Studiotyöskentely ›

Mielenkiintoista ettei porukalla ole oikein mitään muita visioita kuin noita kovempia numeroita bittisyvyyksiin, näytteenottotaajuuksiin tai datanopeuksiin, jotka eivät kuitenkaan kotistudion luonnetta tai työtapoja juuri muuta. Näitä tuskin voi verrata niihin muutoksiin joita aiheuttivat esim. siirtyminen nauhureista non-lineaariseen editointiin, äänityssoftien ja sekvenssereiden yhdistyminen DAW-käsitteellä kuvattaviksi järjestelmiksi, plugaripohjainen synteesi ja efektointi ja niin edelleen. Mikä olisi se seuraava askel, joka merkittävästi vaikuttaisi itse homman työtapoihin ja workflown etenemiseen?
 
No, tässä jotain hajanaisia pointteja kuitenkin.
 
Tietoverkot EIVÄT minun nähdäkseni tule olemaan se juttu, siis ainakaan nykyhetkeä reaaliaikaisemmin. Ehkä joku Google Wave saadaan yhdistettyä sujuvasti DAWeihin niin että ryhmätyöskentely ja helppo tiedostonjako siinä mielessä tulee onnistumaan, mutta sekkarit vaativat niin paljon tehoa ja ovat niin erikoistuneita softia, ettei niille ihan helposti voida tehdä selainvastikkeita kuten Word -> Google Docs. Reaaliaikaista yhteensoittoa ei tulla saamaan verkon kautta toimimaan ikinä latenssien takia, reaaliaikaisissa nettipeleissä lähetettävän datan määrä on pienempi ja fyysisistä piuhojen pituuksista ynnä muista asioista johtuvaa latenssia voidaan kompensoida ennakoimalla nerokkaasti. Näitä kumpaakaan ei vaan voida oikein musiikkia tehdessä käyttää. Pelkkä MIDI- ja VST-instrumenttipohjainen jammailu voisi toimia vähän sinne päin, DSL-liittymillä latenssit voitaisiin saada ehkä jonnekin 30-50 ms, eli lopputulos olisi käytännössä soittokelvoton ja ärsyttävä kuriositeetti..
 
Keikkojen striimaus nettiin tulee tosin varmasti yleistymään, kun mobiiliverkkojen kaistat alkavat riittää hyvälaatuisen video lähettämiseen striimauspalvelimelle mistä tahansa. (Tän vois kyllä periaattessa tehdä jo nyt mun 3 vuotta vanhan läppärin, Alesiksen Multimix FW:n, miniDV-kameran ja megasen mokkulan avulla, ei ole toistaiseksi vain jaksanut säätää enkä tiedä millaista kuvanlaatua tuo jaksaisi nykimättä tehdä ja siirtää..). Mutta katsooko niitä kukaan?
 
En ihan täysin tajunnut Kiven pointtia Ethernetistä kontrollerikäytössä, hyvin speksattuna ja toteutettuna se varmaan vähentää säätöä MIDI-vehkeisiin verrattuna, mutta ei kai niidenkään käyttö mitään mahdotonta ole, eikä pelkkä datansiirtoväylän vaihtaminen tule tekemään vehkeistä yhtään idiottivarmempia tms. tavalla subjektiivisesti parempia? Lisäkaista on varmasti aina tarpeen.
 
Yksi oleellinen toive teknisen kehityksen suhteen olisi se, että häviöttömät pakkausmenetelmät nousisivat suosituimmiksi. Tämän suhteen en pidättelisi hengitystäni, kun korkealla bitratella häviöllisetkin riittävät kuluttajille, mutta saahan sitä toivoa. Surround tulee varmaankin yleistymään jo kotistudiomaailmassakin, itse en varmasti väännä isommin 5.1:stä vielä tuolloinkaan kun stereokin on vielä hakusessa. Fyysinen media menettää merkitystään yhä enemmän, mutta eipä tuo nytkään mitään kovin merkittävää osaa kotistudiohommissa näyttele.
 
