Musiikin teoria ja säveltäminen ›

--Roller--: Voitko tarkentaa tätä?
 
No jos kappale menee vaikka d-duurissa johon kuuluvat sävelet d - e - fis - g - a - b - cis
niin katsot aina semmoisen terssin joka sattuu myös tämän sävellajin säveliin.

Klezberg: No jos kappale menee vaikka d-duurissa johon kuuluvat sävelet d - e - fis - g - a - b - cis
niin katsot aina semmoisen terssin joka sattuu myös tämän sävellajin säveliin.
 
Hyvä :D Nyt uskoisin ymmärtäneeni tämän, eikun harmonisoimaan ;)
 
Ei vaan, piti yrittää ymmärtää tämä juttu erästä koulun musiikkijutskaa varten. Kiitos teille :)
 
E: Ja sorge vaan jos valitsin väärän topicin aloittelijamaiselle kysymyselleni :D

--Roller--: E: Ja baron, mitähän meinaat tarkoittaa tuolla "omituisella kuvalla"?
 
No se jossa on viivoja ja omituisia numeroita ja kirjaimia, varmaan jonkun suppean piirin salakieltä?
 
Ja sorge vaan jos valitsin väärän topicin aloittelijamaiselle kysymyselleni
 
Ei sun varsinaisessa kysymyksessä mitään vikaa ollut mutta sä oletit että tää yleinen teoriapalsta tunnistaa sun omituisen salakielen joka liittyy johonkin 1600 luvun luuttuun vai mihin lie?

baron: Kolme sävelaskelta eli terssi
Jaahas, se on perjantai.

levesinet: Jaahas, se on perjantai.
Ei aina voi mennä nappiin, eiks joskus riitä että on lähellä?

Mulla yks nakki pianon ceessä. Sitte mä lähen kulkemaan ylöspäin. Ensteks yhen sävelaskelen. Oon deessä. Sitten toisen. Oon eessä. Ja sitten kolmannen...
 
Diabolus in musica! Diabolus in musica! :-O
 
Hyvää viikonloppua!
 
baron: Ei aina voi mennä nappiin, eiks joskus riitä että on lähellä?
 
Okei, "If it sounds "right", then it is" :)

levesinet: Mulla yks nakki pianon ceessä. Sitte mä lähen kulkemaan ylöspäin. Ensteks yhen sävelaskelen. Oon deessä. Sitten toisen. Oon eessä. Ja sitten kolmannen...
 
Diabolus in musica! Diabolus in musica! :-O
 
Hyvää viikonloppua!
 
En enää ikinä kirjoita mitään jollen ole pianon vieressä!
 
(Mut sviddu, tritonuskaksintaminen kuului mun korvissa ihan kivalta, varmaan originaalikysyjänkin?)

baron:Mut sviddu, tritonuskaksintaminen kuului mun korvissa ihan kivalta, varmaan originaalikysyjänkin?
 
Itseasiassa kyllä kuulosti kun nyt kahdensin erään melodian pätkän tersseillä. Oli siinä itseasiassa välillä niitä kvinttejäkin, mutta mikä tärkeintä, se kuulosti hyvältä x)
 
Mutta mistäs tuo mainitsemasi sävellajin muutos johtuu?

--Roller--: Itseasiassa kyllä kuulosti kun nyt kahdensin erään melodian pätkän tersseillä. Oli siinä itseasiassa välillä niitä kvinttejäkin, mutta mikä tärkeintä, se kuulosti hyvältä x)
 
Mutta mistäs tuo mainitsemasi sävellajin muutos johtuu?
 
Jos sä soitat vakiointervallin melodian ja toisen äänen välillä ja se toinen ääni on korkeampi, kuulostaa kuin se olisi korkeamman äänen sävellajissa.

--Roller--: Itseasiassa kyllä kuulosti kun nyt kahdensin erään melodian pätkän tersseillä. Oli siinä itseasiassa välillä niitä kvinttejäkin, mutta mikä tärkeintä, se kuulosti hyvältä x)
 
Mutta mistäs tuo mainitsemasi sävellajin muutos johtuu?
 
