Media ja viihde ›

djKaaos: Kisoista jäi kaikkinensa aika ristiriitainen fiilis ja ehkä jopa paskanmaku. - -
 
Mutta kaikesta huolimatta annan täyden tunnustuksen Espanjan mestaruudelle ja samalla onnittelut mnetin "espanjalaisille", carlokselle ja kumppaneille.
 
Onneks pian alkaa taas valioliiga ja ucl niin päästään naljailemaan toisillemme! Tää alkaa olla jo pelottavaa, kun alkaa ajatukset kohdata manun miehen kanssa :) Tattista vaan.
 
Yhtälailla ristiriitaiset fiilikset jäi meikällekän näistä skaboista. EM-voitto pari vuotta sitten tuntui oikeasti mukavammalta. Ehkä siksi, että silloin joukkue pelasi selvästi parempaa futista kuin nyt. Diggailen kyllä älyttömästi Xavin ja Iniestan jutuista keskikentällä, ja jopa Sergio Busquets osoitti välissä olevansa ihan pelimies. Oliskohan del Bosque saanut jotain järkevyyttä hänen pelaamiseensa? Jos tuota menoa kehittyy puolustavaksi keskikenttäpelaajaksi, niin eipä tuo Touren lähtö Barcasta haittaa. Mutta muuten Espanjan pelistä loisti välissä liian selvästi se, että siellä oli kahden eri joukkueen jätkiä kentällä. Xavi Alonso ja Ramos löysivät hyvin toisensa, mutta muuten eivät oikein istuneet tuohon Barcan sekaan. Parhaimmillaan nuo lyhytsyöttöpelistä ulkona olevat pelaajat toivat raikasta vaihtelua, varsinkin jos vastustajat erehtyivät odottelemaan suoraviivaisuuden asemesta syöttöjä. Mutta vain parhaimmillaan. Mielenkiinnolla jään edelleen odottamaan, miten kahden keskikentän taikurin, Xavin ja Fabregasin kemiat tulevat aikoinaan kohtaamaan. Eihän tuosta kaksikosta saatu, eikä oikeastaan edes yritetty ottaa väkisin mitään irti.
 
Noin muuten joukkueista.

1) Afrikan esiinmarssi. Paskan bitut. Tshabalala heitti makeen avaushäkin ja Ghanan pelailu miellytti kovastikin - Prince Boateng vakuutti olevansa jotain muutakin kuin Ballackin teloja. Nigeria, CIV ja Kamerun olivat melko löysiä munia ja kukaan ei taida edes muistaa, että Algeria oli kisoissa mukana. Ai niin, kyllähän se moke yhden slovenialaisten kudin imas tosi helpon näköisesti... Nyt joku roti tähän touhuun. Toivottavasti Ghanan junnujen menestys ei ollut sattumaa.
 
2) Ranska ja Italia. Oliskohan pikkuhiljaa aika tiputella niitä vanhoja ja väsyneitä oikeasti pois sieltä kokoonpanosta ja ottaa nälkäisiä jätkiä kehiin. Italialaisista ei nimittäin jäänyt oikein mitään positiivista sanottavaa, paitsi Montolivo vaikutti asialliselta pelurilta. Ranska taitaa ollakin sitten ainut joukkue, joka on onnistunut järjestämään todellisen farssin peräkkäisissä MM-kisoissa. Kyllähän tuota konttaamista ilolla seuraa.
 
3) Aasian joukkueet. Japanin pari hienoa vaparimaalia ja E-Korean ajoittainen hyvä hyökkäyspeli olivat ainoat asiat, jotka jäivät mieleen.
 
4) Brassit ja Argentiina.
Eiköhän unohdeta Dungan höntyilyt pikaisesti ja palata takaisin iloiseen sambafutikseen. Itse diggailin siitä, että Robinho oli selvästi löytänyt peli-ilon kotimaansa liigasta. Muuten esitykset eivät kovinkaan paljoa liikuttaneet.
Maradonan aikakausi oli toivotun lyhyt. Kyllähän se kaikella hapuilullaan toi otteluihin hyvää viihdearvoa.. Joukkue oli juuri niin pommi kuin odotinkin. Mascherano oli joukkueen paras puolustaja ja hyökkäyspelissä hakattiin lähinnä päätä seinään. Hyökkäsmateriaalia löytyy vaikka muille jakaa, mutta Maradona halus tehdä näistä kai väkisin Messin kisat.
 
5) Saksa. Loistavat matsit Ausseja, Englantia ja Argentiinaa vastaan. Heikkoja otteluita tulikin sitten lähes yhtä paljon. Joka tapauksessa, en missään nimessä odottanut Saksan ottavan pronssia tuolla kokoonpanolla. Joukkue on nuorentunut hyvin onnistuneesti ja tulee kyllä todella vahvana seuraaviin EM-kisoihin. Kuka enää edes kaipaa Ballackia?
 
6) Chile ja Meksiko. Todella pirteää hyökkäyspeliä, etenkin Chileltä. Alkulohkojen viihdyttävimpien matsien tarjoajia. Kyllähän noita kattelis jatkossakin näissä geimeissä.
 
7) Uruguay. Varmaan kisojen ainut joukkue, josta lähes kaikille jäi positiivinen kuva. Paitsi niille, joiden mielestä Suarezin käsivirhe oli vääryys, kun tiputtivat sillä pienen ja sympaattisen Ghanan (22 milj. asukasta, Uruguayssa 7 kertaa vähemmän..). Jokainen matsi oli viihdyttävää katsottavaa, eikä vähiten toimivan joukkueen ansiosta. Kisojen klassikoksi muodostuu tietenkin ottelu Ghanaa vastaan. Se oli jotain. Edelleen harmittaa välierätappio Hollannille ja Saksan kusimaalit heitä vastaan pronssiottelussa. Hieno osoitus kuitenkin siitä, että pienikin maa voi ponnistaa vaikka kuinka pitkälle sopivalla joukkuepelaamisella ja parin loistoyksilön voimin. Varauksetonta peukkua tälle joukkueelle. Toivottavasti Forlan pysyy Atleticossa.
 
EDIT: Ja ne saakelin vuvuzelat. On kyllä hienoa katsella taas pian futisotteluita taputuksineen, vihellyksineen, huokauksineen, lauluineen ja buuauksineen.