiheeseen. Lähinnä karkea jako siihen, soitetaanko mahdollisimman legatosti (äänet yhteen sitoen) vai jokainen ääni eri jousen suunnalla soittaen riittää, soittajat suunnittelevat itse jousituksensa sen mukaan. Tän voit merkitä vaikka fraasikaarilla, eli niihin kohti jossa haluat mahdollisimman legatoa, vedät pitkän kaaren koko fraasin yli. Tai sitten vaan jätät kaikki kaaret pois, koska soittajat merkkaa jousitukset kuitenkin itse ja valmiiksi kirjoitetut kaaret jotka ei ole lopullisia on vain tiellä.

elin: Partituureista voi joo kattoa jousien merkintatapaa,mutta mun mielesta kevyen musiikin nuotinnoksissa ei oo,ku ne perusmerkinnat vai pitaako ne pistaa sinne? Pizzit joo, mutta mun mielesta sinfonioissa on suunnilleen jousen vetosuunnan vaihdotkin. Et onko pakko?Mita mun pitaa kertoa mun viulisteille siita,mita ma haluun heilta?
 
Dr Dominantin hyviin ohjeisiin lisäisin vielä, että ne muusikot kyllä kysyvät sitten sulta jos eivät ole varmoja miten joku paikka pitäisi soittaa. Monenlaisista sellolapuista on tullut itse soitettua kevyempää musaa; jotkut merkitsevät lähes pedanttisen huolellisesti jokaikisen pienimmänkin artikulaatiomerkin, toisinaan stemma on taas käytännössä aivan blankko. Molemmissa tapauksissa on yhteistyöllä päästy lopulta kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. :)

Oon löytänyt netistä analyysin Pat Methenyn piisistä "The Red One".
Piisi menee H-mollissa ja A-osan loppusoinnut on
 
F#m7 Cmaj7 Hm.
 
Analyysin mukaan F#m7 on dominanttitehoinen vaikka onkin mollisointu = "aiolinen dominantti".
Cmaj7 on F#7 tritonuskorvaus vaikka ei ole olekaan dominanttisointu.
 
Onko nää asiat mitkä mä oon oppinut että dominanttisoinnussa on suuri terssi ja pieni septimi jotain alkeita ja elävä elämä on ihan jotain muuta?

baron: Oon löytänyt netistä analyysin Pat Methenyn piisistä "The Red One".
Piisi menee H-mollissa ja A-osan loppusoinnut on
 
F#m7 Cmaj7 Hm.
 
Analyysin mukaan F#m7 on dominanttitehoinen vaikka onkin mollisointu = "aiolinen dominantti".
Cmaj7 on F#7 tritonuskorvaus vaikka ei ole olekaan dominanttisointu.
 
Onko nää asiat mitkä mä oon oppinut että dominanttisoinnussa on suuri terssi ja pieni septimi jotain alkeita ja elävä elämä on ihan jotain muuta?
 
Varhaisempaa keskustelua aiheesta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=86734&o=0

Sax-pappa: Varhaisempaa keskustelua aiheesta: http://muusikoiden.net/keskustelu/posts.php?c=39&t=86734&o=0
 
No tuo F#m7 Hm selvisi sieltä.
 
Entäs Cmaj7 Hm????

baron: No tuo F#m7 Hm selvisi sieltä.
 
Entäs Cmaj7 Hm????
 
Näin maallikon mielestä Cmaj7 ei ole F#7 tritonuskorvaus, vaikkakin siinä bassosävel on sen tritonuksen päässä. C7 olisi, koska siinä on samat karaktäärisävelet. Viisaammat oikaiskoon...

baron: No tuo F#m7 Hm selvisi sieltä.
 
Entäs Cmaj7 Hm????
 
Mä en tiedä tritonuskorvauksesta, mut bII-asteella oleva Maj7-sointu voi toimia oikein käytettynä hyvinkin dominanttiluontoisena sointuna, ja käsittääkseni on ihan käytettykin. Ite huomasin tämän joskus soitellessani sellasta jats-tyylistä biisiä kun My Secret Love, testailemalla ennen biisin viimestä EbMaj7-sointua että kävisköhän siihen EMaj7-sointu ennen sitä(no ok Fb mutta enivei).
 
Lisäks toinen selitys tolle kadenssille vois olla ihan vaan että siinä lainataan H-fryygista moodia ton CMaj7-soinnun ajan, mut en tiedä sitten yks yhteen toi sitä edeltävä sointu ois F#m7b5.