Baron puhui rinnakkaisilla tritonuksilla kahdentamisesta. Sinä ilmeisesti käytit sävellajin mukaan terssejä? Kuten sanottua, se on sellainen keino, ettei sillä voi mennä vikaan, mutta toisaalta se alkaa äkkiä kuulostaa Iron Maidenilta - eli tylsältä. Eikä sillä saa mitään mielenkiintoista liikettä linjoihin.
 
Aiemmin puhuit, että jos käyttäisit pelkkiä puhtaita kvinttejä ettei tarvitisi miettiä niiden terssien laatuja. Ihan... krhm, hauska idea, ja itse asiassa varhainen moniäänisyys pohjautui juuri rinnakkaisille kvinteille.
 
baron: Jos sä soitat vakiointervallin melodian ja toisen äänen välillä ja se toinen ääni on korkeampi, kuulostaa kuin se olisi korkeamman äänen sävellajissa.
 
Onkohan tälle mitään lähteitä.

Schnowotski: Onkohan tälle mitään lähteitä.
 
Mä vaan testasin soittamalla Ukko Noaa C:stä kahdentamalla melodia tritonus yläpuolelle ja kuulosti ihan F#-duuri Ukko Nooalta.

Schnowotski: Baron puhui rinnakkaisilla tritonuksilla kahdentamisesta. Sinä ilmeisesti käytit sävellajin mukaan terssejä? Kuten sanottua, se on sellainen keino, ettei sillä voi mennä vikaan, mutta toisaalta se alkaa äkkiä kuulostaa Iron Maidenilta - eli tylsältä. Eikä sillä saa mitään mielenkiintoista liikettä linjoihin.
 
No nyt sillä ei niin ole väliä kun pitäisi vaan keksiä jotain erästä koulusoittoa varten ;) Tylsä tahi ei, ei sitä konsertissa maallikko ymmärrä muuta kuin että hassulta se kuulostaa.
 
Ihan... krhm, hauska idea, ja itse asi.....
 
Mitähän tuo oli tarkoittavinaan?

baron: Mä vaan testasin soittamalla Ukko Noaa C:stä kahdentamalla melodia tritonus yläpuolelle ja kuulosti ihan F#-duuri Ukko Nooalta.
 
No joo, tein itse samankaltaisia testejä ja totta tosiaan joillakin intervalleilla, vaikkapa suurella sekunnilla, se kuulosti melko selkeästikin päättyvän luonnollisemmin sille korkeammalle äänelle.
 
--Roller--: No nyt sillä ei niin ole väliä kun pitäisi vaan keksiä jotain erästä koulusoittoa varten ;) Tylsä tahi ei, ei sitä konsertissa maallikko ymmärrä muuta kuin että hassulta se kuulostaa.
 
Älä toki alisuoriudu. Kunnon kontrapunktit kehiin vaan. Ja sitten voi perfektionismissaan tuhoutua stressiin alle kolmekymppisenä.
 
Mitähän tuo oli tarkoittavinaan?
 
Noh, älä suutu, mutta kaikessa yksinkertaisessa naiiviudessaan se oli riemastuttavan söpö idea.

Schnowotski: Ja sitten voi perfektionismissaan tuhoutua stressiin alle kolmekymppisenä.
 
Hahahahaa!(?)
 
Ehdotan toisenlaista säveltäjän kehityskaarta:
1) Musiikki on ihmeellistä ja kiehtovaa.
2) Opetellaan musiikin teoriaa ja kuunnellaan ja analysoidaan suuria teoksia ihan tosissaan.
3) Ei, ei, ei. Kyseenalaistetaan musiikin teoria(t).
4) Musiikissa ei ole mitään järkeä eikä siinä myöskään ole mitään mystistä tai pyhää tai täydellistä.
5) Vihdoin tuottavuus alkaa kasvaa, kun menettää kaiken arvostuksen yksittäisiä nuotteja tai melodioita kohtaan. (Se lienee sinfonikon ensimmäinen esiehto.) Onkin kiva kun pitkiäkin teoksia alkaa syntyä tosi nopeasti kun siitä saa lisää liksaa ja rahan voi käyttää johonkin virkistävään toimintaan, mihin tahansa muuhun kuin musiikkiin.
6) Eniten hupia saa sarjatuotantosävellysten mystifioinnista. Nautinnollisen sairaita kahvipöytäkeskusteluja samanhenkisten säveltäjäkollegoiden kanssa. Musiikin teorian paneminen halvalla. Provokatiivinen päteminen musiikkitieteellisissä julkaisuissa vedoten tutkimukseen, johon ei itse edes usko...
 
