Elektroniikka ja soitinrakennus ›

Suusanallisesti vehkeen lohkokaavio menee näin:
 
1. IR-lähetin --> 2. IR-vastaanotin/ylipäästösuodin --> 3. tasasuuntaus --> 4. epälineaarinen vahvistin/alipäästösuodin
 
Tähän asti olisi vain tarvetta. Pitääpä tutkiskella enemmän tuota systeemiä.

Suusanallisesti vehkeen lohkokaavio menee näin:
 
1. IR-lähetin --> 2. IR-vastaanotin/ylipäästösuodin --> 3. tasasuuntaus --> 4. epälineaarinen vahvistin/alipäästösuodin --> 5. VCO (jänniteohjattu oskillaattori) --> 6. VCA (jänniteohjattu vahvistin/vaimennin) --> 7. linjalähtö/audiovahvistin
 
Nyt löytyy täältä kuvat TX.gif, jossa lähetin ja RX.gif, jossa kohdat 1-3.
 
http://photos.yahoo.com/bc/mtme74/l … mp;.done=http%3a//photos.yahoo.com/

ja RX.gif, jossa kohdat 1-3.

 
ei kun siis 2-3

Nyt löytyy täältä kuvat TX.gif, jossa lähetin ja RX.gif, jossa kohdat 1-3.
 
http://photos.yahoo.com/bc/mtme74/l … mp;.done=http%3a//photos.yahoo.com/
 
Tökkisin plussaa, jos olisit rekisteröitynyt.
 
Tuohan on ihan yksinkertainen ja nerokas kytkentä.
 
Tuo pitää rakennuttaa ja kokeilla. Tuhannet kiitokset.

Tuo pitää rakennuttaa ja kokeilla. Tuhannet kiitokset.
 
Huomaa, että TX:n R5:ssä palaa jonkin verran tehoa; se kannattaa varmaan tehdä parista rinnakkaisesta vastuksesta. Itse asiassa Q1 kannattaisi kytkeä vakiovirtalähteeksi, jota 555 kytkee päälle/pois 470R vastuksen kautta. Tällöin IR-ledien yläpään voi kytkeä regulaattorin tulopuolelle. Nyt pienoisena ongelmana on regulaattorin lämpeneminen, kun IR-ledien virta kulkee sen läpi. Samaten reguloitu sähkö on vähän ruman näköistä 20kHz:n piikkien vuoksi. Laitoin kuvan Q1.gif samaan paikkaan. En ole kokeillut tuota, mutta jossain vaiheessa olisi tarkoitus.
 
IR-ledi ja diodi kannattaa asentaa reikälevyn palaselle suunnilleen rinnakkain kasvot kohti taivasta siten, että niiden väliin juottaa näköesteeksi esim. pienen kondensaattorin (jota ei siis ole kytketty mihinkään). Katso kuva(23) lankun vasen yläkulma tai kuva(24):n keskivaiheille. Muuten IR hyppää suoraan lähettimestä vastaanottimeen eikä homma toimi.

Suusanallisesti vehkeen lohkokaavio menee näin:
 
1. IR-lähetin --> 2. IR-vastaanotin/ylipäästösuodin --> 3. tasasuuntaus --> 4. epälineaarinen vahvistin/alipäästösuodin --> 5. VCO (jänniteohjattu oskillaattori) --> 6. VCA (jänniteohjattu vahvistin/vaimennin) --> 7. linjalähtö/audiovahvistin

 
Lisäsin kuviin kohdan 4 skeman. Pienillä jännitteillä alipäästösuotimen vahvistus on n. 13, kun D1 alkaa johtaa vahvistus tipahtaa n. 2.3:een ja lopulta kun D2 alkaa johtaa, vahvistus hyytyy käytännössä yhteen. Näillä eväillä sain systeemin toimimaan siten, että thereminin "asteikko" käden liikkuessa välillä 0-30cm on kutakuinkin lineaarinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ulostuleva 0-10V käyttäytyisi lineaarisesti käden etäisyyden suhteen; ohjasin jännitteellä lineaarista VCO:ta, mutta koska ihmiskorva toimii logaritmisesti, ei lineaarinen ohjausjännite lineaariselle VCO:lle tuota toivottua tulosta; todellinen ohjausjännite on tässä tapauksessa lineaarista "kuperampi".
Jos haluat lineaarisen ulostulon, pitää sinun mitoittaa tämä osuus uudelleen etkä ehkä pärjää vain kahdella diodilla.
 
C3, C4, D3 ja R11 muodostavat negatiivisen referenssijännitteen, jonka tarvitsin, että sain säädettyä vahvistimen offsetin mielesekseni.

Mikä mahtaisi olla tuo operaatiovahvistin tuossa epälineaarisessa vahvistimessa?
 
Saisiko noista hieman isommat kuvat, kun ei tahtone saada selvää teksteistä?

Mikä mahtaisi olla tuo operaatiovahvistin tuossa epälineaarisessa vahvistimessa?
 
Saisiko noista hieman isommat kuvat, kun ei tahtone saada selvää teksteistä?
 
Se on LMC6482. Tuosta jää nyt toinen puolisko käyttämättä (itse käytin sitä osana seuraavaa lohkoa eli VCO:ta), kannattaisi ehkä korvata RX.gif:ssä esiintyvä referenssijännitepuskuri LM741 tämän LMC6482:n puolikkaalla. Huomasit varmaan, että tuossa pölähtää yhtäkkiä käyttöön +5V käyttöjännite. Omassa kytkennässäni VCO:n käyttöjännite on +5V ja sitä varten on oma regulaattori, joka ei esiinny näissä skemoissa.
 
