Studiotyöskentely ›

Mikael: Musta tossa hintaluokassa on montakin mitkä ainakin itseä kiinnostais:
- Mojave MA-200
 
Ostin syksyllä Mojave MA-201fetin ja kyn äänittelin omaa lauluani sillä tuon DAV Broadhurst Gardens No. 1 -etusen läpi, tuli ensi kertaa sellainen tunne, ettei enää voi syyttää mitenkään kamoja siitä jos lauluosuus ei toimi.
 
Mutta your mileage may vary.
 
Sinänsä sen vanhan Mnetin konkkamikkitestin pistäminen uusiksi olisi joka tapauksessa hyvä idea.

Esimerkiksi Bluen mikit on tällä hetkellä sellainen kiinnostava uudempi juttu, josta saattaisi löytyä vastaus "valmiiseen" soundiin.
 
Kuuntelin tossa just asiallisten monitoreiden kautta Stingin uutta "talvi" levyä ja laulu kuulosti niin hyvältä, että piti ihan lähteä selvittelemään millä se on äänitetty. Mikkinä on ollut mitä todennäköisemmin Blue bottle (hinta tosin siinä 4000,-). Onhan heillä myös halvempiakin.
 
Levy on äänitetty pääosin Stingin Italian talossa liikuteltavalla Steerpike -studiolla.
 
Ihan vaan huomiona noista blue mikeistä.
 
stekatkaa toi uusi levy. Ainakin musta ääni oli tosi hyvin äänitetty.

Teijo K.: Nimenomaan tuota "röde yläpäätä tarkoitin". Samaa henkeä tossa K2 kuin NT3:sessa. Munsta.
 
Mitä sä käytit noissa Bällarbyn levyissä?
 
:)
 
Neumann U87Ai -> Sebatron vmp2000e -> LA4

Teijo K.: Pitäisi varmaan tietää enemmän, että osaisi kysyä paremmin, mutta jotenkin K2:sen kanssa tulee tarve kaivaa kuoppaa jonnekin alemmille diskanteille mutta nostamaan ylempiä. Toisaalta sitten tulee muita ongelmia esille. Välillä tuntuu että on vaikea miksata niin että sanoista saa aina selvää ilman että laulun nostaa ihan yltiöpintaan. Jotain selkeyttä hukkaamatta lämpöä tuntuisi kaipaavan.
 
Ootko koittanut ruuvata sitä suuntakuviota? Se muuttaa jonkin verran taajuusvastettakin ja joskus voi olla parempi kääntää sitä jonkin verran kohti kasia tai palloa siitä hertasta.
 
Nimenomaan tuota "röde yläpäätä tarkoitin". Samaa henkeä tossa K2 kuin NT3:sessa. Munsta.
 
Tosi outoa tekstiä. Tossa K2:ssa ei ole kyllä mitään edes "röde yläpään" tapaista. Erittäin softi yläpää.
 
varakeef: Eikös K2 ole ihan sama kuin NTK (mutta kuvioilla)?

Minusta NT1 on räikeä yläpäältään, mutta NTK taas ei.
 
K2 ja on NTK on eri kuuloiset mikit. Ainoostaan sama putki niissä on.
 
http://www.soundonsound.com/sos/jul04/articles/rodek2.htm
 
Mikael: Mä oon muutamia kertoja päätynyt äänittämään laulua C414ULS:lla ja mun ennakkoasenne oli justkin toi, mutta ko. mikki osottautui todella miellyttäväksi ja mukavalla tavalla värittömäksi laulukäytössä - miksaaminen oli helppoa ja laulajan persoona tuli hyvin esille.
 
Kyllä. ULS on erinomainen mikki lauluunkin ja varsinkin jos ei tiedä yhtään mitä on tulossa tai ei ole aikaa - aina toimii riittävän hyvin, ei ikinä ässäongelmia ja juurikin se miksaamisen helppous kun soundi on varsin flätti ja sietää eekuuta tosi hyvin.
 
Mut täs tapauksessa kun ollaan hakemassa mikkiä vaan yhteen tarkotukseen ni kannattaa ehkä ettiä jotain spesifimpää... Joka voi kyl toki ollakki just 414, eikös esim. xls- malli maksa nykyään ihan naurettavan vähän (500-600e?) Mut ite sen testata joutuu, näistä nettivastauksista ei oo lopulta mitään hyötyä...

axelsson: Mut ite sen testata joutuu, näistä nettivastauksista ei oo lopulta mitään hyötyä...
 