Schnowotski: Kunnon kontrapunktit kehiin vaan.
 
Mitä? Onko se taas muodissa? :)
Vastahan Debussy vapautti länsimaisen musiikin tonaalisen kontrapunktin tukahduttavista kahleista. Samoin kvartti- ja kvinttiharmoniahan on ollut ihan hieno juttu 1900-luvulla?
 
"a new concept of tonality in European music ... chordal melodies" LOL
http://en.wikipedia.org/wiki/Claude_Debussy
 
"Kontrapunkti voi olla tosi ruma juttu musiikissa."
-Debussy
 
"Kontrapunkti ei ole neroutta, se on vain keino saavuttaa jotain muuta. Ja se on tuottanut minulle suuria ongelmia."
-Bruckner
 
"Vanha sanonta kuuluu, että fuugat ovat sellaista musiikkia, missä ääniä tulee lisää yksitellen samalla kun yleisöä poistuu yksitellen, mutta tilastollisesti tähän ei löydy näyttöä, nimittäin yleisön tiedetään poistuvan laumoittain."
-Antony Hopkins, CBE

Debussy nyt oli sellaista velttoa ranaskalaisuutta.

Kun sanotaan, että teoriaa taitamaton toistaa itseään teoksissaan hyvinkin helposti, niin mitenkä sitten täysin koulutettu väistää tuon ongelman?.

Pitääks missään säveltapailun tentissä laulaa nelisointuarpeggioita vailla aloitussäveltä(esmes laula Ab7)?

Tonski: Pitääks missään säveltapailun tentissä laulaa nelisointuarpeggioita vailla aloitussäveltä(esmes laula Ab7)?
 
Ei kai nyt missään absoluuttista sävelkorvaa vaadita. Lähtösävel annetaan tuollaisissa tapauksissa kyllä, tai vähintäänkin joku referenssisävel.

jp8000: Kun sanotaan, että teoriaa taitamaton toistaa itseään teoksissaan hyvinkin helposti, niin mitenkä sitten täysin koulutettu väistää tuon ongelman?.
 
Tuskin tarvitsee olla edes ihan "täysin koulutettu" huomatakseen jos esim. sama tai lähes sama sointukulku, melodia, rytmi, rakenne tai muu elementti esiintyy useammassa biisissä. Kyllä siihen hyvin alkeellinenkin teoriaosaaminen riittää.
 
Eri asia on sitten, että miksi sitä toistoa pitäisi niin kamalasti vältellä, ja onko se edes mahdollista, etenkään jos artisti haluaa luoda oman, tunnistettavan tyylinsä..? Eihän kukaan nyt joka biisissään pysty kuulostamaan täysin erilaiselta. Toisaalta jos toistolla tarkoitetaan tässä nyt jotain ihan yksi yhteen vedettyjä juttuja niin se on eri asia. Mutta taitavasti käytettynä se voi olla tosi tehokasta. Kyllä sieltä löytyy äärimmäisen kouluttautuneiden klasarisäveltäjienkin tuotannosta tietynlaista toistoa; se oma persoonallinen sävelkieli siellä puhuu.
 
E. Ja onhan näitä bändejä, jotka ovat itseään menestyksekkäästi toistaneet jo vuosikymmeniä kuten vaikkapa AC/DC tai Iron Maiden. Ja just äsken kuuntelin Airbournen uusimman levyn alusta loppuun, bonusraidat mukaan lukien 18 biisiä käytännössä sitä yhtä ja samaa paahtoa. En mä niitä silti huonoina säveltäjinä pidä.