Ei oikein tuo photos.yahoo.com taida sopia tällaiseen tiedonsiirtoon, yritin laittaa kuvat suurempina, mutta ne näkyvät ruudulla aina saman kokoisina. Mutta onnistuukohan tämä:
 
http://briefcase.yahoo.com/bc/mtme7 … /Files&.dnm=thr.zip&.src=bc

Ei lienee mitään järkeä käyttää rail-to-rail-vahvistinta, sillä käyttöjännitettä nostamalla eliminoidaan sen käyttötarve. Vai onko tuon LMC6482:n valinnan takana jotain muuta?
 
Pikaisena kysymyksenä esittänen seuraavaa: Mitä mahtanevat olla AAZ15-diodit? 15V zenereitä? Yritin etsiä datalehtiä, mutta tuloksetta.
 
Edit: Niin mikä ihmeen logiikka on taasen tuossa piirissä, josta tulee ulos Vref? Eikö olisi järkevämpää käyttää zeneriä referenssijänniteen määrääjänä?

Ei lienee mitään järkeä käyttää rail-to-rail-vahvistinta, sillä käyttöjännitettä nostamalla eliminoidaan sen käyttötarve. Vai onko tuon LMC6482:n valinnan takana jotain muuta?
 
Pikaisena kysymyksenä esittänen seuraavaa: Mitä mahtanevat olla AAZ15-diodit? 15V zenereitä? Yritin etsiä datalehtiä, mutta tuloksetta.
 
Itse asiassa minä tarvitsin tuossa rail-to-rail oparia. 5V:n käyttöjännitteestä huolimatta VCOni säätöalue on 0-10V --> outputin pitää mennä positiiviseen railiin (tai sitten säätöalueesta olisi pitänyt tinkiä). Samaten input-puolella pitää päästä ainakin negatiiviseen railiin. Olisihan tuon saanut ratkaistua muutenkin, mutta kun laatikon pohjalta löytyi noita LMC6428:a. Jos output-puolella ei tarvitse päästä railiin, LM358/LM324 olisi saattanut toimia ihan hyvin.
 
AAZ15:ia löysin jostain työpaikan labrannurkasta. Ovat ehkä germaniumdiodeja tai sitten jotain schottkyja; avainsana on matala kynnysjännite. Kokeilin niiden tilalla 1N4148:a ja jotain laatikosta löydettyjä schottkyja. Nämä toimivat parhaiten, mutta esim. niihin schottkyihin verrattuna ero ei ollut suuri. 1N4148 toimi kyllä myös, mutta herkkyys suurilla käden etäisyyksillä oli jo jonkin verran huonompi.
 
Jos oikein haluat optimoida kytkentää, suosittelen seuraavaa: käännä molemmat diodit nurin päin --> tasasuuntaajasta tulee ulos negatiivinen jännite. Sitten korvaat LNA.gif:ssä olevan LP-filtterin invertoivalla versiolla --> ohjausjännite on positiivinen kuten ennekin. Äkkiä ajatellen luulisi, että LPF tarvitsee nyt myös negatiivisen käyttöjännitteen, kun sen tasasuuntaajalta tuleva inputti on negatiivinen. Näin ei kuitenkaan ole, koska invertoivassa vahvistimessa/suodattimessa signaali tulee sarjavastuksen läpi oparin (-) -napaan. (-) -navan potentiaali taas seuraa aina (+) -napaa, johon tässä tapauksessa asetetaan joku kiinteä referenssijännite. Nykyisen kuvan mukaisessa oparikytkennässä (+) -napa (ja sitä myöten myös (-) -napa) seuraavat enemmän tai vähemmän input-signaalia.
 
Tästä olisi kaksi hyötyä:
1. offsetin säätöön ei tarvitsisi negatiivista referenssijännitettä. Jos outputtia pitää trimmata ylöspäin (itse tarvitsin VCO:n inputtiin n. 0.4V "tyhjäkäyntijännitteen"), hoituisi se tuomalla positiivinen offsetti (+) -napaan. Alaspäin trimmaaminen onnistuisi summaamalla (-) -napaan erillisen summausvastuksen läpi niinikään positiivinen ofsetti.
 
2. Epälineaariset kulmapisteet olisivat paremmin määritelty. Nykyisellään voisi luulla, että NLA.gif oleva 4v7 zener alkaa leikkaamaa, kun outputin jännite nousee n. 4.7V:iin. Koska pienillä inputeilla vahvistus (R1:n ja R3:n liitospisteestä mitattuna) on n. 13, on (+) -navassa oleva jännite n. 0.36V silloin kun Vout=4.7V. Tämä jännite monistuu (-) -napaan, ja nytpä zenerin yli oleva jännite onkin vasta 4.34V eikä se vielä leikkaa. Invertoivassa LPF:ssä (+) - ja (-) -napojen jännitteet ovat koko ajan kiinteät (ei välttämättä kuitenkaan 0V, jos pitää lisätä offsettia) ja siksi leikkauspisteiden säätäminen on helpompaa.

Voiko tuota antennin virkaa toimittaa esim. radion antenni?