Tää on kyl lopulta totta, mut nettikeskusteluista voi saada ideoita ja luodata muiden kokemuksia - sitä kautta löytyy ehkäpä ne mitä lähteä testaamaan...

Mikael: Tää on kyl lopulta totta, mut nettikeskusteluista voi saada ideoita ja luodata muiden kokemuksia - sitä kautta löytyy ehkäpä ne mitä lähteä testaamaan...
 
Jep, mikkejä on maailmassa niin paljon, että auttaa jos ei tarvitse ihan sokkona lähteä niitä kaikkia testailemaan. Sanomattakin selvää että nää toimii vain suuntaviittoina valinnassa.

Toinen totuus on sekin että mikkien teknisiä speksejä netistä tuijottamalla ei selviä oikeastaan juuri mitään. Mikkien käytännön ominaisuuksia ei oikein saa printattavaan datamuotoon millään. Esimerkiksi kaksi taajuusvasteeltaan samankaltaista mikkiä saattaa lopulta kuulostaa hyvin erilaiselta keskenään.

Teijo K.: Välillä tuntuu että on vaikea miksata niin että sanoista saa aina selvää ilman että laulun nostaa ihan yltiöpintaan.
 
Silläkin uhalla että mennään mikkivalintakeskustelusta ulos, niin tuohon tarkoitukseen ihan toimiva kikka on laittaa sen lämpimän konkkamikin kaveriksi vaikkapa 57 ja hakea sieltä sellainen pelkkä preesenspiikki joka kompressoidaan ihan länään laulun kaveriksi, avaa sitä mukaan vain sen verran että sanat alkaa kuulua. Tai saa sen piikin ottaa rinnakkaiskanavaksi siitä konkkamikkiraidastakin, jos yhden mikin käyttö tuntuu paremmalta.
 
Jos mikään yksi kompura ei tunnu just oikealta, kokeile useampaa peräkkäin; sillai että alkupäässä on hidas attack ja matala puristus (alle 2,5:1) ja mitä edemmäs mennään, sitä korkeampi threshold ja nopeampi attack.
 
Soulmeininkiä saa kun tuplaa laulun kuiskaten mutta niin että jättää sanojen alusta konsonantit pois.

Teijo K.: Tätähän pitää testata joskus. Kiitti vinkistä.
 
Mä oon niin saita että pitää aina pystyä tekeen sillä mitä löytyy...
:-D

kivi: Mä oon niin saita että pitää aina pystyä tekeen sillä mitä löytyy...
:-D
 
Heh. Jos mulla ois rahaa niin palkkaisin jonkun tekemään nää jutut mitä itse teen nyt tuotantopuolella, ja soittelisin vaan tyytyväisenä ja sitten iloisena kuuntelisin jonkun muun tekemää lopputulosta. Mutta saituuttaan pitää itte sohia tässä jotain vielä. :) Jos mä joskus voitan sen lottovoiton niin täällä palstoilla pyörii pari kaveria jotka on ihan ekojen joukossa siitä kuulemassa. Pitäisi vaan vielä lotota.

kivi: Jos mikään yksi kompura ei tunnu just oikealta, kokeile useampaa peräkkäin; sillai että alkupäässä on hidas attack ja matala puristus (alle 2,5:1) ja mitä edemmäs mennään, sitä korkeampi threshold ja nopeampi attack.
 
Olisko ollu Bruce Swedien joka jossain kirjassa kertoo tuon kikan juuri toisin päin, eli kompressoidaan kahdella 1176:lla peräkkäin siten, että ensimmäisessä on nopea attack ja nopea release. Jälkimmäiseen myös nopea release mutta kuuntelemalla etsii huomattavasti hitaamman attackin joka nostaa sen laulajan artikuloinnin pintaan. Tuo kikka ainakin toimii kuin junan vessa.

axelsson:
Tosi outoa tekstiä. Tossa K2:ssa ei ole kyllä mitään edes "röde yläpään" tapaista. Erittäin softi yläpää.
 
