| Aihe: eikö kuorolaisilla ole helvetin tylsää? | |
|---|
 sub zero
05.03.2010 20:44:03 (muokattu 05.03.2010 20:44:11) | |
|
kun ooppera kestää neljä tuntia ja kuoron osuus kaks minuuttia..? eikö ne säveltäjät nyt ois voinu vähän enemmän laittaa kuorolle tekemistä noihin teoksiinsa?
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita |
|
Lyömäsoittajien osa monesti kyllä herättää myös sääliä. Brummmm viimeisen dominanttisoinnun kohdalla ja kräsh toonikalle. Sitten bisselle.
Lainausmerkit, nuo kirjotetun kielen "kondomit" - väärinymmärrysten "ehkäisyvälineet". |
|
mahlerin ysissä on hyvä, kun se tuuba-mies joutuu jatkuvasti poistamaan ja laittamaan takas sitä jotain vaimenninta
en ole kännissä, en elä huumeessa, kirjoitan vaan viestini kovassa kuumeessa /
rölötysketjut ovat mulle aika vaikeita, aina ei voi aavistaa moderaattorin aikeita |
 damn u
05.03.2010 23:50:33 (muokattu 05.03.2010 23:51:41) | |
|
Kerrankikkokummää olin soittamas oupperamontus Bizen Carmenis lyömäsoittimii, niin saatoin huoletta merkata nuottiin milloin oli 25 min taukoo tai 40 minuuttii taukoo. Luin aika paljon ja kävin kahvilla.
Vanhojen jermujen tarinakirjan mukaan oopperan tuubastemmoissa luki ennen vanhaan että kuinka monella bissellä ehti käydä tiettyjen oopperoiden aikana. Vanhassa oopperatalossa pääsi nimittäin montusta helposti ravintelin puolelle.
edit:
Joissakin toisissa saa kyllä sitten takoa ihan koko ajan |
|
sub zero: kun ooppera kestää neljä tuntia ja kuoron osuus kaks minuuttia..? eikö ne säveltäjät nyt ois voinu vähän enemmän laittaa kuorolle tekemistä noihin teoksiinsa?
ei, miksi pitaisi? voihan sita musiikkiakin siella orkesterin puolellakin kuunnella, ja tarkoitushan on tehda musiikkia, ei pitaa muusikkoja iloisina. |
|
Timo.T: ei, miksi pitaisi? voihan sita musiikkiakin siella orkesterin puolellakin kuunnella, ja tarkoitushan on tehda musiikkia, ei pitaa muusikkoja iloisina.
Ei kai oopperan tarkoituksena ole tehdä musiikkia? Eikä yleisöäkään tarvitse iloisena pitää, sitä suurempi taide-elämys mitä surullisemmaksi tulee. |
|
Timo.T: ei, miksi pitaisi? voihan sita musiikkiakin siella orkesterin puolellakin kuunnella, ja tarkoitushan on tehda musiikkia, ei pitaa muusikkoja iloisina.
Niin. 6,5:ssä (Puoli Seitsemässä) Iiro Rantala sanoi että aikoo säveltää niin että kuorolla on istumataukoja välissä ja jotain. Rantala oli siis ite lapsena kuorossa ja aikoi vissiin lapsikuorolle säveltää jos oikein muistan.
Seuraavaksi yleisölle tehdään juomataukoja teoksiin. Ei mutta sehän tunnetaankin väliajan nimellä.
Kitarat: http://my.opera.com/KK91/albums/slideshow/?album=969652 |
 Laddy Master
07.03.2010 11:21:17 (muokattu 07.03.2010 11:21:41) | |
|
Joo ei se aina ole lyömäsoittajillakaan herkkua, ei kummassakaan ääripäässä. Itse lainkaan lyömäsoittimiin koulutusta saamattomana pitää joskus puristaa ihan tosissaan perseellä ja rasvanpolttosykkeellä, kun sitten joissakin konserteissa ei ole kuin ne 3 gran cassan iskua. Tässä vielä se ikävä puoli ettei sitä katsota hyvällä että varusmiehet karkailee tehtäviensä välissä takahuoneeseen, saatika istuu, niin jää ne kaljoittelutkin ihan toisaalle.
