Kitarat: soittaminen ›

kertokaas nyt joku mukava tyyppi (tabi) mitenkä se claptoni soittaa tuota megacoolia likkiänsä videon lopulla? (joo en osaa itse kuvitella)
http://www.youtube.com/watch?v=wKlEVtA_TGQ

e|---------------------------------------------------------|
B|---------------15-14--12--14p12--10v-----------------|
G|---------12---------------------------------------------|
D|12h14--------------------------------------------------|
A|---------------------------------------------------------|
E|---------------------------------------------------------|
 
No ähh kokeilin säveltää jotain. parannusehdotuksia

Trendkeel: Vasemmalla kädellä vedät ihan reilusti trilliä, sun pitää saada ne äänet kuulumaan pelkällä vasurilla. Kannattaa lähteä siitä, muuten ei kuulu yhtään mitään. Sitten lisäät oikean käden. Sen ei tarvitse koko aikaa koskea kieliä, eikä sitä edes tarvitse liikuttaa kielien suuntaisti. Tässä on kyse monista peräkkäisistä pinch harmoniceista, miinus se plektran isku jolla saadaan itse nuotti kuulumaan. Ja koska pinchit eivät kuulu jokaisesta kohdasta, eivät kuulu nämäkään. Reeniä, reeniä. :)
 
Ja näihin ei tarvitse massiivista särövallia tai wahia, tekniikkakysymys.
 
Siis häh, eihän tuossa Dave Murray -pätkässä mitään pinchejä ollut.
 
Vasemmalla kädellä legatoa eli hammer-oneja ja pull-offeja hirmuiseen tahtiin, ja sitten esim. oikean käden kämmensyrjää (kuten itse tekisin) liu'utetaan kieltä pitkin. Ja oikealla kädellä tosiaan hellästi, ja kieltä ei paineta otelautaan asti. Eli vähän sama meininki kuin luonnollisissa huiluäänissä.

No eihän se nyt yksi yhteen perus pinch-tekniikan kanssa ole, mutta ideahan siinä on sama. Otelautakäsi nappaa sävelen ja plekukäsi pistää sen vinkuen.
 
Tai sitten olen erittäin väärässä. Termistö hakusessa, luultavammin.

Apuva tähän Greg Howen soolonpätkään.
 
http://www.youtube.com/watch?v=yX9FEjjsPLE
 
Lähinnä tohon kohdasta 1:20 alkavaan osaan, loppuu jotain 1:40.
 
Mistähän skaalasta toi menee tossa.
 
Jos ihan tabbia sais siitä alkuosasta 1:20 -->
 
Olisin tilannu sen tabikirjan + taustacd:n, mutta eipä ole saatavissa enää.
 
Tässä se teorian hallitsemattomuus taas tulee vastaan ..kele
On niin saakelin työlästä ihan korvakuulolta noita oppia.

Haluaisin oppia slappaamaan kitaralla. No heti kun aloitin niin katselin opetusvideosta kun se peukalolla "lyö" paksua e-kieltä. No itse kun kokeilen niin ei tule samanlaista ääntä, tai oikeastaan ei tule mitään ääntä, niin miten sillä peukalolla pitää oikein "slapata" sitä kieltä että se kuulostaa oikealta?

Mikk-O: Haluaisin oppia slappaamaan kitaralla. No heti kun aloitin niin katselin opetusvideosta kun se peukalolla "lyö" paksua e-kieltä. No itse kun kokeilen niin ei tule samanlaista ääntä, tai oikeastaan ei tule mitään ääntä, niin miten sillä peukalolla pitää oikein "slapata" sitä kieltä että se kuulostaa oikealta?
 
Mä olen ehkä vähän huono neuvomaan tätä, mutta liikkeen pitäisi kai lähteä ranteesta, ja kannattaa keskittyä siihen, ettei peukalo jää kielelle sammuttamaan ääntä. Peukalon pitää siis irrota kieleltä heti osuttuaan siihen.

Voisiko kukaan kertoa miten menee virallisesti Pentatoninen asteikko?
 
:)

Angelraper: Voisiko kukaan kertoa miten menee virallisesti Pentatoninen asteikko?
 
Se menee siten, että siinä on viisi säveltä. Pentatonisia asteikoita on lukuisia, mutta täällä lännessä yleisimmät lienevät molli- ja duuripentatoninen. Ota homma haltuun soittelemalla kumpaakin asteikkoa yhdellä kielellä, ja kun asteikon soundi alkaa olla korvissa, etsi sille sopivia sormituksia kaikkialta otelaudalta ja kaikissa sävellajeissa.
 