Itse kokisin mielenkiintoiseksi pohtia mitä muutoksia näyttöjen ja resoluutioiden koon kasvaminen tuo audiosoftien käyttöliittymiin. Saataisiinko vihdoin jotain toimivampia ratkaisuja ja metaforia niihin kuin potikoiden yms. rautajuttujen suora mallintaminen ja hiirellä käpistely? Musasoftien taiteellinen luonne vaikuttaa myös tuohon suunnitteluun, silmäkarkki tekee psykologisia jippoja sille mitä plugarilta odottaa ja niin edelleen. Kuitenkin näissäkin arvostaisin enemmän kattavia, hyvin dokumentoituja kontrolleja sekä laajoja mittaristoja jotka tekevät efektin virittämisestä helpompaa. Osa efektien kontrolleista voi olla jossain advanced-napin alla, jos jotkut parametrit on oikeasti säädetty soundaamaan hyviltä niin voi olla hyväkin ettei niihin tule koskettua. Mittareissa pointtina olisi tämä "jos kompura kuuluu, sitä on liikaa"-logiikka, kevyemmässä käytössä uusavutonta auttaa jos myös näkee paljonko dynamiikkaa lähtee ja milloin.
 
Yhtenä toiveena haluaisin softiin muutenkin vakiona vähän tarkempia mitteristoja, kun visuaalista tilaa ja prosessointitehoja löytyy kuitenkin uusista koneista aina vaan enemmän. Esim. tällaiset näytöt sietäisi olla vakiona: http://www.rndigital.com/inspectorXL-onlinetutorial.html . Vaikka korvat ovatkin tärkein työkalu, niin ei tollaisesta tarkemmasta analyysistä ja palautteesta haittaakaan olisi.
 
Microsoft Songsmithin ja vastaavien potentiaalia saadaan ehkä tuohon mennessä hyötykäyttöön, esim. sovitusvaihtoehtojen generointiin ja kehittyneemmän audio -> MIDI-toiminnallisuuden toteuttamiseen. (Toki nämä ovat olemassa perusmuodossaan jo nyt ja Band in a Box on ikivanha vehje.). Ehkä Xboxilla tulee olemaan tuolloin joku Singstarin versio, johon voi itse eka laulaa oman laulumelodian johon peli luo sopivan taustan, ja sitten kaverit voi pistää vetämään itse perässä. Nämä luomukset voi sitten uppia Xbox Liveen, Mikkisoftan tietotaito äänenkäsittelyn alalla ei varmaankaan tuota järkevämpään kaupallistamiseen riitä.
 
Aaltoäänen viritys ja manipulointi integroituu tuohon mennessä täysin osaksi DAW:n vakiotoiminnallisuuksia. Joku DAW-valmistaja ostaa Melodynen, lisensioi sen moottorin tai kehittää algoritmeiltään yhtä kehittyneen vehkeen ja yhdistää sen niin, että aaltoäänen sävelainesten viritys ja muu muokkaus on samalla lailla suoraan käytettävissä kuin muukin editointi.
 
REAPER sparraa isompia DAW-valmistajia nerokkailla ominaisuuksilla niin, että asiakastoiveiden takia osa niistä varastetaan myös muihin softiin. Joustavammat reititys- ja automaatiokäytännöt yleistyvät tämän takia ja softien keinotekoinen rajoittaminen vähenee. (Toki nämä ovat enemmän propellihattujuttuja, joita ei normaali käyttäjä välttämättä kaipaa, mutta luulisi että ne kaikista timangeimmat jutut leviävät, Cockos kun ei ole innovaatioitaan tähän asti patentoinut.)
 
Itse R:n versionumerota tuona vuonna en uskalla veikata, varmaan pari isompaa arkkitehtuuripäivitystä tulee ainakin tapahtumaan. Jos samanlainen suotuisa kehitys jatkuu (tiheä päivitysväli, pieni, mutta intohimoinen kehittäjätiimi, hyvä kommunikaatio käyttäjä/modaajayhteisön kanssa, API avoinna kaikille halukkaille koodaajille) niin uskon käyttäväni REAPERia itse päätyökaluna tuolloin. API:n avaamisen jälkeen R:lle on ilmestynyt jo muutamia erittäin lupaavia lisäosia sen heikkouksia esim. midi-editorin suhteen. Toinen siisti REAPERille tehty juttu on retrohenkinen dockattava tekstikonsoli-käyttöliittymä, jolla voi komennot taitava miksata tyylikkäästi "UNIX guru gone audio engineering"-tyyliin..
 