"Ihmisen voima on moraali" -Beethoven |
|
Schnowotski: Lyömäsoittajien osa monesti kyllä herättää myös sääliä. Brummmm viimeisen dominanttisoinnun kohdalla ja kräsh toonikalle. Sitten bisselle.
Parasta.
Virhe! Liian vähän soitettavaa.
Ämpärit täyttyvät, mieli on iloinen. |
|
Iron Horse: Niin. 6,5:ssä (Puoli Seitsemässä) Iiro Rantala sanoi että aikoo säveltää niin että kuorolla on istumataukoja välissä ja jotain. Rantala oli siis ite lapsena kuorossa ja aikoi vissiin lapsikuorolle säveltää jos oikein muistan.
Seuraavaksi yleisölle tehdään juomataukoja teoksiin. Ei mutta sehän tunnetaankin väliajan nimellä.
miks turhaan odottaa niita valiaikoja, voihan sita yleisossa jo kitata kaiken aikaa. ja tylsaahan se on jos joutuu kokoajan musikoimaan. |
|
sub zero: kun ooppera kestää neljä tuntia ja kuoron osuus kaks minuuttia..? eikö ne säveltäjät nyt ois voinu vähän enemmän laittaa kuorolle tekemistä noihin teoksiinsa?
Saati joillekin solisteille jotka käy laulamassa jonku duetonpuolikkaan ja loppuajan raapii kynnenalusia pukuhuoneessa. Myös kahden kuukauden harjoitusperiodin ajan.
Eivät oo miettineen taloudellisesti näitä hommia.
It is difficult to trust anyone whose instrument changes shape as he plays it! |
|
wewwie: Saati joillekin solisteille jotka käy laulamassa jonku duetonpuolikkaan ja loppuajan raapii kynnenalusia pukuhuoneessa. Myös kahden kuukauden harjoitusperiodin ajan.
Eivät oo miettineen taloudellisesti näitä hommia.
no jos taloudellisesti mietittas niin oopperaa ei missaan nimessa kannattaisi tehda. piste. |
|
Timo.T: no jos taloudellisesti mietittas niin oopperaa ei missaan nimessa kannattaisi tehda. piste.
Jos taloudellisesti mietitään niin aika harvaa asiaa kannattaa tehdä.
It is difficult to trust anyone whose instrument changes shape as he plays it! |
|
Toi on välillä musaa kirjoittaessa kyllä itselleni ihan relevantti kysymys, että onko esittävillä muusikoilla tylsää vai ei.
Jos kirjoittaa jollekin sellaisen stemman että siinä on todella vähän ja mielenkiinnotonta tekemistä, siinä on aina se vaara että muusikko soittaa sen innottomammin kuin mielenkiintoisemman stemman. Niin niin, ammattilaisten pitää vetää vaikka se yks triangeli-isku kohdalleen siinä isossa biisissäkin, onhan se tietty niin, mutta on siinä luullakseni fiilisero millä entusiasmin tasolla muusikko toimii kun se kokee että se on muutakin kuin statisti esityksessä...
Mutta itse vastaisin tuohon aloitukseen että joo, välillä kuorolaisilla voi olla tylsää, samoin lyömäsoittajilla.
Ja joskus on ollut tanssikeikallakin kitaristina tosi tylsää vaikka on soittanut koko ajan ;-) Pelkkää takapotkua valssiin ja humppaan onnistuu välillä viemään aivot narikkaan, häpeillen tunnustan.
"Dr. Dominant, I presume?" |
|
Dr Dominant: Toi on välillä musaa kirjoittaessa kyllä itselleni ihan relevantti kysymys, että onko esittävillä muusikoilla tylsää vai ei.
Siitä saa vaan helposti itselleen lisää turhaa päänvaivaa. Eräässä hyvinkin ansiokkaassa lukemassani orkestrointioppaassa sanottiin yhtenä tärkeimmistä periaatteista, että millekään instrumentille ei pitäisi kirjoittaa mitään vain siksi että sillä olisi jotain soitettavaa. Lyömäsoittajat ja vaikkapa tuubistit tietävät varmasti hyvin sen että heillä ei soittimen luonteesta johtuen ole koko ajan soitettavaa, ei se varmasti kenellekään tule yllätyksenä. Sama tilanne on kuoron kanssa, ja tuskin esim. ison oopperan esittäminen siitä huolimatta suorastaan tylsää on.
