Musiikin teoria ja säveltäminen ›

mikä on all the things you aren rakenne? oli semmonen koe, mä laitoin et ABCAD, meni varmaan väärin

Kurkkuviipale: "Tritonus.
 
Tritonus on musiikillinen intervalli, joka on laadultaan ylinouseva kvartti tai vähennetty kvintti."
 
(Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Tritonus)
 
Nyt jos oikein väännettäis pilkkua, niin tritonushan tarkoittaa terminä kolmea kokosävelaskelta. Silloin kyse olisi nimenomaan ylinousevasta kvartista, esim. c-(d-e-)fis. Vähennetyssä kvintissä ei ole kyse ihan samasta, koska e-ges ei ole kokosävelaskel vaan vähennetty terssi. Tasavireisen pianon kanssa tällä ei tietysti ole mitään väliä, mutta esim. sellolla on hyvinkin mielenkiintoista haeskella sävelpuhtautta tritonus-intervalliin (ja ylipäätään enharmonisiin vastineisiin) juurikin sen mukaan mihin päin se purkautuu, eli onko kirjoitettu ylinouseva kvartti vai vähennetty kvintti. Se ei tosiaan ole ihan yksi ja sama intervalli. Mutta termillä tosiaan ymmärretään nykyään molemmat, eli turhaa vääntöä sikäli, kunhan vaan tuli mieleen.

hibernance: mikä on all the things you aren rakenne? oli semmonen koe, mä laitoin et ABCAD, meni varmaan väärin
 
Kun en varmasti muistanut miten se menee, kaivoin laput piisistä mutta sen sijaan että olisin itse voinut arvuutella, realbook-laput antoivatkin (ainaskin jonkunlaisen) vastauksen.
Piisi on 32 tahdin mittainen ja siinä on 8 tahdin kestoiset A B C ja D osat eli näitten lappujen mukaan vastaus olisi ABCD.
 
A- ja D-osan neljä ekaa tahtia on samat mutta en mä siitä sun vastausrakennetta kuiteskaan saa?

Nuo rakennejutut ei ole koskaan yksiselitteisiä. All The Things You Aren voi tulkita todella monella tapaa, niinkuin suurimman osan kaikista biiseistä.
 
Itse esimerkiksi huomaan ajattelevani tuota biisiä rankan yksinkertaistetusti; omassa päässäni kyse on ihan perinteisestä AABA-rakenteesta, sillä erotuksella tietenkin että toinen A-osa menee eri sävellajissa kuin muut ja että viimeisessä A-osassa on ylimääräinen, neljän tahdin mittainen "häntä". Ihan hyvin olen näine ajatuksineni selvinnyt tuon biisin kanssa.
 
Mutta kuten sanottu, koulukuntaeroja on. Jotkut ovat sitä mieltä että jos osat erovat toisistaan vähänkään, ei niitä voida nimetä samalla harjoituskirjaimella. Jotkut taas sallivat pienet poikkeukset.
 
Rakenteen merkitsemisen perusidea kuitenkin lienee biisin hahmottamisen ja omaksumisen helpottaminen. Siispä yksinkertaisin vaihtoehto palvelee usein parhaiten tarkoitusta.
 
Real Bookeissa muuten harrastetaan "luettele aakkoset"-tyyppisiä pötkörakennemerkintöjä, jotka eivät kerro biisin rakenteesta oikeastaan mitään muuta kuin sen missä osa vaihtuu, ja usein eivät sitäkään. Esimerkiksi AABA-rakenteisen biisin teeman rakenne saatetaan merkitä ABCD ja mikäli rakenteessa menevä soolokierto poikkeaa teemasta parin hassun soinnun verran, merkitään sekin vielä erikseen EFGH. En oikein keksi ketä tällainen merkintätapa palvelee.
 
Mutta näissä(kään) jutuissa ei ole siis yhtä oikeaa vastausta. Järkeä pitää käyttää ja jos tekee oudolta tuntuvia ratkaisuja, pitää ne kyetä perustelemaan. Real Bookista lunttaamista en suosittele kenellekään.

Jorbagha: Real Bookista lunttaamista en suosittele kenellekään.
 
Mun oli tarkoitus katsoa vain miten nuotit menee mutta siinä realbook lapussa jonka satuin ekaksi avaamaan oli harjoituskirjaimet.
Muissa mun lapuissa ei.
 
Joskus noissa realbook-lapuissa merkitään ihan identtisiäkin piisin osia eri harjoituskirjaimella.

AABA + tag ja muutama sointuvaihdos sopassa jotka "pittee tietee".
 
onhan bluesiakin monenlaista, mutta kaikki se on bluesia. nuo A1B1A2pliiplaat on syvällisemmän analyysin heiniä. eissss.

Epämuusikko: AABA + tag ja muutama sointuvaihdos sopassa jotka "pittee tietee".
 
onhan bluesiakin monenlaista, mutta kaikki se on bluesia. nuo A1B1A2pliiplaat on syvällisemmän analyysin heiniä. eissss.
 
Blues rakenne ABC? Jokainen usein 4 tahtia mutta variaatioitakin on.
Johnny Cash "Folsom Prison Blues" A 8 tahtia, B 8 tahtia, C 6 tahtia.

baron: Blues rakenne ABC? Jokainen usein 4 tahtia mutta variaatioitakin on.
Johnny Cash "Folsom Prison Blues" A 8 tahtia, B 8 tahtia, C 6 tahtia.
 
bluesia se on sekin. soittaa vaan sitä bluesia eikä kysele turhia.

