Työ musiikkialalla ›

Mun mielestäni asia on niin, että jos epäilee omaa tieto-taitoa ja kykyä opettaa, kantsii vakavasti harkita opettamista. Yksityisellä puolella kun ei vaadita minkään sortin muodollista pätevyyttä, niin siellä suhaa valitettavan paljon henkilöitä, jotka eivät ole opettamiseen millään tavalla päteviä. Ei sillä etteikö niitä oikeista laitoksistakin löytyisi, mutta sieltä paljon vähemmän.
 
Toki jostainhan se on aloitettava, eikä kukaan voi etukäteen satavarmasti tietää onko itsestä opettajaksi. Kunhan vaan sanon että kantsii tosissaan harkita, siispä:
 
- Tykkäsitkö opettamisesta?
- Tuntuiko siltä että sinulla oli oppilaalle annettavaa ja osasitko kertoa asiat tavalla, jonka oppilas selvästi ymmärsi?
- Tuntuiko siltä, että tiedät mitä teet, mitä opetat oppilaalle ja miksi?
 
Jos vastaus noihin kaikkiin kysymyksiin oli varma "kyllä", niin opetushommia kannattaa varmaankin kokeilla. Jos yksikään vastaus oli ei, niin kannattaa miettiä vielä.
 
Kannattaa muistaa, että kyse on yksityistunneista ja mitään varsinaista tulosvelvoitetta ei ole. Motivaatio on kaikki kaikessa, oli tulosvelvoite tai ei, ja sen ylläpito ja tarkkailu on yksi opettajan tärkeimmistä tehtävistä. On ehdottoman tärkeää tietää ja koko ajan muistaa, että mitä oppilas soittamiselta haluaa. Kaikki, oikeammin suurin osa, eivät halua ammattilaisiksi, ja opetettavat asiat on hyvä räätälöidä ja mitoittaa sen mukaan. Jos kyse on nuoresta (alle 12v) oppilaasta, niin yksi tai korkeintaan kaksi uutta asiaa kerrallaan on maksimi. Myöskin sitä musiikkia kannattaa soittaa mitä oppilas haluaa, ottaen tietysti huomioon oppilaan taitotaso. Nuoren muksun aito fanitus jotain tiettyä artistia/bändiä/whatever kohtaan on niin mieletön voimavara ja motivaation lähde, että olisi suorastaan idioottimaista olla käyttämättä sitä hyödyksi opetuksessa.
 
Mulla on tälläkin hetkellä yksi suht. nuori kitaraoppilas joka kävi aluksi jollain opettajalla puoli vuotta kitaratunneilla ja lopetti turhautumisen takia, soitin oli nurkassa toiset puoli vuotta. Hän olisi halunnut soittaa rokkia kun opettaja tuputti lastenlauluja, klassisia huiluetydejä sun muuta. Nyt opetellaan Deep Purplea, AC/DC sekä helpoimpia Metallican riffejä, ja suunta on hitaasti mutta varmasti ylöspäin. Perustekniikat on kuitenkin aivan samat, soitettiin sitten heviä, jazzia tai humppaa, ja mielummin opetellaan ne sellaisen musiikin avulla, joka oppilasta oikeasti kiinnostaa.
 
Mähän en missään nimessä julkisesti kehota tähän, mutta (lähinnä edelliseen viestiin viitaten) nyt ilman jeesusteluja ja kiertelyä voidaan musta todeta, että 99% kaikesta yksityisopetuksesta tapahtuu ilman kuittia, ja niin todennäköisesti ketjun aloittajankin tapauksessa. Mä olen opettanut sekä kuitilla että ilman, eikä siitä sen enempää. Hinta kannattaa miettiä omatunnon mukaan. Jos koet olevasti todella pätevä, niin 20e/45min on ihan jees. Jos taas on juuri aloittamassa eikä ole täysin varma asiastaan, kannattaa lähteä vähän nöyremmällä hinnalla liikkeelle.