Pro Toolsin valta-asema ei varmaankaan murru, vaikka itse toivoisin että kehitys menisi kohti hyvin suunniteltuja, avoimia standardeja niin että plugarit ja projektit olisi mahdollista siirtää järjestelmästä toiseen riippumatta siitä mikä DAW alla hyrrää. REAPER tulee syömään jonkun verran markkinoita isompien softien kevytversioilta, mutta PT, Logic ja Cubase ovat varmaan edelleen ne jutut jotka kannattaa osata jos töikseen meinaa hommia tehdä (mutta tässähän puhutaan edelleen kotistudioista?)
 
Viime vuosina isompiin DAW-ympäristöihin on pöllitty aika paljon juttuja Fruity Loopsin ja Acidin tapaisista looppipohjaisista musasoftista, joiden suoraviivainen ja helposti opittava tapa käsitellä ääntä looppaavina palasina (nuottien tai jatkuvan aaltoäänen sijaan) kannustaa vähän erilaiseen tekemiseen. Tällaisten vaihtoehtoisten musiikinhahmotustapojen yleistyminen on hyvä kehitys, jos ne saadaan istutettua softiin niin että lopputulos on vielä jotenkin loogisesti käytettävä.
 
Muutenkin erilaisten käyttöliittymien saatavuus ja käyttö rinnakkain on nastaa, johonkin konemusaan step sequencer tai tracker-tyylinen käyttis saattaa olla ainoa oikea, ja näiden uusia tulemisia on ilmaissoftan puolella nähty jo paljon. Näistä toivon kehittyvän killer applicationeita, jotka stimuloivat luovuutta, pistävät ajattelemaan ääntä ja musiikkia ihan uudella tavalla ja ovat niin helppokäyttöisiä, etteivät ne jää vain hikisten avantgarde-konemusa-nörttien näpertelyksi.. (No joo, ehkä pitäis vaan ostaa Reaktor ja opetella käyttämään sitä, muutamat demot mitä sitä on kuullut ja käpistellyt ovat aika huikeita, PureData ja Max/MSP kiehtovat myös mutta ovat sitten vielä rajummin propellipää-meininkiä.)
 
Nykyiselläänkin PC:n sisällä on esim. ASIO:n ja Rewiren takia mahdollista kehitellä hienoja systeemejä joissa osa softista kontrolloi ja luo / syöttää MIDI-dataa, osa generoi / muokkaa niiden pohjalta ääntä ja lopulta joku palanen summaa näistä sen lopullisen äänen.
 
Tylsimmillään tulevaisuudessa äänenkäsittelyn maailma jatkaa itseään syöttävänä latteuden kierteenä, jossa kotistudiovehkeiden tarkoitus on ainoastaan mallintaa ja tuottaa mahdollisimman helposti nykyhetken hittisoundeja sekä nopeuttaa ja tehostaa tällaisen musiikin tuotantoa. Onneksi aina tulee olemaan mahdollisuuksia laitteiden luovaan väärinkäyttöön, eikä klassisen rockbändisoundin tekeminen kuitenkaan ole muuttumassa ainakaan vaikeammaksi. Tulevaisuus on nyt.

Olipa törkeän hyvä kirjoitus!
 
