| Aihe: Arthur "Big Boy" Crudup | 1 |
|---|
|
"The colored folks been singing it and playing it just like I'm doin' now, man, for more years than I know.. they played it like that in the shanties and juke joints, and nobody paid it no mind till I goosed it up. I got it from them. Down in Tupelo, Mississippi, I used to hear old Arthur Crudup bang his box the way I do now, and I said if I ever got to the place I could feel what old Arthur felt, I'd be a music man like nodoby ever saw."
Näin sanoi Elvis. Arthur "Big Boy" Crudupin "That's All Right Mama" CD:tä kuuntelen. Turha viesti (-sorry) mutta onpahan vaan hienoa musiikkia. :-)
- It's been a long time coming - |
|
Outo maestro meikäläiselle, kerropa lisää?
- Fly High, Free Bird - |
 Blue Moon
11.04.2003 14:56:58 (muokattu 11.04.2003 15:02:39) | |
|
Arthur Crudup tunnetaan - jos tunnetaan - lähinnä muutaman Elviksen myöhemmin tunnetuksitekemän kappaleen alkuperäisenä(?) levyttäjänä ja yhtenä Elviksen suosikki-bluesartisteista, kuten ketjun avausviestistäkin ilmi käy. Äkkiseltään tarkasteltuna Elvis levytti ainakin "That's Allright Mama":n, "So Glad You're Mine":n ja "My Baby Left Me":n Crudupin 40-luvun tuotannosta. "My Baby Left Me" on näköjään v. -50.
Ehkä joku muu jaksaa/ehtii kuvailla Crudupin musiikkia ja uraa yksityskohtaisemmin, jos tarvetta on. Parhaitenhan musiikin luonne selviää esm. lainaamalla Crudupin CD kirjastosta ja kuuntelemalla.
- It's been a long time coming - |
 weelie
12.04.2003 10:43:09 (muokattu 12.04.2003 10:43:35) | |
|
Tuntemattomat on herrat tiet... lainasin juuri toissapäivänä kirjastosta Crudupin CD:n. Tunteikas ääni, mukava kitarasaundi...
edit: typo
Ronnie Earl: 'Music is not a sport, there's no competition' |
|
Tattista tiedoista. Täytyypä tutustua herran tuotantoon!
- Fly High, Free Bird - |
|
Crudup taisi kaikesta huolimatta olla hieman katkera Elvikselle tämän menestyksestä - ilmeisesti mies koki ettei ollut saanut kaikkea hänelle kuuluvaa mainetta ja mammonaa "That's All Right Mamasta" ja muista biiseistä.
Vai muistanko kuitenkin väärin?
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) |
Blue Moon
12.04.2003 12:38:28 (muokattu 12.04.2003 13:06:41) | |
|
Crudup taisi kaikesta huolimatta olla hieman katkera Elvikselle tämän menestyksestä - ilmeisesti mies koki ettei ollut saanut kaikkea hänelle kuuluvaa mainetta ja mammonaa "That's All Right Mamasta" ja muista biiseistä.
Vai muistanko kuitenkin väärin?
Arthur Crudupin vaiheista kerrotaan tarkemmin esm. Arnold Shawin kirjoittamassa, "Honkers and Shouters, the Golden Age of Rhythm & Blues", mm. sivut 30-36. Tuo 550-sivuinen jötikkä on mielestäni jokaisen bluesista ja r&b:stä kiinnostuneen perusteoksia.
Surullista mutta enemmän kuin tyypillistä oli, että Arthur "Big Boy" Crudup - tunnettiin myöhemmin myös "Father of Rock'n'Roll":ina - kuoli v. 1974 rutiköyhänä saamatta koskaan centtiäkään royalteja sävellyksistään, joita myytiin muiden artistien versioina miljoonia ympäri maailmaa. Vuonna 1968 Dick Waterman ryhtyi taistelemaan Crudupin oikeuksien puolesta ja kolmen vuoden neuvottelujen jälkeen Crudupin laulujen oikeuksien omistaja, Hill and Range Songs kustannusyhtiö (joka muuten teki Elviksen kanssa yhteistyötä), ensin myöntyi maksamaan Crudupille jälkikäteisiä royalteja 60 000 US$ mutta sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa yhtiön johtaja Julian Aberbach kaikkien yllätykseksi kieltäytyikin allekirjoittamasta, koska hänen mukaansa mahdollinen oikeusjuttu saattaisikin tulla yhtiölle halvemmaksi! Crudup ei koskaan nähnyt hänelle kuuluvia rahoja. Crudupin sävellykset ja omat levytykset rikastuttivat ainoastaan levy- ja kustannusyhtiöitä sekä muita artisteja.
