Musiikin teoria ja säveltäminen ›

baron: Täähän on krooninen kommentti teoriapalstalla: "Soita niin että kuulostaa hyvältä, teoriasta viis."
 
Usein se, että kuulostaa hyvältä, vaatii aika paljonkin sitä teoriatuntemusta. Esim. mä en joskus aiemmin tajunnutkaan, että muusikot pohtivat noita skaaloja noin tarkasti miettiessään jotain sooloja. Mutta niin kai se onkin, että jos sen hyvin osaa ja tekee niin silloin se näyttää ja kuulostaa just siltä kuin ei mitään miettisikään vaan antaa mennä vaan.

sellisti: Usein se, että kuulostaa hyvältä, vaatii aika paljonkin sitä teoriatuntemusta.
 
Ne jotka on hyviä, soittaa vain niin että kuulostaa hyvältä. Sitten jälkeen päin teoreetikot keksivät selityksen miksi se kuulostaa hyvältä ja taas on keksitty/muokattu uutta teoriaa.
Jos ei oo hirveän hyvä, kannattaa hyödyntää sitä mitä aiemmin on keksitty.

sellisti: Usein se, että kuulostaa hyvältä, vaatii aika paljonkin sitä teoriatuntemusta. Esim. mä en joskus aiemmin tajunnutkaan, että muusikot pohtivat noita skaaloja noin tarkasti miettiessään jotain sooloja. Mutta niin kai se onkin, että jos sen hyvin osaa ja tekee niin silloin se näyttää ja kuulostaa just siltä kuin ei mitään miettisikään vaan antaa mennä vaan.
 
Ja sitten samaan lopputulokseen voi päästä montaa reittiä pitkin. Joku oppii asian pelkästään korvakuulopohjalta, joku toinen taas teorian kautta. Suurin osa silleen "best of both worlds"-tyyppisesti.

Nostanpa, mikä asteikko on CmMaj9#11b13?

Tonski: Nostanpa, mikä asteikko on CmMaj9#11b13?
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Hungarian_gypsy_scale
http://pianoencyclopedia.com/scales/gypsy-i/C-gypsy-i.html

levesinet: http://en.wikipedia.org/wiki/Hungarian_gypsy_scale
http://pianoencyclopedia.com/scales/gypsy-i/C-gypsy-i.html
 
Jep, elikkä mustalaismollia hain, sama asteikko kaiketi?

levesinet: Ai tämä olikin teoriapähkinä. No ehkä se sitten on suomeksi mustalaismolli.
 
Kait sä sitten pistät seuraavan kysymyksen?

Skaaloihin liittyvät jutut on mun mielestä enimmäkseen sellaista triviatietoa, josta ei ole juurikaan käytännön hyötyä, joten yritän laittaa oikein ärsyttävän kysymyksen. Siitäs saatte.
 
Kenen venäläissyntyisen taidemusiikin säveltäjän mukaan nimettiin länsimaisen tasavireisen järjestelmän symmetrinen enneatoninen sävelasteikko, jonka suurin intervalli on kokosävelaskel ja jota voidaan ajatella myös kolmen samanrakenteisen symmetrisen tetrakordin pinona?

levesinet: Skaaloihin liittyvät jutut on mun mielestä enimmäkseen sellaista triviatietoa, josta ei ole juurikaan käytännön hyötyä, joten yritän laittaa oikein ärsyttävän kysymyksen. Siitäs saatte.
 
Kenen venäläissyntyisen taidemusiikin säveltäjän mukaan nimettiin länsimaisen tasavireisen järjestelmän symmetrinen enneatoninen sävelasteikko, jonka suurin intervalli on kokosävelaskel ja jota voidaan ajatella myös kolmen samanrakenteisen symmetrisen tetrakordin pinona?
 
