| Aihe: Musikaalisuustestistä | 1 |
|---|
 faq1
09.03.2010 21:14:30 | |
|
Onkohan netissä sivuja, jossa voisi tehdä esim karman testin, tai vastaavan musikaalisuustestin? | |
Mua kiinnostas millä sitä musikaalisuutta nyt sitten mitataan. Eri intervallien/äänen korkeuksien hahmotus korvalla? Onko erinomaisen luontaisen rytmiikan tajun omaava henkilö musiikillisesti lahjakas, jos ei erota isoa c:tä e2:sta?
ihku | |
Karman testiä ei tietääkseni voi tehdä netissä.
Musikaalisuuden testaaminen (mikäli musikaalisuutta edes voidaan mitenkään määritellä) on hyvin haastavaa, ja eri testeissä menestymisen yhteys esimerkiksi menestymiseen musiikin opiskelussa on vain löyhästi suuntaa antava.
Kaikista tärkein yksittäinen tekijä on motivaatio ja sen mahdollistama treenin määrä. Eräänkin tutkimuksen mukaan huippumuusikon ja keskinkertaisen muusikon erotti toisistaan vain harjoittelun määrä, joka huipuilla oli kaksinkertainen keskivertoihin nähden.
Kai Karma itse on sanonut, että jos on riittävän "musikaalinen" että oppii puhumaan ja ymmärtämään puhetta, on riittävän "musikaalinen" oppiakseen soittamaan.
"Dr. Dominant, I presume?" | faq1
10.03.2010 08:16:49 (muokattu 10.03.2010 08:17:13) | |
|
Tonski: Mua kiinnostas millä sitä musikaalisuutta nyt sitten mitataan. Eri intervallien/äänen korkeuksien hahmotus korvalla? Onko erinomaisen luontaisen rytmiikan tajun omaava henkilö musiikillisesti lahjakas, jos ei erota isoa c:tä e2:sta?
Kait sellaistakin, jolla vaan rytmi, tai vaan äänenkorkeuksien hahmotus toimii - on siten musikaalinen, että hän pystyy nauttimaan musiikista.
Mutta soittamiseen on tietenkin molemmat oltava kunnossa. | |
Ei tietenkään pelkkä säveltaso = musiikki tai säveltasojen hyvä hahmotus = musikaalisuus. En edes uskalla arvata mitä kaikkea aivotoiminnan alueita liittyy musiikin hahmottamiskykyyn kokonaisuutena.
Sen tiedän omasta kokemuksesta, että jokaisella ihmisellä melodian, rytmin, harmonian, sointivärin ja muodon hahmotuksien summa on omanlaisensa, eikä niistä voi suoraan päätellä että tästä ja tästä tulee loistava muusikko ja tästä ja tästä ei tuu koskaan mitään.
Esimerkkejä - 1/3-teoria/solfaryhmääni tuli 9-vuotias poika jolla ei muutaman ensi viikon tutustumisen perusteella ollut minkäänlaista hajua säveltasoista. Olin mielessäni jo aivan vakuuttunut ettei kaverilla ole mitään mahdollisuuksia toistaa laulamalla säveltasoja, etenkin kun tuntui siltä että pojan ääniala oli suunnilleen suuren sekunnin kokoinen. Vuosi tehtiin töitä ja paljoa edistystä ei tapahtunut, yritin kyllä ihan kaikkeni.
Kun keväällä tentti jäi hylsyksi, ajattelin että ei taida tätä kaveria näkyä enää. Väärässä olin. Seuraavana syksynä kaveri tuli takaisin ryhmään, ja oli päättänyt että nyt lähtee. Sillä oli aivan apinan raivo että haluaa oppia ja eikun töihin. Ja kas kummaa, kauhealla työnteolla alkoi hissukseen kehitys ja keväällä heppu meni tentistä heittämällä läpi. Tilanteesta jossa hän ei pystynyt tunnistamaan kahden säveltason eroa saatikka sitten esim. laulamaan perässä annettua säveltä hänen sekunnin äänialansa alueelta, hän eteni tilanteeseen jossa hän pystyi laulamaan riittävän puhtaasti duuri- ja molliasteikot perussävelestä kvinttiin saakka.
Mitä tästä opimme? Minä ainakin opin sen, että lakkasin uskomasta "musikaalisuustesteihin" autuaaksi tekevänä kokeena. Aika hauska jälkinäytös edelliseen tarinaan on se, että tämä kaveri oli ollut koulussamme pedioppilaana sen ekan vuoden jolloin ei kurssia läpäissyt. Seuraavana vuonna hän ei ollut enää edes koulumme oppilas virallisesti, mutta käveli vaan luokkaani ja opiskeli "jäniksenä" sen vuoden. Ei käynyt soittotunneilla eikä bändissä, ainoastaan teoria/solfassa.