Arthur Crudupin sävellyksiä ovat Elviksen lisäksi levyttäneet mm. CCR, Elton John, Rod Stewart, Johnny Winter, Paul Butterfield, Buffy Saint-Marie, Tina Turner, Canned Heat ja BB King.
Big Bill Broonzy sanoi joskus, "You hear Elvis Presley, you're hearin' Big Boy Crudup".
EDIT: typo
EDIT II:
En tiedä Crudupin katkeruudesta suoranaisesti Elvistä kohtaan; Elvis tunnusti "velkansa" Crudupille, kuten yo. haastattelusta käy ilmi ja lähetti myöhemmin jopa Crudupille jonkinlaisen "muistolaatan"? (= "plaque") "That's Allright Mama":sta sekä ilmeisesti rahallisesti avusti erään Crudupin LP:n tuottamista.
- It's been a long time coming - |
|
En tiedä Crudupin katkeruudesta suoranaisesti Elvistä kohtaan; Elvis tunnusti "velkansa" Crudupille, kuten yo. haastattelusta käy ilmi ja lähetti myöhemmin jopa Crudupille jonkinlaisen "muistolaatan"? (= "plaque") "That's Allright Mama":sta sekä ilmeisesti rahallisesti avusti erään Crudupin LP:n tuottamista.
Jep, muistelen kyllä itsekin lukeneeni tuosta LP:n teon rahallisesta avustamisesta. Yritän vielä itsekin selvittää mistä lähteestä olen tuollaisen edellämainitun mielikuvan saanut. Mikäli kyseessä on Albert Goldmanin pahamaineinen Elvis-elämäkerta, niin voinemme unohtaa koko jutun tarkoitushakuisena panetteluna...
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) |
Blue Moon
12.04.2003 21:14:27 (muokattu 12.04.2003 21:28:38) | |
|
Yritän vielä itsekin selvittää mistä lähteestä olen tuollaisen edellämainitun mielikuvan saanut.
Mielikuvasi saattaa silti olla ihan oikea. En ole Crudupiin kovinkaan perusteellisesti perehtynyt, lähteenä lähinnä tuo Arnold Shaw'n kirja ja CD:n kansitekstit.
EDIT: Tuo "LP tuottamisen rahallinen avustaminen" on Shaw'n kirjassakin mainittu vain että "kerrotaan Elviksen...". Asian todenperäisyyteen ei oteta kantaa.
-----
Offtopic: keskustelupalsta: "Metalli jne." => "Väitän että puhutte paskaa Metallicasta".
Joukossamme on todellinen kantrin asiantuntija. Olen sanaton.
- It's been a long time coming - |
 Mika Antero
12.04.2003 21:20:22 (muokattu 12.04.2003 21:23:30) | |
|
Mikäli kyseessä on Albert Goldmanin pahamaineinen Elvis-elämäkerta, niin voinemme unohtaa koko jutun tarkoitushakuisena panetteluna...
Rumban Samuli Knuuti palautti Goldmanin kunniaa muutama viikko sitten kolumnissaan. Minä en ole lukenut hänen (siis Goldmanin) kirjojaan, minulle riitti Bonon arvostelu "I don't belive in Goldman, his type like a curse":^), mutta tuo Knuutin juttu antoi toisaalta vähän ajattelemisen aihetta.
Vaikka epäilen silti kirjojen (Elvis ja John Lennon) sisältävän nimenomaan tarkoituksenhakuista panettelua... Näin sitä vaan kriitikko arvostelee teoksia niitä lukematta:^) Muistaakseni Elvis-kirjasta oli Apu-lehdessä tai jossain lyhennelmä silloin kun se ilmestyi.
Pakko käyttää näitä hymiöitä, ettei tulisi taas väärinymmärryksiä, kele tana ja tu.
Nauraessakin sydän suree, ja ilon loppu on murhe. |
|
Nyt mennään vähän sivuraiteille, mutta tokkopa tuosta kamalasti haittaa on kenellekään...
Rumban Samuli Knuuti palautti Goldmanin kunniaa muutama viikko sitten kolumnissaan. Minä en ole lukenut hänen (siis Goldmanin) kirjojaan, minulle riitti Bonon arvostelu "I don't belive in Goldman, his type like a curse":^), mutta tuo Knuutin juttu antoi toisaalta vähän ajattelemisen aihetta.
Samuli Knuutin kolumnit ovat Rumban parasta antia. Kaveri osaa kirjoittaa aika hyvin ja persoonallisesti sekä provosoida sopivasti sortumatta jyrkilehtolamaiseen v*ttuiluun (esimerkkinä taannoinen Tatua ja muuta roskapoppia käsitellyt kirjoitus).
Vaikka epäilen silti kirjojen (Elvis ja John Lennon) sisältävän nimenomaan tarkoituksenhakuista panettelua...