Visioimasi suunta DAW-maailmassa lämmittäisi minun mieltäni kovasti. Pitäisiköhän vihdoinkin sitten siirtyä siihen Reaperiin? :)

Suosittelen ainakin sen imurointia ja kokeilua rauhassa jonkun ei-niin-vakavan projektin parissa (ei sitä kumminkaan ihan leikkiessä tule kunnolla opeteltua). Itselle se aukesi heti, mutta eri ihmiset omaksuu käyttöliittymiä eri tahtiin. t. nimim. fanipoika.

kivi:
Perinteinen äänikortti menettää kokonaan merkityksensä, kannettavissa on toki edelleen kuulokelähdöt mutta kaikki oikea kuuntelu pelaamisesta leffoihin ja musiikintekoon tehdään liittämällä koneesta tuleviin digitaaliväyliin haluttu määrä omalla digimuuntimella varustettuja kaiuttimia jotka sitten kommunikoivat keskenään uuden sukupolven Ethernetin välityksellä. (Ethernet tulee menettämään nykyiset maksimietäisyytensä jonkin uuden välitysmuodon kehittämisen seurauksena, esimerkiksi mikro- tai erittäin pitkän aallon).
 
kivi: Henkilökohtaisesti veikkaan, että tärkein uudistus on nykyisten Ethernet-pohjaisten etäohjaus- ja monitorointijärjestelmien laajeneminen niin, että kun nyt miksaus voidaan hoitaa fyysisesti vaikkapa 300 metrin päässä varsinaisesta studiosta ilman häiritsevää latenssia, vastaisuudessa tuotannolliset päätökset voitaisiin tehdä missä tahansa maapallolla reaaliajassa, ja jopa maailmanluokan huipputuottajat osallistuisivat entistä vapaammin kiinnostaviin sessioihin vaikkapa kotistudiostaan Bahamalta käsin.
 
Tätä en meinannu tajuta, mutta ainakin tosta kontrolloinnista löytyi lopulta tietoa kun vähän kaiveli (SSL:n Duende-tiskin asennus- ja käyttöohjeista). ipMIDI on homman nimi (rimmaa melkein!), SSL:n uudet tiskit ainakin tukevat tuota ja käytännössä se meinaa vaan DAW:n MIDI-automaation kapselointia TCP/IP-protokollan päälle.
 
Ethernetin (tai siis TCP/IP:n, Ethernethän on vaan se alin verkkoprotokolla joka vaatii päälleen näitä muita kerroksia toimiakseen, ja ton voi sitten korvata vaikka WLANilla ainakin niissä jutuissa joissa kaista riittää?) käyttäminen äänen siirtoon ei sitten varmaan poikkea kauheasti Bluetoothista, jokainen kajari saa oman osoitteensa ja jollain systeemillä autentikoidaan sitten se, kuka saa lähettää mihinkin kajariin mitäkin ääntä milloinkin jne.. Ja jotta tämä kaikki saadaan pelaamaan globaalisti yhteen esim. tietoturvan kannalta niin hommaa on vielä tehtävänä.
 
Ethernetin kantama ei ole ongelma, koska verkot rakennetaan kuitenkin verkoiksi jossa on toistimia, reitittimiä, kytkimiä yms. juttuja niin ettei yksittäisen piuhan pituudesta tarvitse murehtia.
 
Koko homma kuulostaa vähän purkalta, mutta saattaa jossain vaiheessa alkaa toimimaankin. Toi Bahamalta miksaaminen voi sinänsä kyllä toimia, 16/44.1-laatuinen stereoääni häviöttömällä pakkauksella vaatii jo laskennallisesti vähintään puolen megabitin kaistan, eli nettiyhteyksien olisi syytä olla kunnossa jos haluaa ääntäkin kuulla reaaliajassa. Kuitenkaan jos protokollia ei ole nyt vielä speksattuna tarkasti (ipMIDI ei näytä ääntä siirtävän?), niin enpäkyllätiiä tota 2015 vielä..
 
Tai hei, kaiken tämänähän VOI toteuttaa jo nyt esim. noita ipMIDI + Reamote-protokollia käyttäen, mutta hirveää säätöä se vaatisi.. Jokaiselle aktiivikajarilel tarvitsisi verkkopiuhan lisäksi esim. miniläppärin ja ulkoisen audiointerfacen/DAC:in jotta tuo verkotettu kajarisysteemi toimisi..
 
Jos noihin em. juttuihin on jo olemassa protokollat ipMIDI:n lisäksi, niin kiinnostaisi kyllä lukea, heittäkää jotain vinkkejä mistä kannattaisi lähteä kaivelemaan.