Onks näillä asteikoilla mitään erityisiä nimiä missään musiikkikulttuurissa? Molemmat symmetrisiä, toinen 8- ja toinen 9-ääninen.
 
Molemmat C:stä:
 
C, C#, D, E, F#, G#, A#, H, (C)
 
C, C#, D#, E, F, G, G#, A#, H, (C)
 
Asteikkojen rakenne ja melodiset ominaisuudet on melko ilmiselviä, lähinnä kiinnostaa tietää mil termeil näist puhutaan missäkin.

Missä internetissä olis aihetta rumputranskriptioiden tekemisestä? Koetin ettiä mutten pahemmin löytäny aihetta ihan alkeista vaativampiin juttuihin käsittelevää sivua. Ihan siis rumpujen kanssa käytettävälle viivastolle kirjottamisesta siten, mihin väliin tulee mikäkin rumpu yleisimmissä merkinnöissä, haitsut, avohaitsut, ride jne.

Tonski: Missä internetissä olis aihetta rumputranskriptioiden tekemisestä? Koetin ettiä mutten pahemmin löytäny aihetta ihan alkeista vaativampiin juttuihin käsittelevää sivua. Ihan siis rumpujen kanssa käytettävälle viivastolle kirjottamisesta siten, mihin väliin tulee mikäkin rumpu yleisimmissä merkinnöissä, haitsut, avohaitsut, ride jne.
 
Jartsa Karvosella oli ainakin aiemmin nettisivusto jossa oli aiheesta.
Lisäksi Youtube -sivuilla on nykyään kanssa tosi hyvää juttua, esim:
 
http://www.youtube.com/watch?v=3_7uHM7AxbI

Mitkä soinnut ovat Lenny Kravitzin It Aint Over til Its Over-biisin soolon lopussa? Eli kaksi tahtia ennen "bassosooloa" (2:20-2:26).
 
Ovatko tahdit näin C/F# ja D/G#, E/G# ???
 
edit. linkki unohtui: http://www.youtube.com/watch?v=vAhKf_Ro4ZU&&fmt=18

Velli: Ovatko tahdit näin C/F# ja D/G#, E/G# ???
 
Siltä se tosiaan kuulostaa, joten kyllä.

Tonski: Sellasta lähinnä missä olis monipuolisemmin nuottimerkinnät rumpuavaimella (termi??) kun vaan haitsu kiinni, basari ja virveli. Jotain sivustoja mistä löytäs rummuille ihan nuotinnuksia/käytäs niitä läpi?
 
Oisko apua?
http://web.mit.edu/merolish/Public/drums.pdf
 
E:
Real Bookeissa on purettu joidenkin kappaleiden kompit ja sitten on Transcribed Scores sarja, jossa on aika tarkkaan kirjoitettu transkriptiot kaikista soittimista, myös rummuista. Tosin, joidenkin kohdalla esim filleistä voi olla montaa mieltä... Mutta noin periaatteessa ihan ok tavaraa. Esim: http://www.sheetmusicplus.com/look_inside/16236344

levesinet: Siltä se tosiaan kuulostaa, joten kyllä.
 
Kiitoksia varmennuksesta. Sen verran oudoilta kuulostivat kontekstissa, että en ollut varma.

Onko joku nimi äänialalle joka on subkontra-alaa alempana?

KMT: Onko joku nimi äänialalle joka on subkontra-alaa alempana?
 
En ole koskaan kuullut. Eipä sillä tarvetta juuri olekaan, koska alkaa olla jo kuulorajan alapuolella. Wikipedia kertoi mm. näin:
 
Suurimmissa uruissa ääniala saattaa ulottua jopa subkontra-C:hen (16,35 Hz), joka taajuudeltaan on lähellä ihmisen kuuloalueen alarajaa.
 
Tuo on siis vielä suuren sekstin alempana kuin pianon matalin sävel (subkontra-A).
 
Täältä http://www2.siba.fi/muste1/index.php?id=8&la=fi taas löytyi tällainen teksti:
 
Oktaavialoja merkitään myös muilla tavoin. MIDI-teknologiaan vakiintunut tapa on kirjoittaa kaikki sävelet isoin alkukirjaimin ja liittää oktaavialoihin niitä vastaavat numeroindeksit. Esim. säveltä c1 vastaa symboli C4, c on C3 ja kontraoktaavin C on C1. Subkontraoktaavi lähtee siis sävelestä C0. Joskus näkee jopa kuuloalueen ulkopuolelle kirjoitettuja ääniä C-1, jopa C-2.
 
Eli ilmeisesti joskus noita subkontraa alempia oktaavialoja jopa käytetään, muttei tuo mikään virallinen nimitys sille liene.

sellisti:
Tuo on siis vielä suuren sekstin alempana kuin pianon matalin sävel (subkontra-A).
 
Älä unohda Bösendorfer Imperialia!
Ei mikään soitin voita flyygeliä.

KMT: Onko joku nimi äänialalle joka on subkontra-alaa alempana?
 
Liitä eteen yksi sub lisää.