Olen itse lukenut tuon Elvis-kirjan. Se keskittyi nimen omaan kaikista skandaalinkäryisimpiin juttuihin, "kuninkaan" pillerinpyöritykseen, enemmän tai vähemmän ongelmallisen äitisuhteeseen ja värikkääksi väitettyjen seksuaalisten mieltymysten ruotimiseen. Se oli omalla oudolla tavallaan viihdyttävää roskaa, mutta näkökulma oli kovin yksipuolinen ja pääasia eli musiikki jäi selvästi taka-alalle.
John Lennon-kirjaa en olekaan lukenut, mutta ilmeisesti se jatkaa aika tavalla samoilla linjoilla kuin tuo Elvistä koskeva teoskin (ainakin Yoko Ono on kihissyt raivosta pariinkin otteeseen, esimerkiksi tämän antama palaute Mojon taannoisen Lennon-spesiaalin sivuilla oli aika suorasukaista).
The unhappiest people I know, romantically speaking, are the ones who like pop music the most. (Nick Hornby) |
|
Vuosia sitten luin tuon Goldmanin Elvis-kirjan. Uudestaan ei ole tehnyt mieli lukea.
- It's been a long time coming - |
|
Samuli Knuutin kolumnit ovat Rumban parasta antia.
Jep. Vaikka ihmetyttääkin, että voiko jollain olla todellakin niin kummallinen musiikkimaku kuin Samulilla... Heh heh.
Hän ärsyttää lukijoita aivan tarkoitushakuisesti, mutta melko hyvällä maulla kuitenkin. Joitakin ylilyöntejä tietysti tulee (olihan Jore Marjarannan uusimman levyn arvostelu aika tyly, vaikka melkein tuuletin sitä lukiessani, ja Zappan kutsuminen "yliarvostetuksi arkkuasukkaaksi" oli aika rumaa), mutta hyvä tyyppi silti.
Nauraessakin sydän suree, ja ilon loppu on murhe. |
Mika Antero
17.11.2005 08:55:46 (muokattu 23.11.2005 22:07:45) | |
|
Jaahas, nostetaanpa tämä, kun ei ole Crudupista pitkään aikaan keskusteltu. Jokunen aika sitten sai Anttilasta puoli-ilmaiseksi oikein mainiot Crudupin cd:t Crudup's after hours ja Dirt road blues (Past Perfect -levymerkki). Kannattaa pitää silmät auki liikkeessä asioidessaan.
Erittäin suositeltava on myös "When the sun goes down - The secret history of rock & roll" -sarjan Rock me mamma -levy, jolla on Crudupin levytyksiä vuosilta 41-54. Tällä levyllä on tietysti paljon päällekkäisyyksiä noiden kahden jo mainitun levyn kanssa, mutta kansitekstit ovat näissä When the sun goes down -levyillä ihan toista luokkaa kuin Anttilan halpiksissa.
Crudupin melko riisuttu blues iskee meiksiin kuin ne kuuluisat miljoona volttia.
EDIT: Korjasin vuosiluvun... |
|
Mukavan letkeää bluesia teki aikanaan tämä Big Boy Crudup.
http://www.icebergradio.com/artist/67615/arthur_crudup.html
http://www.shs.starkville.k12.ms.us … sAndMusicians/musicians/Crudup.html
http://www.john-meekings.co.uk/acrudup.html
http://www.allmusic.com/cg/amg.dll?p=amg&sql=11:af4gtq5ztu42
Googlella noita löytyy lisää.. |
|
Itseasiassa Arthur Big Boy Crudup:in Star Bootlegger -lp oli eka blueslevy (tammikuussa 1983), mitä koskaan kuulin, se avausraita; i want my loving.
Voi veljet mikä swengi!
Itseasiassa asiaa nyt jo hieman kauemmin tonkineena, pidän Crudup:ia Rockabillyn isänä sekä sähkis-laulu, kontrabasso & rummut-klassisen trio-orkestraation pioneerina. Aivan mahtava deltablueslaulaja & kitaristi, joka vaikutti voimakkaasti mm. JB Lenoir:iin. Teki 1940-50 luvuilla myös kymmeniä muita klassikko levytyksiä kuten: mean old frisco, i´m gonna dig myself a hole, worried bout my baby, shout sister shout...joita niin monet blues & rockabilly artistit ovat coveroineet. Pala tai toinen Big Boy Crudup:ia, olisi hyvä kuulua jokaisen rootstietoisen henkilön levyhyllyyn. |
|
Tässä pari videota Crudupin vanhuudenpäiviltä:
http://www.youtube.com/watch?v=ABgD-iFyVhA&feature=related
http://www.youtube.com/watch?v=C8DI9DBTTNo&feature=related |
| « edellinen sivu | seuraava sivu » | 1 |
|---|