Anarkiapurilainen:
 
Hyvä kirjoitus (ja hyvin kirjoitettu)! Plussan heitin.

Anarkiapurilainen: Hyviä pointeja sullakin. Kommentoisin hiukan kirjoituksesi alkua. Kyllä tällä on ollut ihmisillä ihan hyviä pointteja muistakin kuin bittisyvyyksistä, näytteenottotaajuuksista ja datanopeuksista, mutta ei niissäkään ole mitään vikaa, koska ne ovat kuitenkin digitaalisen musiikinteon muutoksen keskiössä, jonka itsekin varmaan myönnät, koska omassa kirjoituksessasikin ne ovat keskiössä. Kirjoituksessasi pohdit paljon datanopeuksien vaikutuksia.

Löyty toinenkin TCP/IP-pohjainen kontrolleriprotokolla, Euphonixin kehittämä EuCon.
 
http://www.euphonix.com/pro/post/eucon.php

Viisi vuotta on loppujen lopuksi aika lyhyt aika kehitykselle. 2005 vuodesta kehitystä nykypäivään ei niin kovin paljoa ole tapahtunut. USB 1.0 syntyi 1996, USB 2.0 vuonna 2000 ja samalla syklillä USB3 on nytkin tulossa. Eri asia sitten on se onko sille mitään oikeata tarvetta. Nykyiset USB 2.0 kovalevyt ja muut laitteet varmaan toimivat vielä 5 vuoden kuluttuakin. Jos taloudellinen kehitys ja hyvinvointi jatkuu niin laitteiden hinta suhteessa suorituskykyyn tulee vielä laskemaan, mutta prosessorien kehitys on kyllä jo nyt osoittamassa hiipumisen merkkejä. Rinnakaistamalla laskentaa voidaan vielä jonkin aikaa mennä kehityksessä eteenpäin, mutta rinnakkainen laskenta on toisaalta vain erikoistapaus. Ehkä Intelin Turbo Boostin tapaiset dynaamiset systeemit kehittyvät. Rinnakkaisuudesta hyötyville prosesseille tulee omat hitaammat prosessointilohkonsa ja nopeille oma nopeammat suorituksen säie.
 
Tietokonepuolella prossuvalmistajat (cpu & gpu)ovat menossa kohti integroituja ja vähävirtaisia SOC (system-on-chip) järjestelmiä. Siitä ensimmäisenä näytteenä ovat Intelin Clarkdale prosessorit (esim. Pentium G6950 jolla kaksiytiminen prossu + näytönohjain samalla piirillä, sille joku H55 emo ja 4GB DDR3 muistia niin vielä viiden vuoden kuluttua pyörii iloisesti). Muistipuolella SSD:t tulevat kovaa vauhtia. Näyttötekniikka ja käyttöliittymätekniikka kehittyvät koko ajan. Kotistudiokäyttöön tullee jotain uutta siihen liittyen, en tiedä olisko 3D -näytöt tai wiimote-kontrollerit miten hyödyllisiä tai käytännöllisiä. Ehkä käytännöllisin olisi joku tabletop tyyppinen "pöytäkone" kuten Microsoft Surface: http://technabob.com/blog/wp-conten … loads/2007/05/microsoft_surface.jpg joka toimisi kosketusnäyttönä, näppäimistön tilalla olisi ääniohjaus. Langaton tekniikka kehittyy, piuhat häviävät, jopa virtapiuhat siinä vaiheessa kun virrankulutus saadaan riittävän alhaiseksi.
 
Toinen asia on sitten ketä kiinnostaa (tuo uusi tekniikka siis). Musan tekeminen on edelleenkin fiilisjuttu jota haetaan laitteistakin, eli vanhat moniraitanauhurit ja levykaiverruskoneet varmaan ovat vielä kovassa käytössä. Kotikäyttöön Zoomilta tulee varmaan vielä H2 ja R16 tapaisia mutta vielä pienempiä, nopeampi ja helppokäyttöisempiä laitteita. Ehkä kaikilla on silloin jo iPhonet ja niissä Logic täyttämässä akuutimmat kotiäänittelytarpeet.

mhelin: Toinen asia on sitten ketä kiinnostaa (tuo uusi tekniikka siis).
 