Heh, tehtävä jonka ratkaisuun ei tarvitse tietää mitään musiikin teoriasta. Juurikaan. Tietojen perusteella pystyy konstruoimaan skaalan, jonka intervallien on pakko mennä 1 - 2 - 1 - 1 - 2 - 1 - 1 - 2 - 1, eli esim. c des es e f g as a h . Ja sitten vain googlaamaan, Shostakovitsh.
 
Mutta multa ei sitten kannata odottaa uutta pähkinää. Varmaankaan.
 
Ei kun hetkinen, tuo skaala meni väärin. Mutta olisiko vastaus kuitekin oikein?
 
Eipä, kun skaala oli oikein mutta googlaus hätäistä, siis Tsherepnin.

Klezberg: Heh, tehtävä jonka ratkaisuun ei tarvitse tietää mitään musiikin teoriasta. Juurikaan. Tietojen perusteella pystyy konstruoimaan skaalan, jonka intervallien on pakko mennä 1 - 2 - 1 - 1 - 2 - 1 - 1 - 2 - 1, eli esim. c des es e f g as a h . Ja sitten vain googlaamaan, Shostakovitsh.
 
Mutta multa ei sitten kannata odottaa uutta pähkinää. Varmaankaan.
 
Ei kun hetkinen, tuo skaala meni väärin. Mutta olisiko vastaus kuitekin oikein?
 
Eipä, kun skaala oli oikein mutta googlaus hätäistä, siis Tsherepnin.
 
Vastauksesi on paitsi täydellisen ärsyttävä myös aivan oikea. 8)
Siitä vaan kaikki teoriaa opiskelemaan:
http://www.tcherepnin.com/alex/basic_elem1.htm
Keksijän mielestä siitä saa 36 moodia jne.
 
jonka intervallien on pakko mennä 1 - 2 - 1 - 1 - 2 - 1 - 1 - 2 - 1
 
Tosin harkitsin vielä, pitäisikö varmuuden vuoksi lisätä, että kyseessä on sellainen sävelasteikko, joka kertautuu oktaavin välein.

levesinet:
Tosin harkitsin vielä, pitäisikö varmuuden vuoksi lisätä, että kyseessä on sellainen sävelasteikko, joka kertautuu oktaavin välein.
 
Joo, kävi mielessä että voisi olla muutakin, mutta tuolla oletuksella sitä oli luonteva aloittaa.

Kannattaa tsekata myös Tserepninin "interpunkti", punctus inter punctum. 8)
EDIT: Hei eiks sen pitäis olla "inter punctos"... :(
 
Jorbagha: Sitten kun kyselijälle tai pohtijalle tarjotaan monelaisia näkemyksiä monenlaisista lähteistä, joutuu näitä lausuntoja arvioimaan kriittisesti puolin ja toisin. Toki tällaisessa nettikeskustelussa tilanne saa väittelyn piirteitä ja siitähän aina joku huvittuu kun teorianörtit alkavat vääntämään molliasteikkojen nimistä ja hierarkioista.
 
Toista se oli keskiajan yliopistossa. Se kansanosa, jonka ei ollut määrä tehdä käytännön töitä, opiskeli latinan kielioppia ja kaunopuheisuutta ja väittelytaitoa latinan kielellä (trivium) ja kaikkea tätä hyödyntäen sitten aritmetiikkaa, geometriaa, astrologiaa ja MUSIIKINTEORIAA (kvadrivium). Totta kai ilman soittimia. Silloin niitä teorianörttejä ja väittelijöitä vasta olikin!
 
Klezberg: Mutta multa ei sitten kannata odottaa uutta pähkinää. Varmaankaan.
 
Kunpa saataisiin astrologinen näkökulma mukaan seuraavaan kysymykseen.

levesinet:
Toista se oli keskiajan yliopistossa. Se kansanosa, jonka ei ollut määrä tehdä käytännön töitä, opiskeli latinan kielioppia ja kaunopuheisuutta ja väittelytaitoa latinan kielellä (trivium) ja kaikkea tätä hyödyntäen sitten aritmetiikkaa, geometriaa, astrologiaa ja MUSIIKINTEORIAA (kvadrivium). Totta kai ilman soittimia. Silloin niitä teorianörttejä ja väittelijöitä vasta olikin!
 