"Musiikki on kuin huumori. Toisille sitä ei kannata selittää, toisille ei tarvitse." -Kari Suomalainen |
|
Työkseni rautaa ja nahkaa taon, ja kyllä siihen taukojen laskemiseen ja nenänkaivamiseen tottuu.
Palkka juoksee myös koko ajan!
Loppujen lopuksi on yleisönkin etu jos kuoroa ja lyömäsoittimia jne käytetään hyvin ja mielenkiintoisesti. Mielenkiintoa ylläpitää varmasti se että on välilä taukoa koneistossa. |
|
sellisti: Eräässä hyvinkin ansiokkaassa lukemassani orkestrointioppaassa sanottiin yhtenä tärkeimmistä periaatteista, että millekään instrumentille ei pitäisi kirjoittaa mitään vain siksi että sillä olisi jotain soitettavaa.
Tuo on tietysti musikaalisin nyrkkisääntö, mutta ei ole syytä unohtaa sitä seikkaa, että jos jokin soitin on ollut kauan taka-alalla, se kuulostaa erittäin raikkaalta melodiassa, ja sitä raikkautta kannattaa hyödyntää. Mutta totta on sekin, että jotkut sointivärit vaan haalistuvat nopeammin.
Itse tykkään esim. Mahlerin myöhäisestä orkestroinnista (5. sinfoniasta eteenpäin).
"Vain tärkeitä kysymyksiä kannattaa pohtia 2500 vuotta - myös silloin kun lopullinen totuus ja täsmällinen tieto on saavuttamattomissa." (Tomi Mäkelä, Musiikin filosofia ja estetiikka, s. 450) |
|
sellisti: Siitä saa vaan helposti itselleen lisää turhaa päänvaivaa. Eräässä hyvinkin ansiokkaassa lukemassani orkestrointioppaassa sanottiin yhtenä tärkeimmistä periaatteista, että millekään instrumentille ei pitäisi kirjoittaa mitään vain siksi että sillä olisi jotain soitettavaa. Lyömäsoittajat ja vaikkapa tuubistit tietävät varmasti hyvin sen että heillä ei soittimen luonteesta johtuen ole koko ajan soitettavaa, ei se varmasti kenellekään tule yllätyksenä. Sama tilanne on kuoron kanssa, ja tuskin esim. ison oopperan esittäminen siitä huolimatta suorastaan tylsää on.
Juu, luulen että kyllä mä ihan elelen tuon mukaan että kirjoitan sen minkä kuulen enkä siksi että olis lähtökohtaisesti soitettavaa. Kerrankin kirjoitin isolle orkesterille ja solistille kuuden minuutin biisin jossa nelostrumpetistilla oli 6 soitettavaa säveltä ja ykköshuilistilla tais olla tuplat. Kyllä stemmoja tehdessä mietin että onpas karun näköisiä stemmoja, mutta kyllä ne muusikot hommansa hienosti hoitivat, ne oli oikeasti merkityksellisiä ääniä ne 6 ääntä sille trumpetille ;)
Lisää päänvaivaa mä kyllä itselleni hankin koko ajan sillä että ajattelen tosi paljon esittäviä muusikoita, oletteko sitä mieltä että se päänvaiva on oikeasti turhaa - että "fiiliseroa" ei voi saada aikaiseksi? Mulla kun itsellä on vaan sellainen tunne että sillä päänvaivalla saa ekstraa kaupan päälle ...
"Dr. Dominant, I presume?" |
 sellisti
10.03.2010 14:32:14 (muokattu 10.03.2010 14:38:37) | |
|
ralliolli: Tuo on tietysti musikaalisin nyrkkisääntö, mutta ei ole syytä unohtaa sitä seikkaa, että jos jokin soitin on ollut kauan taka-alalla, se kuulostaa erittäin raikkaalta melodiassa, ja sitä raikkautta kannattaa hyödyntää.