Toinen juttu minkä olen oppinut on se, että vaikka erilaiset musikaalisuus- tai soveltuvuustestit antavat kyllä hyvin tietoa siitä kenelle musiikin opiskelu on monissa hahmottamiseen liittyvissä jutuissa helpompaa kuin toisille, silti testit epäonnistuvat ennustamaan opiskelumenestystä. Tämä juontaa juurensa selkeästi motivaatioon ja sen syntyyn.
Testien mukaan erittäin musikaaliset opiskelijat saattavat olla juuri niitä joille kaikki on tosi helppoa, jolloin he selviävät monesta asiasta paljon vähemmällä työllä kuin jotkut muut. Tämä usein johtaa siihen, etteivät he tule treenanneeksi niin paljon kuin keskiverrommat ja johtaa siihen että ne kovat työntekijät menevät vääjäämättä ohi jossain kohti.
Eli olen nähnyt paljon tapauksia joissa "lahjakkaimmat" hakijat ovat koulussa jonkin aikaa ja sitten jotenkin vaan ei kiinnosta koko homma niin paljon että edistyisivät pidemmälle. Sitten on taas tapauksia jotka pääsee rimaa hipoen taloon ja kauhealla työmäärällä edistyvät ammattilaisiksi asti. Eli motivaatio on hyvin pitkälle se tekijä joka selittää sen miksi joku menee pitkälle ja joku ei.
Tämän vuoksi niille jotka haluavat testauttaa oman "musikaalisuutensa", sanoisin että ajanhukkaa. Jos musiikki on teille rakas juttu, sitten vaan teette sitä ja etsitte lisäoppia mistä tahansa mikä teille tuntuu toimivalta ratkaisulta. Loppupeleissä sillä, montako pistettä Karman testissä saatte on todella vähän merkitystä!
"Dr. Dominant, I presume?" | faq1
10.03.2010 09:43:09 | |
|
Noin se varmaan on.
Olisi mielenkiintoista tietää miten erilailla musikaalinen ja ei-musikaalinen ihminen kokee ympärillään olevan äänimaailman. Esim. tuttuni ei erota Cm ja C:tä toisistaan. Musikaalinen taas tajuaa, kuinka paljon menettää musiikin kuuntelun nautittavuudessa, jos omaa em. hahmotustason.
Samoin voi kysyä, miten erilailla esim taidemaalarit vs "tavis", ymv taiteilijat näkevät ympäröivän maailman. | |
faq1: Noin se varmaan on.
Olisi mielenkiintoista tietää miten erilailla musikaalinen ja ei-musikaalinen ihminen kokee ympärillään olevan äänimaailman. Esim. tuttuni ei erota Cm ja C:tä toisistaan. Musikaalinen taas tajuaa, kuinka paljon menettää musiikin kuuntelun nautittavuudessa, jos omaa em. hahmotustason.
Samoin voi kysyä, miten erilailla esim taidemaalarit vs "tavis", ymv taiteilijat näkevät ympäröivän maailman.
Juu ja sitten on niitä, ketkä ovat sieltä musikaalisemmasta päästä pienenä ja pääsevät huipulle, tosin aina ei heillä ole juurikaan formaalista koulutusta alalta. Tuli tuosta musiikin kokemisesta mieleen, että tunnen monta sellaista itseään ei-musikaalisena pitävää, joita ei musiikin kuuntelu kiinnosta oikeastaan ollenkaan, ei edes taustaviihteenä. Ovat kuulemma mielummin hiljaisuudessa. | JPQ
10.03.2010 20:44:09 (muokattu 11.03.2010 09:15:36) | |
|
faq1: Noin se varmaan on.
Olisi mielenkiintoista tietää miten erilailla musikaalinen ja ei-musikaalinen ihminen kokee ympärillään olevan äänimaailman. Esim. tuttuni ei erota Cm ja C:tä toisistaan. Musikaalinen taas tajuaa, kuinka paljon menettää musiikin kuuntelun nautittavuudessa, jos omaa em. hahmotustason.
Samoin voi kysyä, miten erilailla esim taidemaalarit vs "tavis", ymv taiteilijat näkevät ympäröivän maailman.
joo ja miten vaikkapa rikospaikka tutkija tai miten lääkäri näkee asiat. ja aika karmeaa jos cm ja c ei erotu no myönnän että mullakin tietyt musaq jutut vaikeita varmaan hahmotushäiriöni. ps. vaikka kaikkeen ei kykenisikään kuten itsellä eräät jutut pahoja silti ei tarkopita että epämusikaalinen jotkut väittää että täysin epämusikaalisia ei olisi tuo ei kyllä varmaan ole totta...
Laajan musiikkityylien kirjon edustaja. Tähän asti kehutuin kappale musiikki näytteessä download linkkinä. Ehkäpä toinen puolisko tyylistäni jota eniten edustan. | | « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
|
|