E-mollipentatoninen E-kielellä:
 
0 - 3 - 5 - 7 - 10 - 12
 
E-duuripentatoninen E-kielellä:
 
0 - 2 - 4 - 7 - 9 - 12
 
Soitapa seuraavaksi yllä oleva mollipentatonisen "kaava" G-kielellä -- siis G-mollipentatoninen asteikko -- ja rämpyttele samalla avointa E-kieltä. Kuulostaako tutulta? Soita vielä vuorotellen G-mollipentatonista (G-kielellä) ja E-duuripentatonista (E-kielellä). Vaikuttaa siltä, että E-mollipentatoninen ja G-duuripentatoninen ovat yksi ja sama asteikko, ja näinhän se onkin. Tavallaan duuripentatoninen on johdannainen mollipentatonisesta: se sisältää mollipentatonisen sävelet, mutta sen perussävelen ajatellaan olevan mollipentatonisen asteikon toisella sävelellä.
 
Harjoittele E-molli- ja duuripentatonisia asteikkoja joka kielellä erikseen siten, että soitat samaan aikaan avointa E-kieltä. On tärkeää saada hyvä kuulokuva asiasta korvien väliin -- sormitukset tulevat sitten myöhemmin.

Niin eli siihen kuuluu asteet 1-3-4-5-7.

January: Niin eli siihen kuuluu asteet 1-3-4-5-7.
 
Tämä kertoo varmasti todella paljon ihmiselle, joka ei tiedä edes, "miten pentatoninen menee" -- ellei sitten kyseessä ole kaveri, joka tietää teoriasta vaikka mitä, mutta on onnistunut missaamaan hieman perusasioita. :)

wavelength: Tämä kertoo varmasti todella paljon ihmiselle, joka ei tiedä edes, "miten pentatoninen menee."
 
En mä tiedä. Tuskin kauheesti ainakaan yksinään.

Kuinka kieliä voi laskea? Luin jostakin, että 14 nauhan kohalla pitäisi olla 1,5-3.5mm väli kaulan ja kielen välissä. Mittasin kitarastani ja se väli oli suunnilleen 6-7mm :)

Millanen talla sulla on?

Joo kiitos täytynee opetelle.
 
Osaan pari muuta asteikkoa, todella mukava ja helppo käyttöisiä ne on kyllä!:)
 

 
Kettu kuittaa

Sneeb: Kuinka kieliä voi laskea? Luin jostakin, että 14 nauhan kohalla pitäisi olla 1,5-3.5mm väli kaulan ja kielen välissä. Mittasin kitarastani ja se väli oli suunnilleen 6-7mm :)
 
Ongelma ratkeaa todennäköisesti kaularautaa säätämällä. Siitä mä lähtisin liikkeelle, enkä esimerkiksi laskisi tallaa alaspäin (joissain kitaroissa se ei olekaan mahdollista).
 
Oletetaan että sulla on sähkökitara. Kaularaudan luukku löytyy yleensä kitaran lavasta, ja päästäkseen käsiksi sinne, paria keskimmäistä kieltä on löysättävä, jotta ne voi siirtää ylös satulan urista. Sen jälkeen pienellä ruuvarilla muovinen luukku auki, ja kolosta paljastuu kaularauta.
 
Kaularautaa säädetään useimmiten 5 mm kuusioavaimella. Jenkkikitaroissa on tuumakoot joista en tiedä mitään, mutta Japanin ihmeissä ja muissa on yleensä millikoko kyseessä. Kuten mitä tahansa ruuvia, kaularautaa kiristetään myötäpäivään ja löysätään vastapäivään. Kun haluat madaltaa kieliä, kaularautaa on kiristettävä. Suositus on , että kerralla kierrettäisiin 1/8, enimmillään 1/4 kierrosta. Kestää aikansa, jopa tunteja, että kaulan puut ottavat muotonsa, joten kärsivällisyyttäkin vaaditaan.
 
Yhtä bassoa säädin tuossa justiinsa, ja sen kaularautaa tuli väännettyä muutamakin täysi kierros, mutta olipa kyllä kaula kovin mutkalla ennen toimenpiteitä. Nyt se on ihan soittokelpoinen peli taas.

kid ego: Ongelma ratkeaa todennäköisesti kaularautaa säätämällä. Siitä mä lähtisin liikkeelle, enkä esimerkiksi laskisi tallaa alaspäin (joissain kitaroissa se ei olekaan mahdollista).
 
Kai sitä aivan eka kannattaa tarkistaa kaulan kaartuvuus/suoruus ennenkuin sitä rupeaa säätämään, ei mee montaa sekuntia ja saattaa säästää huomattavasti aikaa ja vaivaa. Yleensä ittellä jos on ollu kielet liian korkealla niin se on onnistunu tallaa laskemalla hienosti. Tosin kokemusta löytyy lähinnä sähkiksistä.

January: Niin eli siihen kuuluu asteet 1-3-4-5-7.
 
Helpottaisko:
A-mollipentatoninen A C D E G
Kun lähdetään toisesta sävelestä
C D E G A
saadaan C-duuripentatoninen asteikko

Miten Avenged sevenfoldin - Aftelifen riffissä kuuluu pikata? Siis se nopea kohta joka tulee http://www.youtube.com/watch?v=eBATJDvxNjg&feature=related siinä n. 35 sek eteenpäin.