Klassinen ›

levesinet: Sorabjilta löytyy 1001 sivua Messa Alta Sinfonicaa.
 
Oikein. Hauska huomata, että joku muukin tietää jotain Sorabjista.

Olipa kerran Charles-Valentin Alkanin veli, Napoléon, joka vaikutti Pariisin konservatoriossa. Napoléonin aikana -hehheh- konservatorioon saapuu sukujuuriltaan ulkomaalainen henkilö, jonka opinnot keskeytyvät ikävästi rahanpuutteeseen, minkä vuoksi hän jää ainakin säveltämisen osalta enimmäkseen itseoppineeksi. Hän päätyy elättämään perhettään soittamalla patarumpuja orkesterissa, ja myöhemmin tapaamme hänet hakemassa itselleen töitä nuottien puhtaaksikirjoittajana.
 
Hän antaa käsialanäytteen säveltäjä Pierné'lle, joka kiinnostuukin nuoteista musiikkina. Se on työnhakijan oma sävellys kolmenkymmenen vuoden takaa, ja -mikä mielenkiintoisinta- Pierné näkee edessään Debussyn uudistuksellista läpimurtoa ennakoivia ideoita ajalta ennen Debussyn uudistuksia. Musiikkipiireissä syntyy vähän levottomuuksia... Ravelkin kommentoi: "Nyt tiedämme, mistä Debussyn impressionismi on peräisin."
 
Kenestä on kysymys?

Helpotetaan. Näin kirjoitti Pierre Lalo sanomalehteen:
 
Suuren luokan tapahtuma Concerts Colonne'lta! Ensi kertaa esitetään ..., jonka sävelsi tuo merkillinen muusikko ..., jonka Pierné tapasi kurjuudessa, hakkaamassa pianoa illallisravintoloissa, puhtaaksikirjoittamassa musiikkia, ajat sitten kunnianhimonsa hylänneenä, mutta joka oli kuitenkin säilyttänyt (epäilemättä salaisesti toiveikkaana) useita tärkeitä nuoruutensa palossa kirjoittamiaan orkesteripartituureja. 52-vuotiaalla köyhyyden uuvuttamalla ... on hankaluuksia kestää koetus: debyytti suuren yleisön edessä. Aitiossa havaitsen, että häntä säälitään. Sali on tupaten täynnä. Kaikki uteliaat pariisilaiset ovat täällä, vaanimassa, myhäillen, valmiina ivailemaan. Outo teos, joka tuo mieleen yhtä lailla Berlioz'n kuin edistyksellisimmät modernit impressionistimme, vaikka se onkin sävelletty 1883 (Faunin iltapäivä on vuodelta 1892); se on voimakkaan realistinen teos, raakaa maalailua, -jähmeää, rämeää ja ankaraa. Kuolemanhiljaisuus vallitsee koko esityksen ajan. Ja sitten kuhina yltyy salissa; yleisö, orkesteri, kaikki ovat seisaallaan, taputtaen ja vaatien säveltäjää. Hän saapuu esiin uupuneena, vetäytyäkseen kuin vainottu villieläin. Varsin liikuttava hetki... Mitä moinen mies olisikaan tehnyt, jos olisi saanut kokea menestyksen aikaisemmassa vaiheessa? Ja näin ylionnellisen päivän jälkeen ties vaikka hän kuolisi huomenna nälkään! Mahdotonta on pidättäytyä kaikilta näiltä aatoksilta, eikä oikein löydy kylmäverisyyttä musiikin kriitilliseen arvioitsemiseen. Kuitenkin taiteilijan ja teoksen tarinan aiheuttamasta liioittelustani huolimatta jäljelle jää vaikutelma jostakin suuresta ja kiistatta omaperäisestä.

levesinet: Kenestä on kysymys?
 
Tietoa ei ole, mutta kiinnostus heräsi siinä määrin että google löysi nimen niillä muutamilla tiedonmuruilla joita vihjeessä annettiin... katsotaan nyt kuitenkin jos joku tietää, googletus on vähän huijausta tässä skabassa.

sellisti: Tietoa ei ole, mutta kiinnostus heräsi siinä määrin että google löysi nimen niillä muutamilla tiedonmuruilla joita vihjeessä annettiin...
 