Jjep. Jos kotistudioista on kyse. Enempi tehoa ja laveammat väylät, niin saapi sadan raidan sijaan tuhat raitaa ja tuhat plugaria/raita?
Kyl viel vuonna 2015 kotistudiossa pärjää vähemmälläkin.

mhelin:Näyttötekniikka ja käyttöliittymätekniikka kehittyvät koko ajan. Kotistudiokäyttöön tullee jotain uutta siihen liittyen, en tiedä olisko 3D -näytöt tai wiimote-kontrollerit miten hyödyllisiä tai käytännöllisiä. Ehkä käytännöllisin olisi joku tabletop tyyppinen "pöytäkone" kuten Microsoft Surface: http://technabob.com/blog/wp-conten … loads/2007/05/microsoft_surface.jpg joka toimisi kosketusnäyttönä, näppäimistön tilalla olisi ääniohjaus.
 
Melbournessa Eureka Towerin ala-aulassa pääsi käpälöimään surfacen tyyppistä, mutta pikkasen isompaa eli rapsakat 6 metriä leveää näyttöpöytää. En tiedä mihin tekniikkan se perustui, mutta totteli useamman käyttäjän komentoja yhtä aikaa. Tuollaisen kun sais äänitarkkaamoon ja siihen ruudulle vaikka 200 raitaisen mikserin, jota voisi monen äijän voimin säätää yhtä aikaa, niin miksauskokemus alkaisi lähennellä isolla analogitiskillä miksaamista.
 
http://www.gesturetek.com/illuminate/businesscases/eureka.php
http://www.youtube.com/watch?v=yeyVC9TkmWg

Vuoden 2010 CES-tapahtumaan tulossa ulkoinen levyasema, joka tukee kaikkia USB-versioita:
OCZ:n kannettava SSD-asema tukee USB 3.0-liitäntärajapintaa.
 
"OCZ:n asema tukee USB 3.0/2.0/1.1-liitäntästandardeja, käsittää yli miljoonan tunnin vikaantumisarvon (MTBF) sekä tulee saataville 64, 128 ja 256 gigatavun kapasiteeteissa."

Luku ja kirjotusnopeuksista ei tietoa.
 
http://mato78.com/uutiset/hardware/ … -tukee-usb-30-liitaentaerajapintaa.
 
PS. USB 3.0 välittää videon ja 8 kanavaa ääntä.
 
Afterdawn uutisesta leikattua:
"Tietokoneita valmistaville tahoille videon siirtäminen USB 3.0:n kautta tuo mahdollisuuden suuriin muutoksiin, koska virtaliitännän lisäksi koneissa ei tarvitsisi jatkossa kuin pelkkiä USB 3.0 -paikkoja."
 
Näyttää siltä että muut videoliitännät kuolee pois, jos tämä ottaa tulta alleen.

albert18: Vuoden 2010 CES-tapahtumaan tulossa ulkoinen levyasema, joka tukee kaikkia US
 
PS. USB 3.0 välittää videon ja 8 kanavaa ääntä.
.
 
Tarkoittaako tuo videon lisäksi samaan aikaan 8 kanavaa ääntä? USB2 pystyy jo nyt hoitamaan 8 kanavaa koneelle sisään. Millaisesta videosta tuossa on kyse? Ei sillä, uskon toki tuon olevan todella hyvä edistysaskel, mutta jo nykyvehkeilläkin pääsee pitkälle.

Mua vähän pelottaa toi, että jos kotistudioon asti ympätään jotain videontekoa. Saa nähdä mitä siitäkin seuraa, vaikka toki jo nyt sillä videolla taitaa olla "kohtuu" paljon merkitystä musan myymisessä. Tähän asti kuitenkin tää demotason touhuilu on säilynyt ihan puhtaasti musan tekemisenä.

albert18:
PS. USB 3.0 välittää videon ja 8 kanavaa ääntä.
 
Noh, eipä se vielä kahdeksalla kanavalla Firewirelle pärjää.
 