Tää kiinnosti mua ja tutkiskelin noita vähän tuolta Microphone Data -sivustolta. Kyllähän tuossa K2:ssakin näytti olevan ainakin herttamoodissa tollanen about +4db:n piikki 5kHz:n kohdalla ja about 12kHz kohdalla toinen samanoinen - vaikka muuten vaste näyttääkin ihan erilaiselta kuin NTK:ssa. Edelleenkään en siis ole käyttänyt K2:sta ja vaste ei aina kerro kaikkea, mut toi 5kHz:n piikki sattuis kyl just sinne missä mä koen noi NTK:n isoimmat ongelmat olevan... Esim U87:ssa preesenskorostus alkaa vasta 5kHz:n jälkeen saavuttaen huipun (+2db) tossa 8-9kHz:n kohdalla... Noh tää nyt on tällasta spekulaatiota ilman omaa kokemusta ja oliskin kiva testata NTK ja K2 ihan rintarinnan :D

kivi: Soulmeininkiä saa kun tuplaa laulun kuiskaten mutta niin että jättää sanojen alusta konsonantit pois.
 
Loistoidea! Kokeilen heti huomenna.
 
Jatkan aiheen ulkopuolella... kun tekee isoja taustalaulukuoroja kehnohkoilla laulajilla (ja tekee mieli tuplata ja tuplata) kannattaa näistä paniikkituplauksista kokeilla jättää ässät laulamatta. En tiedä miten tämä Rödeistä tuli mieleen...

Mikael: Tää kiinnosti mua ja tutkiskelin noita vähän tuolta Microphone Data -sivustolta. Kyllähän tuossa K2:ssakin näytti olevan ainakin herttamoodissa tollanen about +4db:n piikki 5kHz:n kohdalla ja about 12kHz kohdalla toinen samanoinen - vaikka muuten vaste näyttääkin ihan erilaiselta kuin NTK:ssa. Edelleenkään en siis ole käyttänyt K2:sta ja vaste ei aina kerro kaikkea, mut toi 5kHz:n piikki sattuis kyl just sinne missä mä koen noi NTK:n isoimmat ongelmat olevan... Esim U87:ssa preesenskorostus alkaa vasta 5kHz:n jälkeen saavuttaen huipun (+2db) tossa 8-9kHz:n kohdalla... Noh tää nyt on tällasta spekulaatiota ilman omaa kokemusta ja oliskin kiva testata NTK ja K2 ihan rintarinnan :D
 
Ois kiva testata noin yleensäkin. :)
 
Kaveri sai lainaan Neumannin 103 mallin, ja siihen verrattuna kuulemma K2 korostus oli kanssa selkeästi alempana, ja se siinä se ongelma niinkuin oliskin. Tai en mä mitään tiedä, mutta se kolkkous tai karuus tulisi juuri siitä, että se preesens on liian alhaalla. Ehkä sen voi sitten kokea myös lämpimänä soundina ja on kyse vain mielipiteistä. Ja siis eihän toi satakolmonenkaan kai mikään huippu ole?
 
Kontrassa tykkään ihan kybällä K2 soundista. Sekä näppäillessä että jousella. Tuo juurikin oikeita asioita esille siinä.

En tiedä otsikon mikkien soundista mitään, mutta kun Tampereelta olet, niin käy ihmeessä hakemassa Nuuskalta Haun MBNM 608 kokeiluun. Sopii hintaluokkaan.
 
Edit: Oho, täähän oli tosiaan ikivanha ketju. Öitä...

Mikael: Tää kiinnosti mua ja tutkiskelin noita vähän tuolta Microphone Data -sivustolta. Kyllähän tuossa K2:ssakin näytti olevan ainakin herttamoodissa tollanen about +4db:n piikki 5kHz:n kohdalla ja about 12kHz kohdalla toinen samanoinen - vaikka muuten vaste näyttääkin ihan erilaiselta kuin NTK:ssa. Edelleenkään en siis ole käyttänyt K2:sta ja vaste ei aina kerro kaikkea, mut toi 5kHz:n piikki sattuis kyl just sinne missä mä koen noi NTK:n isoimmat ongelmat olevan... Esim U87:ssa preesenskorostus alkaa vasta 5kHz:n jälkeen saavuttaen huipun (+2db) tossa 8-9kHz:n kohdalla... Noh tää nyt on tällasta spekulaatiota ilman omaa kokemusta ja oliskin kiva testata NTK ja K2 ihan rintarinnan :D
 
Otettiin tuo 5kHz piikki huomioon kunnolla ja homma parani jo sillä aika paljon. Ei siis mennyt tämäkään hukkaan.

jPekka: ...Sinänsä sen vanhan Mnetin konkkamikkitestin pistäminen uusiksi olisi joka tapauksessa hyvä idea.
 
Kannatan! Ja kiitän samalla edellisen testin tekijöitä - tilasin juuri Studio Prjoectsin B1:sen, kun aikoinaan jäi testilevyltä mieleen hyvänä halpismikkinä. Ainakin ensi testissä toimi kivasti.