Kunpa saataisiin astrologinen näkökulma mukaan seuraavaan kysymykseen.
 
Ja sitä kenties odotat minulta? Ikävä kyllä Abraham bar Hijjan (1070? - 1136?) ensyklopedisesta teoksesta Jesodei ha-Emuna u-Migdal ha-Temuna ei ole säilynyt sitä osaa joka käsittelee musiikkia. Jos mies sai sitä koskaan kirjoitettuakaan. Aritmetiikka ja geometria on säilynyt. Sen lisäksi saman miehen toisessa teoksessa on sekä teoreettinen malli sille miten historiaa voidaan tulkita astrologisesti että historian pääasiallinen kulku astrologian mukaan selitettynä. Siinä vain syklit ovat sen verran hitaita, että musiikista tulisi aika hidastempoista. Yhden iskun pituus luokkaa 20 vuotta.

Klezberg: ei ole säilynyt sitä osaa joka käsittelee musiikkia. Jos mies sai sitä koskaan kirjoitettuakaan.
Savasordan muu sivistyksellinen kontribuutio näkyy paikkaavan kyseisen puutteen.
 
Kenen harmonian ja tähtitieteen tutkijan matemaattisen todistelun mukaan planeettamme laulaa: mi, fa, mi, fa, mi, fa...?

levesinet: Savasordan muu sivistyksellinen kontribuutio näkyy paikkaavan kyseisen puutteen.
 
Kenen harmonian ja tähtitieteen tutkijan matemaattisen todistelun mukaan planeettamme laulaa: mi, fa, mi, fa, mi, fa...?
 
Täytynee tuohonkin tutustua http://www.sacred-texts.com/astro/how/index.htm . Mielenkiintoisia kysymyksiä. Kuuden planeetan konsonanssi on mahdollinen, kuten neljän äänen kontrapunkti, mutta mikä tähtitaivaan planeetoista soittaa mitäkin ääntä (SATB)? (Tämä ei ole pähkinä, vaan esimerkki siitä mitä teoksessa käsitellään).
 
Niin siis Kepler.

Klezberg: http://www.sacred-texts.com/astro/how/index.htm
Oikein
Niin siis Kepler.
Oikein.

levesinet: Oikein

 
Tosin hiukan epäilyttää. Nuottien mukaanhan http://www.sacred-texts.com/astro/how/how07.htm#fr_9 tuo menee g - as - g. Ja tuo suluissa oleva kommentti tuosta MI - FA -jutusta on englanninkielisenä epäilyttävä (MIsery and FAmine), kenties kääntäjän oma lisäys? Tuoltahan sen voinee tarkistaa http://posner.library.cmu.edu/Posne … yout=vol0/part0/copy0&file=0286 mistä näkee että MIseriam & FAmem löytyykin kyllä, marginaalista.

Klezberg: Tuoltahan sen voinee tarkistaa
 
Wau, ilmeisesti mensuraali-g-avaimella merkitty Maan melodia
g - a fa - g
joka ilmeisesti noudattaa jotain musica fictan es-heksakordia??

levesinet: Wau, ilmeisesti mensuraali-g-avaimella merkitty Maan melodia
g - a fa - g
joka ilmeisesti noudattaa jotain musica fictan es-heksakordia??
 
Nyt en ihan seuraa... a fa ??? No, tuo on varmaan jokin ilmaus jota en tunne. Joka tapauksessa tekstihän tehnee selväksi että Maan sävel pysyttelee puolisävelaskeleen sisällä. Taitaa olla niitä pienempiä soittimen äänialoja, jos perkussiot sivuutetaan.