Afterdawn uutisesta leikattua:
"Tietokoneita valmistaville tahoille videon siirtäminen USB 3.0:n kautta tuo mahdollisuuden suuriin muutoksiin, koska virtaliitännän lisäksi koneissa ei tarvitsisi jatkossa kuin pelkkiä USB 3.0 -paikkoja."
 
Näyttää siltä että muut videoliitännät kuolee pois, jos tämä ottaa tulta alleen.
 
Mikäli USB 3 perustuu edelleen samaan siirtotekniikkaan kuin vanhat, ei firewirellä ole hätäpäivää.

Teijo K.: Mua vähän pelottaa toi, että jos kotistudioon asti ympätään jotain videontekoa. Saa nähdä mitä siitäkin seuraa, vaikka toki jo nyt sillä videolla taitaa olla "kohtuu" paljon merkitystä musan myymisessä. Tähän asti kuitenkin tää demotason touhuilu on säilynyt ihan puhtaasti musan tekemisenä.
 
Noh, sikälihän toi ollut ihan perustouhua aika pitkään jo. Digitaalisen videon tehokkaaseenkin käsittelyyn on melko huokeita ratkaisuja olemassa myös kuluttajamarkkinoilla. Oikeastaan ainoa todellinen haaste lienee ollut pakkaamattoman videon viemä levytila ennen tätä satoihin ja tuhansiin gigatavuihin siirtymistä kovopuolella.

Mikäli USB 3 perustuu edelleen samaan siirtotekniikkaan kuin vanhat, ei firewirellä ole hätäpäivää.
 
USB 3.0 perustuu siihen, että se on alaspäin yhteensopiva vanhempien versioiden kanssa. Muuten siinä ei ole juurikaan yhteneväisyyttä. Muun muassa kommunikointi on mahdollista USB 3.0:ssa kahteen suuntaan _samanaikaisesti_ kuten firewiressa.
 
USB:ssä protokolla on hoidettu pääkoneen ohjelmalla, joten se kuormittaa prosessoria enemmän kuin firewire (Tästä johtuen USB on toisaalta taipuisampi). Tällä (kuormittavuudella) ei tosin ole kovinkaan paljon merkitystä tulevaisuudessa, kun multicore ytimet valtaa markkinoita: Yksi tai useampikin core hoitelee USB:n vaatimaa signalointia ja loput coret pyörittää muuta. Rinnakkain. Onko noita coreja sitten keskimääräisessä koneessa 16 vai mitä vuonna 2015.
 
PS. Afterdawn linkki:
http://fin.afterdawn.com/uutiset/ar … nk_tekee_usb_3_0_sta_videoliitannan

Teijo K.: Mua vähän pelottaa toi, että jos kotistudioon asti ympätään jotain videontekoa. Saa nähdä mitä siitäkin seuraa, vaikka toki jo nyt sillä videolla taitaa olla "kohtuu" paljon merkitystä musan myymisessä. Tähän asti kuitenkin tää demotason touhuilu on säilynyt ihan puhtaasti musan tekemisenä.
 
Mä olen itse asiassa viimeisen puolen vuoden aikana tajunnut, että YouTuben kautta on paljon helpompi löytää yleisöä kotistudiotekeleille kuin muilla keinoin. Mutta mä en tässä ajattelekaan mitään demoilua myymismielessä vaan ihan vaan tekemistä huvin vuoksi.

Teijo K.: Itseasiassa toi tekninen puoli ei ollut mulla mielessä, vaan se mitä niiltä videoilta joutuu tulevaisuudessa katsomaan kun niitä väsätään kaikenmaailman himastudioissa.
 
Siis käsikirjoitukset, kuvaaminen editointi...
 
Tuo on ihan totta. Jos haluaa tehdä kunnon jälkeä siinä on aikamoinen työ.

Klezberg: Tuo on ihan totta. Jos haluaa tehdä kunnon jälkeä siinä on aikamoinen työ.
 
Jep, ja vaatii ihan eri lajin lahjoja kuin biisinteko. Tylsiä videoita on jo nyt vaikka kuinka.