Joo, orkesteriteos perustuu vuonna 1858 julkaistuun tarinaan egyptiläisestä muumiosta.
 
katsotaan nyt kuitenkin jos joku tietää, googletus on vähän huijausta tässä skabassa.
 
Eikä ole ;)

Tulihan kenraalitauko. Mulla ei ole mitään lisättävää, joten avanti!

levesinet: Tulihan kenraalitauko. Mulla ei ole mitään lisättävää, joten avanti!
 
No se taitaa olla se Ernest Fanelli, mielenkiintoinen hahmo tosiaan kun wikipediaa luin. Mutta tietoa ei tosiaan ollut kyllä omasta takaa. :)
 
http://en.wikipedia.org/wiki/Ernest_Fanelli
 
En ehdi nyt just miettiä uutta kysymystä, jos joku muu haluaa jatkaa niin vassokuu, tai voin itse vähän myöhemmin.

sellisti: No se taitaa olla se Ernest Fanelli, mielenkiintoinen hahmo tosiaan kun wikipediaa luin.
Naxosin sivuilla kuvaillaan aika kivasti itse musiikkia. Kuuntelinkin teoksen, mikä vaikuttaa vähän köyhältä verrattuna Debussyyn ja hänen seuraajiinsa, mutta kyllä siinä tosiaan on impressionismin tunnusmerkkejä. Suosittelen tutustumaan, JOS on kiinnostunut aiheesta musiikinhistoriallisessa mielessä.
 
http://www.naxos.com/mainsite/blurb … is%20Recording&language=English

Joo, vois tuohon Fanelliin hieman tutustua. Laitoin googleen hakusanaksi Fanelli, niin hakukone nokkelasti kysyi "tarkoititko 'flanelli'?" :D
 
Mutta kysytääs tällä kertaa kotimaista hahmoa:
 
Tämä suomalainen muusikko-säveltäjä oli vuosisadan alkupuolella kansainvälisen läpimurron kynnyksellä solistina. Hänellä oli kiinnityksiä ympäri Eurooppaa, kun yllättäen kotisuomesta tuli suruviesti - veli oli kuollut tapaturmaisesti. Peruen kaikki hienot kiinnitykset hän palasi Suomeen ja palatessaan hänellä oli mukanaan säveltämänsä teos, jota nykyisinkin usein esitetään siunaus- ja muistotilaisuuksissa.
 
Kenestä on kysymys?

sellisti: Kenestä on kysymys?
 
Pianisti Ilmari Hannikaisesta.

levesinet: Pianisti Ilmari Hannikaisesta.
 
Jep, se tuli äkkiä. Matkamiehen virsi on tuo teos jota paljon soitetaan.
 
Uuttapa sitten vaan.

Kuka Jaltalla ja Bakussa asti soittotaitoaan hionut suomalainen kylvi harpputaidetta Jokelan ympäristöön?

levesinet: Kuka Jaltalla ja Bakussa asti soittotaitoaan hionut suomalainen kylvi harpputaidetta Jokelan ympäristöön?
 
Lilly Kajanus-Blenner

Sipilä: Lilly Kajanus-Blenner
 
Kyllä vain, Robert Kajanuksen tytär, joka siskonsa kanssa sattumoisin opetti Ilmari Hannikaisen veljeä Väinöä. Vuoro Sipilälle.

Enpä ole aikasemminkaan arvoituksia laittanut vaikka oikein olen vastannut. Annan vuoroni sille joka ensinä ehtii.

sellisti: Ketkä säveltäjät?
 
Puccini ja Bartók

sub zero: Puccini ja Bartók
 
Mun tiedon mukaan ei, mutta voi olla että sulla on parempaa tietoa. :) Oon sen tiedon varassa minkä oon joskus jostain muistaakseni lukenut.

Saint-Saëns ja luultavasti Ravel

levesinet: Saint-Saëns ja luultavasti Ravel
 
Saint-Saëns on ainakin oikein, mutta jälkimmäisen kohdalla mulla on sinnikkäästi eri nimi mielessä.
 
Vinkki: Stravinskyn maanmies.