Niin, sitä siinä kirjassa minusta ajettiin takaakin tuolla ohjeella. Että esim. jollekin cornolle ei kannata koko ajan kirjottaa jotain vain siksi ettei se soittaja tylsistyisi tuolissaan, koska sitten se soitin kuulostaa sitäkin komeemmalta kun sen oikeella hetkellä ottaa mukaan. Ja esim. juuri käyrätorvistit ovat enemmänkin kiitollisia nimenomaan siitä että siellä stemmassa on niitä pitkiäkin taukoja jotta naama ehtii levätä sen sijaan että koko ajan on soittamista.
Dr Dominant: Juu, luulen että kyllä mä ihan elelen tuon mukaan että kirjoitan sen minkä kuulen enkä siksi että olis lähtökohtaisesti soitettavaa. Kerrankin kirjoitin isolle orkesterille ja solistille kuuden minuutin biisin jossa nelostrumpetistilla oli 6 soitettavaa säveltä ja ykköshuilistilla tais olla tuplat. Kyllä stemmoja tehdessä mietin että onpas karun näköisiä stemmoja, mutta kyllä ne muusikot hommansa hienosti hoitivat, ne oli oikeasti merkityksellisiä ääniä ne 6 ääntä sille trumpetille ;)
Jees, ammattilaiset hoitaa hommansa vaikka se stemma olisi minkänäköinen. Aika amatöörimäistä olisi minusta alkaa valittaa säveltäjälle omasta stemmasta jos ei siinä nyt ihan järkyttäviä epäloogisuuksia ole, jos kokonaisuus kuitenkin kuulostaa hyvältä ja sehän se on pääasia.
Lisää päänvaivaa mä kyllä itselleni hankin koko ajan sillä että ajattelen tosi paljon esittäviä muusikoita, oletteko sitä mieltä että se päänvaiva on oikeasti turhaa - että "fiiliseroa" ei voi saada aikaiseksi? Mulla kun itsellä on vaan sellainen tunne että sillä päänvaivalla saa ekstraa kaupan päälle ...
Totta kai säveltäjän ja sovittajan täytyy ajatella myös esittävää muusikkoa, ei se toki turhaa ole, mutta ei siinä kannata mennä niin pitkälle että alkaa sen takia tehdä kompromisseja omista näkemyksistään. Soittimissa on aika paljon eroja, ja jos esim. orkesterille jotain kirjottaa niin siinä joutuu äkkiä kumartelemaan niin moniin eri suuntiin jos sille tielle lähtee että valmista voi olla aika vaikea saada. Kyllähän sitä varmaan mieluummin soittaa kivaa stemmaa kuin kökköä, mutta kuten sanottu, hyvät muusikot soittaa sen mitä eteen annetaan, ja orkesterimuusikot kyllä ymmärtävät sen että se oma lappu ei aina ole välttämättä maailman mielenkiintoisinta soitettavaa, eivätkä anna sen vaikuttaa lopputulokseen, ainakaan ammattilaiset.
"Musiikki on kuin huumori. Toisille sitä ei kannata selittää, toisille ei tarvitse." -Kari Suomalainen |
|
Dr Dominant: Toi on välillä musaa kirjoittaessa kyllä itselleni ihan relevantti kysymys, että onko esittävillä muusikoilla tylsää vai ei.
Jos kirjoittaa jollekin sellaisen stemman että siinä on todella vähän ja mielenkiinnotonta tekemistä, siinä on aina se vaara että muusikko soittaa sen innottomammin kuin mielenkiintoisemman stemman. Niin niin, ammattilaisten pitää vetää vaikka se yks triangeli-isku kohdalleen siinä isossa biisissäkin, onhan se tietty niin, mutta on siinä luullakseni fiilisero millä entusiasmin tasolla muusikko toimii kun se kokee että se on muutakin kuin statisti esityksessä...
Mutta itse vastaisin tuohon aloitukseen että joo, välillä kuorolaisilla voi olla tylsää, samoin lyömäsoittajilla.
Ja joskus on ollut tanssikeikallakin kitaristina tosi tylsää vaikka on soittanut koko ajan ;-) Pelkkää takapotkua valssiin ja humppaan onnistuu välillä viemään aivot narikkaan, häpeillen tunnustan.
no tossa mun edella sanottiin asiat ihan hyvin. mutta on naurettavaa etta kirjoittaa jotain vain siita syysta etta soittajalla olisi mielenkiintoisempaa. |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | |
|---|
